Urheiluvammojen mekanismit

Urheilussa kehoon kohdistuu suuria voimia. Pelkästään juoksussa jalan ja alustan kohdatessa syntyvät reaktiovoimat ovat 3-5 kertaa kehon painon suuruisia ja vauhdikkaissa hypyissä tai suunnanmuutoksissa vieläkin suurempia.

Äkilliset vammat ja rasitusvammat

Liian suuret voimat voivat aiheuttaa sekä äkillisiä että rasitusperäisiä vammoja. Äkillinen vamma syntyy, kun kehon rakenne, esimerkiksi nivelside ei kestä siihen kohdistuvaa kuormitusta. Rasitusvammojen taustalla on kudokseen kohdistunut pidempiaikainen toistuva kuormitus.

Esimerkkinä polven vamman synty

Yleisimmin äkilliset urheiluvammat kohdistuvat nilkkaan ja polveen. Vakavat polvivammat, kuten ristisiteiden repeäminen vaatii useiden kuukausien poissaolon urheilusta ja on myös riski urheilu-uran jatkumiselle. Tällainen vamma lisää myös polven nivelrikon riskiä.

Virheellinen urheilusuorituksen liikemekaniikka voi lisätä esimerkiksi polven kuormitusta (kuva 1). Pudotushypyssä normaalia suuremman polven kuormituksen on todettu olevan yhteydessä nivelsidevammojen riskiin urheilussa (Hewet ym. 2005). Polvivammojen syntymekanismeja ajatellaan olevan suorituksen aikainen polven sisäänpäin painuminen (valgus) sekä voimakas säären kiertyminen joko sisään tai ulospäin suhteessa reiteen. Lisäksi niveltä stabiloivien lihasten puutteellinen aktivoituminen esim. jarrutuksessa tai suunnanmuutoksessa lisää nivelsiteiden kuormitusta ja vammariskiä. 


KUVA 1.  Nivelmomentti kertoo polven kuormituksesta. Pudotushypyn virheellisen suoritustekniikan takia oikea polvi kuormittuu vasenta enemmän. 

Edellä mainittuja vammojen syntymekanismeja on kuvattu myös oheisessa videossa.

Bookmark and Share