Liikunta ja vapaa-ajan tapaturmat Suomessa

Tapaturmat jaotellaan tapahtumaympäristönsä mukaisesti:

  • liikuntatapaturmiin
  • muihin vapaa-ajan tapaturmiin (esim. kotitapaturmat)
  • liikennetapaturmiin 
  • työtapaturmiin (sis. päiväkoti- ja koulutapaturmiin)

Toinen tapa jaotella tapaturmia on vammaperusteinen eli tapaturmat jaotellaan syntyneen vaurion mukaisesti (esim. päävammat, murtumat, nivelten sijoiltaan menot, nyrjähdykset, venähdykset ja ruhjeet).

Vapaa-ajan tapaturmat

Vapaa-ajan tapaturmat muodostavat suurimmat tapaturmaluokat aiheuttaen yhteensä yli 700 000 vammaa ja yli 2 000 kuolemantapausta vuosittain. Ne ovat viime vuosina lisääntyneet toisin kuin liikenne- ja työtapaturmat.

Pyöräilytapaturmat luokitellaan liikennetapaturmiin, joten ne eivät ole edellä esitetyissä luvuissa edustettuina. Pyöräilytapaturmia sattuu Suomessa vuosittain noin 30 000 ja niistä aiheutuu 50−60 turhaa kuolemaa. Tapaturmista arvioidaan aiheutuvan vuosittain noin 4 miljardin euron kokonaiskustannukset. 

Liikuntatapaturmat

Liikuntatapaturmia sattuu Suomessa vuosittain 350 000. Niiden määrä on puolitoista kertaistunut 1980-lukuun verrattuna. Viimeisin tapaturmatilasto on vuodelta 2009 (THL). Yli puolet liikuntatapaturmista sattuu pojille ja miehille, eniten sattuu 15–35-vuotiaille miehille.



ErityyppisettapaturmatSu
Kuva 1. Tapaturmien lukumäärän kehitys Suomessa 19802009. Uhritutkimus 2009, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Liikuntatapaturmien aiheuttajia ovat yleensä

  • kompastuminen tai kaatuminen (32 % tapauksista)
  • puute tai vika liikuntapaikassa (14 %)
  • tekniikkavirhe (13 %)
  • törmäys tai kontakti toiseen pelaajaan (13 %).

Eniten liikuntatapaturmia aiheuttavia lajeja ovat

Tapaturmien määrä eri liikuntalajeissa

 lajitapaturmien määrä
 jalkapallo45 000
 salibandy, sähly
38 000
 lenkkeily, hölkkä
30 000
 kuntonyrkkeily24 000
 jääkiekko19 000
 ratsastus17 000
 kuntosalitoiminta, bodaus
15 000
 lentopallo 11 000
 voimistelu, aerobic, kuntojumppa
 11 000
 hiihto 10 000

taulukko 1. liikuntalajit, joissa ilmoitettiin sattuneeksi eniten tapaturmia 15–74-vuotiaille suomalaisille vuonna 2009. uhritutkimus 2009, terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lajeja verrattaessa jääkiekossa sattuu ja tapahtuu vammoja enimmäkseen miehille ja ratsastuksessa naisille.

Lasten ja nuorten tapaturmat

Nuorilla pallopelit ovat molemmilla ikäryhmillä korkealla vammatilastoissa. Nuorten vapaa-ajan tapaturmien aiheuttajana trampoliinihyppely nousee lisäksi esille kaikissa (12-, 14-, 16-, 18-vuotiaat) ikäryhmissä. Lisäksi laskettelu ja lumilautailu ovat nuorten tapaturmalistoilla korkealla.

Lisää tietoa nuorten liikuntavammojen yleisyydestä: Terve Koululainen -hanke


 Vammojen määrä 1000 harrastettua tuntia kohti

Urheiluvammojen esiintyvyyttä kuvaa tarkemmin urheiluharjoitteluun käytettyyn aikaan suhteutetut vammojen ilmaantuvuusluvut. Tässä jaottelussa judo on riskialttein laji ja kävely turvallisin laji.

Absoluuttiset vammaluvut voivat johtaa harhaan. Esimerkiksi lajeissa, joissa on paljon harrastajia, sattuu myös määrällisesti enemmän vammoja kuin vähemmän harrastetuissa lajeissa. Tästä syystä urheiluvammatutkimuksissa käytetäänkin ilmaantuvuuslukuja, joissa vammojen määrä suhteutetaan urheiluharjoitteluun ja kilpailemiseen käytettyyn aikaan. Nämä altistusaikaan suhteutetut ilmaantuvuusluvut mahdollistavat vertailun muun muassa eri lajien, eri-ikäisten urheilijoiden ja sukupuolten välillä.


laji
vammojen määrä 1000 harrastettua tuntia kohti
judo 
9.8–27.0
salibandy, sähly
9,3–12,9
koripallo
6.3–12.9
jalkapallo
6,3–9,7
jääkiekko
5,8–9,8
lentopallo
5,4–9,1
karate
3.7–12.1
pesäpallo
4.3–10.3
rullaluistelu
3.9–6.6
tennis
2.9–7.7
laskettelu
3.0–5.7
yleisurheilu
1.8–8.0
ratsastus
2,6–5,1
juoksu
2,9–4,4
aerobic, jumppa
2,5–3,9
kuntosaliharjoittelu
2,5–3,8
pyöräily
1.7–2.5
murtomaahiihto
1,3–2,2
kävely
1,0–1,3

Taulukko 2. Liikuntavammariski eri liikuntalajeissa 1000 harrastettua tuntia kohti.
Parkkari ym. Liikuntavammat - suurin tapaturmaluokka Suomessa. Suomen lääkärilehti 41/2004.


Bookmark and Share