ARKISTOON

Urheiluvammat salibandyssa, jääkiekossa ja voimistelulajeissa

Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelija Maija Pihlaja selvitti syventävien opintojen tutkielmassaan nuorten salibandyn pelaajien, jääkiekkoilijoiden ja voimistelijoiden urheiluvammoja. 

TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TUTKIMUSAINEISTO

Liikuntatapaturmat ovat yleisin tapaturmatyyppi Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka yleisiä urheiluvammat ovat jääkiekkoilijoiden, salibandyn pelaajien ja voimistelijoiden keskuudessa. Sen lisäksi tarkoituksena oli tutkia lajien tyyppivammoja, vammojen sijaintia ja vammojen syntyyn yhteydessä olevia tekijöitä sekä eroavaisuuksia eri lajien urheilijoiden välillä.

Tutkimuksen aineisto muodostui Terve urheilija -kyselystä, joka toteutettiin osana UKK-instituutin Urheilulääkäriaseman koordinoimaa Liikuntavammojen Valtakunnallista Ehkäisyohjelmaa (LiVE). Ohjelma tähtää urheilijoiden terveyden edistämiseen ja vammojen ehkäisyyn. Kyselyssä kartoitettiin urheilijan terveyteen, harjoittelemiseen ja vammojen sattumiseen liittyviä tekijöitä. Urheilijoilta tiedusteltiin kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana sattuneita vammoja. Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 388 urheilijaa jääkiekosta (252 urheilijaa), salibandysta (77) ja eri voimistelulajeista (59). Voimistelulajeista mukana oli kilpa-aerobiccaajia, trampoliinivoimistelijoita, telinevoimistelijoita, TeamGym-urheilijoita ja rytmisen voimistelun edustajia. Neljännes kyselyyn vastanneista urheilijoista oli naisia. Kaikkien lajien urheilijoiden keski-ikä oli 16,9 vuotta. Urheilijat vastasivat kysymyksiin vuosien 2008 ja 2009 aikana. Kyselyyn vastattiin nettipohjaisessa Webropol-palvelussa.

URHEILUVAMMAT

Suurin osa urheilijoista raportoi saaneensa urheiluvamman edellisen 12 kuukauden aikana. Eniten urheiluvammoista olivat kärsineet voimistelijat, joista 91 % oli saanut joko äkillisen tai rasitusperäisen vamman. Urheiluvammat olivat yleisempiä miespuolisilla urheilijoilla. Tämän aineiston mukaan heillä oli suunnilleen kaksinkertainen riski saada urheiluvamma naisiin verrattuna.

Äkilliset vammat painottuivat alaraajaan. Suurin osa rasitusvammoista kohdistui alaraajaan tai alaselkään. Salibandyssa sattui eniten äkillisiä nilkka- ja polvivammoja. Nivelsidevamman oli saanut 18 % jääkiekkoilijoista, voimistelijoista puolestaan vain 3 %. Voimistelijoille sattui yli kaksinkertaisesti alaselkävammoja verrattuna sekä jääkiekkoilijoihin että salibandyn pelaajiin. Lihasvammat olivat yleisimpiä jääkiekkoilevilla pojilla.

Jääkiekkoilijat raportoivat yleisimmäksi vammautumisen syyksi taklaustilanteet. Salibandyn pelaajat puolestaan mainitsivat tavallisimmaksi vammautumisen syyksi äkillisen liikkeen tai suunnan muutoksen. Voimistelijoista puolet raportoi loukkaantumisen syyn olleen suoritustekniikkavirhe. Sekä laihduttaminen että painon tarkoituksenmukainen kasvattaminen lisäsivät riskiä saada urheiluvamma. Laihduttaminen lisäsi riskin 7,6-kertaiseksi ja painon lisäämisyritykset puolestaan 3,1-kertaiseksi.

POIMINTOJA MUISTA TUTKIMUKSEN LÖYDÖKSISTÄ

Urheilijoiden yleisin pitkäaikaissairaus oli astma, jota sairasti 9 % urheilijoista. Vain kuudesosa joukkuelajien urheilijoista ei ollut kertonut pitkäaikaissairaudestaan valmentajalleen. Voimistelijoista sen sijaan jokainen oli tiedottanut valmentajaansa asiasta.

Paino-ongelmat olivat yleisimpiä tyttöjääkiekkoilijoilla, joista neljänneksellä oli jonkinlaisia paino-ongelmia. Tyypillisimpiä varsinaiset syömishäiriöt olivat kuitenkin voimistelijoilla, heistä 8,5 % ilmoitti sairastaneensa syömishäiriötä. Noin 2/3 urheilijoista koki nukkuvansa riittävästi.

Suurin osa kaikkien lajien urheilijoista oli tyytyväisiä harjoitusolosuhteisiinsa. Suurin osa kaikkien lajien urheilijoista piti harjoitteluansa monipuolisena. Selkeästi suurin osa urheilijoista koki harjoittelevansa enimmäkseen annettujen ohjeiden mukaan tai enemmän kuin ohjeissa oli neuvottu.

TUTKIMUSRAPORTTI

Alkuperäinen tutkimusraportti löytyy tutkielmat.uta.fi-sivustolta:
Urheiluvammat salibandyssa, jääkiekossa ja voimistelussa


Bookmark and Share

 

 

Terve Urheilija -uutiskirjeet

Tilaa uutiskirje
omaan sähköpostiisi. Maksuton, ilmestyy n. kaksi kertaa vuodessa


Lue julkaistut uutiskirjeet

15.5.2018