Ravitsemusvalmennus aikuisuudessa

Monessa urheilulajissa siirtymävaihe yläkoulusta toisen asteen opintoihin (lukio tai ammattiopisto) on valintojen aikaa myös kilpaurheiluun panostamisen näkökulmasta. Keskeinen valmennuksellinen haaste on  harjoittelumäärän lisääntyminen. Viikkorytmitykseen tulevatmukaan aamuharjoitukset, jotka usein tuplaavat harjoittelumäärän. Aamuharjoittelun myötä on opeteltava myös yksilöllisesti sopivat aamupalakäytännöt ennen ja jälkeen aamuharjoitusten.

Viimeistään tässä ikävaiheessa vastuu ja kiinnostus omasta ruokailusta siirtyy enenevässä määrin urheilijalle itselleen. Hyvät arkiruokailukäytännöt ja ymmärrys ruoka-aineiden sisällöistä sekä harjoitusten ympärille rakennetut, harjoittelun tavoitetta tukevat välipalakäytännöt ovat edelleen keskeisiä ravitsemusvalmennuksen asioita.

Aikuisena palautuminen hidastuu verrattuna aiempiin vuosiin, joten palautumisen seurannassa hyvät ravitsemuskäytännöt korostuvat. Kun siirrytään huippu-urheiluun ymmärrys ravintolisien ja erilaisten palautumisvalmisteiden käytöstä tulee olla selvä niin arkikäytön kuin myös antidoping-asioiden näkökulmasta.

Aikuisvaiheessa pohditaan lajikohtaisia kysymyksiä liittyen painoon ja esimerkiksi painoluokkalajeissa painonpudotuksiin. Kokemuksia voidaan jakaa myös vertaistoiminnan periaatteella. Valmentajan tai ravitsemusasiantuntijan on hyvä keskustella urheilijoiden kanssa ruokailun sujumisesta ja ruokasuhteesta. Painoaan tarkkailevia urheilijoita muistutetaan tarvittaessa urheilussa kehittymisen perustekijöiden tärkeydestä (harjoittelu-lepo-ravinto).

Tavoitteet

  • Urheilijalla ravitsemus on luonteva osa harjoittelua tukevaa kokonaisuutta.
  • Keskittyminen harjoittelua ja kilpailua tukevassa ravitsemuksessa, ei laihduttamisessa.
  • Lajikohtaiset erityiskysymykset ovat hallinnassa.
  • Arkiruokailu sujuu (kotona ja muualla syötävät ateriat ovat urheilijalle sopivia)
  • Tarvittavien ravintolisien käyttö on selvillä.
  • Urheilija etsii ja hyödyntää ravitsemustietoa ja osaa arvioida sen luotettavuutta

Sisältöjä

  •  Ravintofysiologian ymmärtäminen urheilun näkökulmasta
  • Arkisten ruokailutilanteiden sujuminen jaksamisen ja palautumisen näkökulmista
  • Lajikohtaisten erityiskysymysten selvittäminen, esimerkiksi painonhallintaa liittyen
  • Painonpudotus ja -veto painoluokkalajeissa
  • Ravintolisien käytön tarpeellisuuden arvioiminen

Esimerkkejä toimintatavoista

  • Yksilöllistä ja lajiin tarpeet huomioivaa ammattilaisen ravitsemusvalmennusta annetaan jokaiselle urheilijalle henkilökohtaisten tarpeiden mukaan.
  • Kokkauskurssit. Erityisesti lapsuuskodistaan pois muuttaneille urheilijoille.
  • Pienryhmätoiminta. Vertaistoiminta, jossa urheilijat jakavat kokemuksiaan erilaisista ravitsemukseen liittyvistä tilanteista.

  • Mentorointi, jossa kokenut urheilija, jakaa kokemuksiaan urheilu-uransa varrelta ja sparraa nuoria urheilijoita.

  • Lasten ja nuorten ravitsemusohjaus. Aikuisurheilija toimii opastajana ja esimerkkinä ravitsemusasioissa nuoremmilleen.
  • Antidoping-valistus
  • Koulutetaan säännöllisesti koskien myös ravintolisiä.
 

Bookmark and Share