Jalkineet

Jalkaterä avainasemassa

Tärkeimpänä lenkkinä kehon ja alustan välillä on liikkujan oma jalkaterä. Sen hyvä toimintakyky, riittävä voima ja liikkuvuus, sekä osuus kehon liikkeiden hallinnassa ovat tärkeimpiä tekijöitä myös vammojen ehkäisyssä.

Jalkineet oman jalan mukaan

Ihmisillä on huomattavia yksilöllisiä eroja jalkaterän toiminnassa. Yhden jalkaterä voi olla löysän oloinen, toisella siinä voi olla liiallista jäykkyyttä. Jalkaterän ja nilkan liikkuvuus voi olla rajoittunutta joko rakenteellisista tai toiminnallisista syistä. Tästä saattaa aiheutua jalan iskunvaimennuskyvyn heikkenemistä. Toiminnallisiin ongelmiin voidaan hakea ratkaisua esimerkiksi valmennuksen ja fysioterapian keinoin sekä niitä yhdistelemällä.

Urheilujalkineiden valmistajat tekevät erilaisille jaloille suunniteltuja malleja. Normaalisti toimiviin jalkateriin suositellaan neutraalia jalkinetta. Löysiin jalkateriin suositellaan kiertojäykkää ja vastaavasti jäykkiin jalkateriin kiertolöysää mallia.

Erilaisten jalkineratkaisujen suhteen kannattaa kuunnella omaa kehoaan. Valmistajien suositukset eivät perustu samantyyppisiin tutkimuksiin, joita vaaditaan esimerkiksi lääkkeiden markkinoinnin taakse. Näyttöön perustuvaa jalkine-suositusta ei tällä hetkellä ole saatavissa. Kokemukseen ja kokeiluun on siis hyvä nojautua myös jalkinevalinnassa. Kun löydät itsellesi erityisen hyvin sopivan mallin urheilujalkinevalikoimasta, harkitse vaikka useamman parin hankkimista yhdellä kertaa.

Onko hyvä tossu tekniikkaa tärkeämpi?

Jalkineen osuutta iskunvaimentajana ei kannata ylikorostaa. Biomekaanisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että juoksussa jousto-ominaisuuksista vain noin 5 % tulee jalkineesta. Jousto-ominaisuuksiin vaikuttavat tärkeimmät tekijät ovat juoksijan tekniikka ja ruumiin rakenne. Lisäksi on hyvä muistaa, että lenkkitossujen iskunvaimennuskyky heikkenee suhteellisen nopeasti materiaalin väsymisen myötä. 500–800 km:n juoksun jälkeen tossut ovat menettäneet noin puolet niiden iskunvaimennuskyvystä verrattuna uusiin samanlaisiin tossuihin. 800 km tulee 40 km:n viikkoannoksella täyteen hieman alle puolessa vuodessa. Paljon juokseva henkilö siis kuluttaa vuodessa 2–3 tossuparia.

Tossuja kannattaa hankkia siten, että yksi pari on aina ”sisäänajossa”, jotta ne muotoutuvat jalan mukaan ennen pidempiä tai kovavauhtisempia harjoituksia. Keskimääräinen tossun sopeutumisaika jalkaan arvioidaan noin kymmeneksi käyttötunniksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että juoksujalkine on henkilökohtainen varuste.

Jalkateräongelmia?

Ongelmajalat kannattaa yleensä tutkituttaa sellaisella terveydenhuolto- tai liikunta-alan ammattihenkilöllä, joka on perehtynyt sekä jalkaterän toimintaan että lajin tuomiin vaatimuksiin. He voivat antaa hyödyllisiä vinkkejä jalkineiden hankintaan. 

Jalkineen sopivuus käyttäjälle

Jalkaan ja tilanteeseen sopivan jalkineen valinta on tärkeää. Monesti hyvä jalkine on urheilijan tärkein varuste. Urheilujalkine on kontaktipinta kehon ja alustan välillä. Se välittää voimat kehosta alustaan ja päinvastoin. Epäsopivilla jalkineilla urheilija altistuu todennäköisemmin tapaturmille tai rasitusvammoille. Tästä syystä eri lajeihin on kehitetty juuri kyseiseen lajiin ja eri tilanteisiin parhaiten soveltuvat urheilujalkineet.

Käyntivara

Pääsääntöisesti sopiva käyntivara jalkineessa on noin 5–10 mm. Lapsilla jopa 15–20 mm. Sopivaa käyntivaraa voi testata esimerkiksi menemällä uudet jalkineet jalassa kyykkyyn. Pisin varvas (yleensä ukkovarvas, muttei aina!) saa kyykyn pohjassa osua kevyesti tossun kärkeen. Seisoma-asennossa tunnusteltaessa tossun kärjen tulisi antaa hieman periksi.

Toinen tapa testata käyntivaraa on jättää nauhoitus auki ja työntää varpaat tossun kärkeen kiinni. Tällöin etusormen pitäisi mahtua tiukasti kantapään ja tossun kannan väliin. Jalkaterää voi sovittaa myös pohjallisen päälle. Tällöin seistään paino tasaisesti jakautuneena molemmille pohjallisille. Hyvissä urheilujalkineissa on usein irrotettava pohjallinen. Tämä helpottaa jalkineen huoltoa ja nopeuttaa tarvittaessa sen kuivumista.

Hanki jalkineet illalla

Uudet jalkineet kannattaa hankkia vasta usean tunnin pystyssä olon jälkeen – käytännössä siis iltapäivän lopulla tai illansuussa. Koska jalka turpoaa aina jonkin verran päivän aikana, voi pian heräämisen jälkeen hankittu jalkine olla jo pieni iltapäivän lopulla.

Kumitossu vai huippukenkä?

Jalkineiden hinta-laatusuhde on halvoista hinnoista keskihintaisiin siirryttäessä melko suoraviivainen: mitä kalliimpi jalkine sen parempi. Jos löytää sopivat urheilujalkineet, kannattaa harkita kahden samanlaisen parin hankkimista.

Osion asiantuntijana ft Juha Koskela


Lue lisää urheilujalkineiden hankinnasta Duodecimin Terveyskirjastosta:
Urheilujalkineiden hankkiminen. Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen.10.12.2012.


Bookmark and Share