Polvivammat

Polvivammat ovat yleisimpiä liikuntavammoja

Polven äkilliset vammat ovat yleisiä lajeissa, joissa esiintyy paljon nopeita suunnanmuutoksia, jarrutuksia ja hypyistä alastuloja (esim. palloilu-ja mailapelit, kamppailu- ja voimistelulajit). Vakavat polvivammat, kuten ristisiteiden repeäminen, vaativat useiden kuukausien poissaolon urheilusta ja ovat myös riski urheilu-uran jatkumiselle. Näihin vammoihin liittyy myös lisääntynyt polven nivelrikon riski. 

Polven alueen rasitusvammat ovat yleisiä lajeissa, joissa polveen kohdistuu pitkäaikaisesti samankaltaisena toistuvaa kuormitusta (esim. kestävyysjuoksu, hyppylajit).

Polvivammojen syntymekanismit

Äkilliset polvivammat

Äkilliset  polvivammat aiheutuvat yleensä nivelen vääntymisestä, jolloin vaurio tyypillisimmin kohdistuu nivelsiteisiin. Yli puolet polven nivelsidevammoista sattuu ilman ulkoista syytä tai kontaktia. Polven eturistisidevammoista peräti 70-80% sattuu ilman kontaktia.

Tyypillisesti äkillinen polvivamma tapahtuu tilanteessa, jossa liikehallinnan pettämisen seurauksena polvi painuu äkillisesti sisäänpäin (valgus-liike). Samaan aikaan tapahtuu voimakas säären kiertyminen joko sisäänpäin tai ulospäin suhteessa reiteen. Usein kyseessä on hypystä laskeutuminen tai suunnanmuutostilanne, jossa paino on lähes täysin loukkaantuneen jalan varassa ja loukkaantuneen jalan polvi on lähes suora (polven fleksiokulma on pieni). 

Edellä mainittuja polvivamman syntymekanismeja on kuvattu myös oheisessa videossa.

Polven rasitusvammat

Polven rasitusvammat ovat yleensä seurausta yksipuolisesta, paljon toistoja sisältävästä ja liian tiheästi samankaltaisena toistuvasta harjoittelusta. Usein taustalla on myös suoritustekniikkavirhe tai rakenteellinen poikkeavuus. Nopeat muutokset harjoittelun intensiteetissä tai määrässä tai harjoitusolosuhteissa (esim. urheilualustan muutokset) voivat altistaa polven rasitusvammoille. Yleisin rasitusvamman kohdekudos on lihas-jänneyksikkö kiinnityskohtineen.

Polvivammojen riskitekijät

Virheellinen urheilusuorituksen liikemekaniikka lisää polven kuormitusta. Huono alaraajalinjaus (polven kääntyminen sisäänpäin) hypyistä alastuloissa ja nopeissa suunnanmuutoksissa kuormittaa alaraajojen nivelrakenteita ja on yhteydessä sekä äkillisiin että rasitusperäisiin polvivammoihin.

Lisäksi hypyistä alastulo lähes suorilla polvilla lisää polviin kohdistuvaa törmäysvoimaa altistaen sekä äkillisille vammoille että rasitusvammoille (Hewett ym. 2005, Boling ym. 2009). Lisäksi niveltä stabiloivien lihasten puutteellinen aktivoituminen esim. jarrutuksessa tai suunnanmuutoksessa lisää nivelsiteiden kuormitusta ja vammariskiä. Alastulotekniikan virheisiin ja jarruttavan lihastyön puuttumiseen tulee kiinnittää huomiota harjoittelussa.

Sisäiset riskitekijät

  • liikehallinnan puutteet
  • heikko lihasvoima, lihasten puutteellinen aktivoituminen
  • puolierot alaraajojen lihasvoimassa, koordinaatiossa, liikkuvuudessa
  • virheellinen suoritustekniikka
  • aikaisemmat polven vammat
  • nivelsiteiden löysyys
  • anatominen rakenne (esim. pihtipolvisuus, polven yliojentuminen)
  • huono kunto (väsyneenä vammariski kasvaa)
  • ylipaino.

Ulkoiset riskitekijät

  • tahmea, liukas tai epätasainen alusta
  • toistuvat kontaktit (mm. taklaukset, kampitukset)
  • suunnanmuutosten, äkkijarrutusten tai hyppyjen suuri määrä
  • liian kuormittava tai yksipuolinen harjoittelu.

Osion asiantuntijat:
Kati Pasanen, FT, ft
Mari Leppänen, TtT, sh


Bookmark and Share