Lajin vamma-analyysi

Urheilijan terveyttä tukevan harjoittelun suunnittelussa olennaiseksi nousee lajin vamma-analyysin hyödyntäminen. Urheiluvammojen ehkäisy alkaa lajille tyypillisten vammojen tuntemisesta.

Lajin vammat:

  • Mitä vammoja lajissa ja sen oheisharjoittelussa tyypillisesti sattuu?
  • Miten ja missä tilanteissa vammat tapahtuvat?
  • Mitkä ulkoiset ja sisäiset tekijät altistavat tyyppivammoille?

Tavoitteellisessa harjoittelussa tärkeää on harjoittelun laatu, joka konkretisoituu jokaista yksittäistä harjoitusta/harjoitetta tehtäessä. Jotta harjoitteen tekee oikein, tulee ymmärtää, miksi sitä tehdään, mitä sillä haetaan.

Valmentajalla on erittäin ratkaiseva rooli urheiluvammojen ehkäisyssä ja urheilijan terveenä pysymisessä.

Lajin vamma-analyysi – urheiluvammojen ehkäisyn vaiheet

Liikuntavammojen ennaltaehkäisytyössä tulee Van Mechelenin (1992) mukaan edetä neljän erillisen vaiheen kautta: ensin (1) selvitetään mitä vammoja lajissa esiintyy ja kuinka vakavia ne ovat. Sen jälkeen (2) tutkitaan miten nämä vammat tapahtuvat, ja mitkä tekijät altistavat näille vammoille. Näiden kahden ensimmäisen vaiheen pohjalta (3) suunnitellaan keinot vammojen ehkäisyyn ja lopuksi (4) tutkitaan kehitetyn vammojen ehkäisymenetelmän teho.

Urheiluvammojen ehkäisyn vaaiheet

1. Lajissa esiintyvien vammojen tunteminen

Vammojen ehkäisy lähtee liikkeelle lajissa esiintyvien vammojen tuntemisesta. On tärkeää, että tässä tarkastellaan koko harjoittelukokonaisuutta.

Vammojen määrä, vakavuus ja vammatyypit
  • Kuinka paljon vammoja ilmaantuu?
  • Miten vakavia vammat ovat?
  • Mitä vammoja lajiharjoittelussa sattuu?
  • Mitä vammoja kilpailuissa sattuu?
  • Mitä vammoja oheisharjoittelussa sattuu?
  • Missä kehon osissa vammat sijaitsevat?
  • Mihin kudoksiin vammat kohdistuvat?

2. Vammojen syntymekanismit ja riskitekijät

Kun vammojen yleisyys on selvillä, kartoitetaan seuraavaksi, miten tyypilliset vammat tapahtuvat ja mitkä tekijät lisäävät vammariskiä.

a) Vammojen syntymekanismit

  • Ovatko vammat äkillisiä vammoja vai rasitusvammoja?
  • Missä tilanteissa vammat yleensä sattuvat?
  • Ovatko äkilliset vammat ulkoisen syyn aiheuttamia vai syntyvätkö ne ilman ulkoista syytä?
  • Mikä tapahtumien ketju johtaa loukkaantumiseen eli mitä kehon liikeketjussa tapahtuu?

b) Vammoille altistavat riskitekijät

Vammojen riskitekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin oheisen taulukon mukaisesti.

Sisäiset riskitekijät

 
Fyysiset ominaisuudet

Ikä
Kehonkoostumus
Kehon osien linjaukset
Nivelsiteiden kunto
Ravitsemustila
Voima
Hapenottokyky
Lihasten venyvyys
Tasapaino
Yleiset liiketaidot

 

Sukupuoli
Ruumiinrakenne
Aikaisemmat vammat
Yleinen terveys
Palautumistila
Nopeus
Nivelten liikkuvuus
Koordinaatio
Kehonhallinta
Lajitaidot

Psyykkiset ominaisuudet

Minäkäsitys
Motivaatiotaso
Stressinsietokyky
Elämänhallinta

 

Persoonallisuus
Keskittymiskyky
Riskinotto

Ulkoiset riskitekijät

 
Urheilulajin luonne

Lajin kilpailullinen sisältö
Urheiluun käytetty aika
Kilpailutaso
Pelipaikka ja rooli
Kuormitustyyppi
Kuormituksen kesto ja määrä
Kuormitustiheys

 

Lajin harjoituksellinen sisältö
Lajin säännöt
Taktiikka
Harjoittelun ohjelmointi
Kuormituksen vaihtelevuus
Kuormituksen intensiteetti

Olosuhdetekijät

Urheilualusta
Sisällä vai ulkona
Vuorokauden aika
Suojavarusteet
Jalkineet ja vaatetus
Elämäntilanteet
Lepo ja uni
Ravitsemus

 

Valaistus
Sääolosuhteet
Vuodenaika / kauden ajankohta
Lajissa käytettävät välineet
Ihmisten toiminta
Ilmapiiri
Elämäntavat
Doping

Taulukko 1. Vammoille altistavat riskitekijät. Mukailtu van Mechelenin 1992 mallista.


Urheiluvamma on monen tekijän summa.

Terve Urheilija kuvio Urheiluvamman synty

Kuvio 1. Urheiluvamman synty. Mukaeltu Meeuwisse 1994.


3. Vammojen ehkäisyn toimenpiteet

Vaiheista 1 ja 2 saatujen tietojen pohjalta valitaan vammojen ehkäisyyn sopivat toimenpiteet:

  • Millä keinoilla vaarallisilta vammatilanteilta ja vammaan johtavilta tapahtumilta/mekanismeilta voidaan suojautua?
  • Mitä riskitekijöitä voidaan kontrolloida/muuttaa?

Vammojen ehkäisyn kolme eri tasoa

  • Primaaritaso (yksilötaso = urheilija)
    Esim. terveystarkastukset, suojavarusteiden käyttö, liiketaitoharjoittelu
  • Sekundaaritaso (ryhmätaso = esim. seura, lajiliitto)
    Esim. luennot, koulutukset, lajin sääntömuutokset
  • Tertiääritaso (yhteiskuntataso)
    Esim. liikuntapaikkojen rakentaminen ja kunnossapito

4. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi

Lopuksi arvioidaan toimenpiteiden vaikuttavuus. Tässä vaiheessa arvioidaan toimivatko valitut vammojen ehkäisymenetelmät vai täytyykö etsiä muita vaihtoehtoja.

  • Mikä on vaikuttavuus?
  • Paraneeko kunto / liiketaidot / kehon hallinta…?
  • Vähenevätkö vammat?


Osion asiantuntija Kati Pasanen, FT, ft
Bookmark and Share