Aikuisurheilijan kehon mittojen seuranta

Punnitus vaa’alla

Mittaus on tekniseltä toteutukseltaan helppo ja nopea. Etuna on myös toistettavuus ja luotettavuus. Mittavirhe liittyy lähinnä vaa’an kalibrointiin.

Kehon painoindeksi (BMI)

Kehon painoindeksi (body mass index, BMI) kuvaa kehon painon suhdetta pituuteen. Mittavälineiksi tarvitaan vaaka ja pituusmitta.

Painoindeksin laskentakaava
BMI = kehon paino / pituuden neliö
      = kg / m2 ( m2 = pituus * pituus)

esim. 70 kg / 1,80 * 1,80 = 21,6

Urheilijoiden painoindeksin tulkintaan liittyy erityispiirteitä. Urheilulajeissa, joissa voiman merkitys on keskeinen, suuri lihasmassa saattaa aiheuttaa painoindeksiluvun liukumisen yli ihanteellisten viitearvojen. Toisaalta lajeissa, joissa kehon keveys on lajille ominaista, urheilijoiden painoindeksi saattaa pysytellä hieman viitearvojen alapuolella.

Painoindeksilukua 15 pidetään kriittisenä alarajana terveyden kannalta. Mikäli painoindeksi painuu lähelle viittätoista, on syytä hakeutua kiireesti hoitoon painonlaskun syyn selvittämiseksi.

Vakaa painoindeksi on merkki tasapainotilasta, heilahtelut suuntaan tai toisen kannattaa aina selvittää. Kehon painoindeksin viitearvot on tarkoitettu aikuisille.


   BMI viitearvot    
   18,5–25  normaali paino
   > 25  liikapaino, lihavuus
   25–30  lievä lihavuus
   30–35  merkittävä lihavuus
   35–40  vaikea lihavuus
   > 40  sairaalloinen lihavuus

Kehon rasvan määrän arviointi

Ihopoimumittaus

  • Perinteinen kehon rasvan määrän arviointimenetelmä
  • Kaksinkertaisen iho-rasvapoimun paksuus mitataan pihdeillä etukäteen määritellyistä mittauspisteistä.
  • Ihopoimujen summan (mm) perusteella ennustetaan kehon rasvan kokonaismäärää, ennusteyhtälöön perustuen.
  • Mittaus on altis lukuisille virhelähteille (urheilijasta, mittaajasta ja menetelmästä johtuvia)

Ihopoimumittauksen perusteella ei voida tehdä tarkkoja johtopäätöksiä yksilön rasvan määrästä, sillä ero ”todellisuuteen” voi olla useita prosenttiyksiköitä. Menetelmään liittyvien virhetekijöiden takia yksilöiden välinen vertailu tai vertailu lajin ”ihannearvoihin” ei ole missään tilanteessa perusteltua.

Mikäli rasvaprosenttimittausta kuitenkin halutaan käyttää kehon koostumuksen seurannassa, se on mahdollista puberteetin ohittaneilla ja aikuisilla.


Biosähköinen impedanssi (BIA)

  • Kehon koostumuksen arviointimenetelmä
  • Perustuu kehon kudosten kykyyn johtaa sähkövirtaa.
  • Helppo ja nopea
  • Vaatii edeltävän 8-12 tunnin paasto, enintään puoli tuntia virtsarakon tyhjentämisestä

BIA-laitteen kädensijoihin on sijoitettu erittäin heikkoa sähkövirtaa johtavat elektrodit. Mittari mittaa yläraajasta toiseen etenevän sähkövirran johtavuutta. Sähkövirran vastuksen perusteella voidaan arvioida kehon rasvan määrän osuus.

BIA-mittauksen luotettavuuteen vaikuttavat monet tekijät

  • Elimistön neste- ja elektrolyyttimäärä vaikuttavat sähkönjohtavuuteen. Kehon rasvan määrää arvioitaessa tulos saattaa muuttua ilman että kehon rasvan määrässä on tapahtunut muutoksia. (runsas hikoilu heikentää sähkönjohtokykyä, rasvakudoksen määrä yliarvioituu.
  • Edeltävä ruokailu, juominen, saunominen sekä naisilla kuukautiskierron vaihe vaikuttavat mittauksiin. Mittausta edeltävä aika tulisikin vakioida mahdollisimman tarkasti. Naisilla mittaus voidaan vakioida suorittamalla se aina kahden viikon sisällä edellisten kuukautisten alkamisesta.

Mittaukseen vaikuttavien virhelähteiden takia menetelmää ei voida pitää luotettavana kehon koostumuksen seurantamenetelmänä.

Bookmark and Share