Hyppää sisältöön

Mielenterveys

Mielenterveys on olennainen osa urheilijoiden hyvinvointia ja suorituskykyä eikä sitä voida erottaa fyysisestä terveydestä.  

Esiintyvyys ja oireet | Riskitekijät | Hoito

Mielenterveyshäiriöt ja niiden oireet ovat yleisiä huippu-urheilijoilla (IOC 2019). Urheilijan mielenterveyteen liittyvät oireet ja häiriöt lisäävät loukkaantumisriskiä ja hidastavat palautumista sekä toipumista loukkaantumisista​.  
 
Mielenterveys on osa kokonaisvaltaista terveyttä. Urheilijoiden mielenterveyden arvioinnin ja hoidon tulisi olla yhtä tavallista ja helposti saavutettavissa kuin heidän muu terveydenhuolto. Ihannetapauksessa urheilijoilla tulisi olla mahdollisuus parhaaseen monitieteiseen hoitoon.

Esiintyvyys ja oireet 

Erilaisten mielenterveysongelmien esiintyvyyden on arvioitu urheilijoilla olevan 5–45 prosentin luokkaa. Esiintyvyys vaihtelee riippuen siitä, onko kartoitettu urheilijan itse ilmoittamia oireita vai lääkärin toteamia häiriöitä.  

Hyvä tietää!

Lähes joka toinen urheilija kärsii jostakin mielenterveyshäiriön oireesta uransa aikana.

Esimerkiksi unihäiriöiden sekä masennus- ja ahdistuneisuusoireiden on todettu olevan urheilijoilla hyvin yleisiä. Urheiluvamman saaneilla urheilijoilla mielenterveyshäiriöiden oireet ovat yleisempiä ja vakavampia.

Urheilijoilla esiintyviä mielenterveyshäiriöiden oireita ovat esimerkiksi: 

  • univaikeudet ja -häiriöt​ 
  • masennusoireilu ja vaikeat masennustilat​ 
  • itsetuhoisuus 
  • ahdistus ja siihen liittyvät häiriöt​ 
  • post-traumaattinen stressihäiriö ja muut traumaan liittyvät häiriöt​ 
  • syömishäiriöt​ 
  • tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, ADHD​ 
  • kaksisuuntaiset mielialahäiriöt ja psykoottiset häiriöt​ 
  • päihteidenkäyttö ja päihderiippuvuudet​ 
  • uhkapeliriippuvuudet ja muut käyttäytymiseen liittyvät riippuvuudet. 

Mielenterveysongelmat suomalaisilla huippu-urheilijoilla 

Joulukuussa 2020 julkaistussa suomalaisessa selvityksessä (Kaski ym. 2020) kartoitettiin huippu-urheilijoiden henkistä hyvinvointia. 

Kyselyyn vastasi 259 urheilijaa, joista 170 jatkoi vielä uraansa ja 89 oli jo lopettanut uransa. Naisia oli 64 prosenttia ja miehiä 36 prosenttia. Vastanneista 65 prosenttia oli saavuttanut EM-, MM- tai olympiamitalin ja 79 prosenttia oli yltänyt SM-mitalille. 

Selvityksen mukaan suomalaiset huippu-urheilijat voivat keskimäärin hyvin, mutta urheilijoilla ilmenee myös erilaisia mielenterveyshäiriöiden oireita.

Urheilijan mielenterveysoireita, infograafi. Tiedot löytyvät tekstistä.

Kyselyyn vastanneet urheilijat raportoivat kokeeneensa seuraavia mielenterveyshäiriöiden oireita:

  • Nukkumisongelmia 55 % 
  • Ylikuormitusta 50 % 
  • Ahdistusoireita 24 % 
  • Masennusoireita 23 % 
  • Syömisongelmia 17 % 
  • Traumaoireita 10 % trauman kokeneista 
  • Pakko-oireita 6 %.

Aktiiviurheilijoiden ja uransa lopettaneiden välillä ei havaittu mielenterveysoireiden määrässä merkitsevää eroa. Yleisimmät raportoidut oireet olivat masennus ja ahdistus. Masennusoireita urheilijat raportoivat huomattavasti enemmän kuin suomalaiset keskimäärin.

Myös syömisongelmat olivat urheilijoilla yleisempiä kuin tavallisella väestöllä.

Selvitykseen vastanneista urheilijoista 61 prosenttia oli kokenut traumaattisen kokemuksen ja heistä 10 prosentilla oli edelleen siitä johtuvia psyykkisiä oireita.

Urheilijoista 52 prosenttia oli kokenut syvän urheiluun liittyvän epäonnistumisen. Urheilussa epäonnistumisilta ei voi välttyä. Epäonnistumiseen liittyvän traumatisoitumisen voisi kuitenkin välttää, mikäli siihen osattaisiin puuttua oikea-aikaisesti ja ammattitaidolla.

Myös eriasteiset uniongelmat olivat yleisiä. Yli puolet vastanneista raportoi uniongelmista. Uniongelmista suurin osa (45 %) oli lieviä, kun taas vaikeampia uniongelmia oli noin 10 prosentilla. Lisätietoa urheilijan unesta ja vinkit hyvään nukkumiseen löydät Uni ja vuorokausirytmi -osiosta.

Noin puolet vastanneista oli ajautunut ylikuormitustilaan. Ylikuormitustilat ovat urheilijoilla yleisiä ja kuormittumisen ehkäisyyn kannattaa panostaa.

Lue koko raportti: Miten huippu-urheilijan mieli voi? Nykyisten ja entisten huippu-urheilijoiden henkinen hyvinvointi Suomessa. Liikuntatieteellinen Seura 2020.

