Urheilijan astma

Urheilijan astma tulee hoitaa huolellisesti. Oireiden tunnistaminen on erittäin tärkeää, koska moni urheilija ei tiedä omasta astmastaan.

Astma tulee diagnosoida luotettavasti ja hoitaa niin hyvin, että urheilua ei tarvitse astman takia rajoittaa tai lopettaa. Lääkitys tulee räätälöidä astman vaikeusasteen mukaan.

Mikäli urheilijalla on perusallergia (allerginen ihottuma, siitepöly-, eläin- tai ruoka-aineallergia), on astman rasitusoireiden ilmaantuminen merkittävästi yleisempää. Urheilijan allerginen nuha tulee ehdottomasti hoitaa kuntoon.

Aerobisen harjoittelun lisääminen ei vähennä rasitukseen liittyvien astmaoireiden esiintyvyyttä, mutta parantaa peruskuntoa. Hyvä peruskunto nostaa kynnystä, jolla rasitusperäiset oireet ilmaantuvat.
Jos urheilijalla todetaan rasitusastma, hänelle aloitetaan hoitava lääkitys ja erikoislääkäri tekee tarvittaessa erivapaushakemuksen lääkkeen käytöstä Suomen Antidopingtoimikunnalle. 

Astmaatikon alkulämmittely

Urheilijan suoritus itse kilpailussa paranee, mikäli hän aiheuttaa itselleen ”rasitusastmareaktion” noin 2−3 tuntia ennen ensimmäistä kilpailutapahtumaa. Tällöin hengitysteiden lihaksisto muuttuu vastaanottamattomaksi (refractary period) seuraavan rasituksen aiheuttamalle ärsytykselle.

SUORITUS

Noin 2-3 tuntia ennen kilpailutapahtumaa tehdään sisällä tai ulkona lyhytkestoinen alkulämmittely, jonka aikana hengitys kiihtyy ja nousee lähelle maksimia. Verryttelyn voidaan toteuttaa esim. kolmena tai neljänä 20−30 sekunnin juoksuspurttina.
Avaava lääke otetaan 30−60 min ennen varsinaista urheilusuoritusta.

Astmaatikon alkulämmittely (pdf)

Lue lisää

urheilijan astmasta ja allergioista ylilääkäri Jari Parkkarin

Bookmark and Share