Ravitsemusasiantuntijat Suomessa | Luotettavan tiedon tunnistaminen
Ravitsemukseen apua tarjoavia tahoja löytyy Suomessa joka lähtöön. Tarjontaa on jopa niin paljon, että urheilijan voi olla haastavaa löytää luotettavaa tietoa tarjoavaa asiantuntijaa avukseen. Ravitsemusasiantuntijaa valitessa urheilijan kannattaa ottaa selvää tämän koulutustaustasta.
Suomessa asianmukaisen koulutuksen saaneet ravitsemusasiantuntijat ovat valmistuneet Helsingin tai Itä-Suomen Yliopistosta.
Tällöin he käyttävät työskennellessään usein seuraavia nimikkeitä:
- Elintarviketieteiden maisteri (EtM)
- Elintarviketieteiden tohtori (EtT)
- Maatalous-metsätieteiden maisteri (MMM)
- Maatalous-metsätieteiden tohtori (MMT)
- Terveystieteiden maisteri (TtM) ja laillistettu ravitsemusterapeutti
- Terveystieteiden tohtori (TtT) ja laillistettu ravitsemusterapeutti.
Tiesitkö?
Laillistettu ravitsemusterapeutti on ammattinimike, jonka käyttäminen edellyttää ravitsemushoitoon ja -terapiaan erikoistuneita yliopisto-opintoja. Ravitsemusterapeutin nimike sekoitetaan usein esimerkiksi ravintoterapeuttiin ja ravintovalmentajaan. Näiden nimikkeiden käyttäminen on täysin vapaata eikä edellytä käyttäjältään ravitsemukseen liittyvää koulutusta.
Luotettavan tiedon tunnistaminen
Internetin ja sosiaalisen median aikakautena tiedon määrä on lisääntynyt ja tietoa on aina helposti saatavilla. Samalla kuitenkin myös epäluotettavaa tietoa levitetään entistä enemmän. Vastuu tiedon luotettavuuden arvioimisessa on itse lukijalla. Tämän vuoksi lukijan on hyvä suhtautua käyttämiinsä tietolähteisiin varauksella.
Liikunta- ja ravitsemusaiheisissa kirjoituksissa kirjoittajan yliopistokoulutus on käytännössä merkittävin sisällön luotettavuutta lisäävä tekijä. Koulutustausta ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa, ja sisällön kriittinen tarkastelu on aina paikallaan.
Seuraavassa on lueteltu muutamia yleisiä piirteitä, joilla voi arvioida tietolähteiden luotettavuutta.
| Tiedon luotettavuutta lisääviä piirteitä: | Tiedon luotettavuutta vähentäviä piirteitä: |
| – lähdeviitteiden ilmoittaminen – kirjoittajan asianmukainen koulutus – tutkitun tiedon arvostaminen – vastakkainasettelun välttäminen – asioiden monipuolinen käsittely – ei esitä yhtä ainoaa oikeaa tapaa – nöyrä ja kiihkoilematon asenne – avoimuus. | – lähdeviitteitä ei ole ilmoitettu – kirjoittajalla ei ole asianmukaista koulutusta – meriitit perustuvat koulutuksen sijaan kokemuksiin – kirjoittaja antaa itselleen epävirallisia titteleitä (esim. Suomen johtava) – mustavalkoisuus, ehdottomuus ja kiellot: yhden ja ainoan oikean tavan esittäminen – toiminta perustuu pitkälti hifistelyyn (esim. yksittäisten ravintoaineiden merkityksen korostamiseen) – piilomainonta ja markkinointi. |
Asiantuntijat: Anna Ojala, ETM – Vili Jaakola, TtM