Riskitekijät  

Monet tekijät altistavat urheilijan mielenterveyden häiriintymiselle. Näitä ovat esimerkiksi alentunut suorituskyky, loukkaantumiset, toistuvat aivotärähdykset, leikkaukset, päihteiden käyttö sekä taipumus perfektionismiin. Myös haitalliset vuorovaikutustekijät, esimerkiksi valmennussuhteessa, lisäävät riskiä mielenterveysoireille. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi vähättely, ohittaminen, kiusaaminen tai uhkailu.

Urheilijoilla voi olla kohonnut riski uhkapelaamiselle. Esimerkiksi kilpailunhalu, korkea tunnehaku- ja impulsiivisuusaste sekä lisääntynyt riskinottokäyttäytyminen vaikuttavat uhkapelialttiuteen.

Tiesitkö?

Useita aivotärähdyksiä saaneilla urheilijoilla on noin 3–6-kertainen riski sairastua masennukseen.

Loukkaantumiset 

Monet psykologiset ja sosiokulttuuriset tekijät voivat lisätä urheiluvamman riskiä. Loukkaantumisriskiä lisääviin psykologisiin tekijöihin kuuluvat esimerkiksi ahdistuneisuus, huolestuneisuus, liiallinen vastuuntunto, vääristynyt kehonkuva, matala itsetunto, perfektionismi ja riskikäyttäytyminen. Sosiokulttuurisiin riskitekijöihin kuuluvat esimerkiksi rajalliset taloudelliset resurssit, puutteelliset tukiverkostot, elämän tapahtumien aiheuttama stressi (esim. muutto toiselle paikkakunnalle tai läheisen kuolema). 

Vamman kokeneilla urheilijoilla on enemmän masennuksen ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön oireita verrattuna loukkaantumattomiin urheilijoihin. Tunnereaktiot vammoihin ja sairauksiin vaihtelevat. Haitallisia tunnereaktioita ovat ne, jotka eivät häviä tai pahenevat ajan myötä.

Hoito 

Urheilijan mielenterveyteen liittyvien oireiden ja mielenterveyshäiriöiden tunnistamisessa ensisijainen hoitokontakti on lääkäri. Lääkäri tutkii ja arvioi mielenterveyden tilaa huomioiden myös mahdolliset fyysiset tekijät, jotka saattavat olla yhteydessä mielenterveyden oireisiin. Lääkäri tekee urheilijan kanssa asianmukaisen hoitosuunnitelman.  

Lieviä mielenterveyteen liittyviä oireita ja mielenterveyshäiriöitä voidaan hoitaa lääkärin vastaanotolla, lyhytterapeuttisilla keskusteluhoitojaksolla sekä itsehoito-ohjeilla ja -harjoituksilla.  

Lisätietoa mielenterveyden oireista ja häiriöistä sekä itsehoito-ohjeita löydät seuraavilta verkkosivuilta: 

Psykoterapia

Psykoterapia määritellään mielenterveysoireiden tai häiriöiden tai henkilökohtaisen kasvun helpottamiseksi psykologisin keinoin. Se perustuu psykoterapeuttisiin periaatteisiin, rakenteeseen ja tekniikoihin. Henkilökohtainen psykoterapia on tehokas muun muassa masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.  

Psykoterapian tarpeen toteaa lääkäri ja Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan tarvitaan psykiatrin B-lausunto. Joissakin tapauksissa myös vakuutusyhtiöt korvaavat psykoterapiakäyntejä. 

Katso lisätietoja Kelan kuntoutuspsykoterapiasta.

Lääkehoito

Joissakin tilanteissa lääkäri voi arvioida lääkehoidon tarpeelliseksi. Tällöin urheilijan on tärkeä varmistaa lääkäriltä lääkkeen käytön soveltuvuus urheilussa sekä huomioida mahdollinen erivapauden hakemisen tarve. 

Infograafi urheilijan mielenterveyteen liittyen. Sisältö kerrotaan tekstissä.

Tulostettava infograafi (pdf)

Kriisit ja akuutit tilanteet 

Akuuteissa kriisitilanteissa urheilija tai hänen läheisensä voi olla yhteydessä esimerkiksi valtakunnalliseen kriisipuhelimeen.  

Itsetuhoiset ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen on aina vakava oire ja tällöin on syytä ottaa heti yhteyttä oman paikkakunnan terveysasemaan, päivystykseen tai ensiapuun.

Hyvä tietää!

Psyykkiset voimavarat, kuten hyvä sosiaalinen verkosto sekä positiivinen suhtautuminen urheiluun, lisäävät urheilijoiden henkistä hyvinvointia. Voimavaratekijöitä voidaan lisätä esimerkiksi tukemalla urheilijoiden itsemääräämisoikeutta ja vahvistamalla myönteistä kuvaa itsestä urheilijana sekä vahvistamalla johdon, valmentajien ja muiden urheilutoimijoiden osaamista vuorovaikutus- ja kohtaamistaidoissa.

Osion asiantuntijat: Mia Puuska, psyk. sh, psykoterapeuttikoulutuksessa – Olli Kattilakoski, LL 

Lue lisää:

Kaski, Arvinen-Barrow, Kinnunen & Parkkari. Miten huippu-urheilijan mieli voi? Nykyisten ja entisten huippu-urheilijoiden henkinen hyvinvointi Suomessa. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä 18, 2020.

Reardon ym. Mental health in elite athletes: International Olympic Committee consensus statement. Br J Sports Med 2019;53:667–699.

Jaa: