Infektiot

Infektioiden tehokas ehkäisy ja hoito lisäävät terveitä harjoituspäiviä.

Yleistä | Liikuntaohjeet infektioiden yhteydessä | Flunssan vaikutukset fyysiseen kuntoon | Vältä infektiot | Reagointi ensioireisiin | Paluu urheiluun

Yleistä

Flunssan tyypillisiä oireita ovat kurkkukipu, nuha, nenän tukkoisuus ja yskä. Urheileminen kannattaa jättää väliin, jos on kuumetta, lihas- tai nivelkipuja, flunssasta johtuvaa väsymystä tai muita poikkeavia oireita.  Lievien flunssan oireiden ei tarvitse johtaa aina taukoon kaikesta harjoittelusta.  

Mitä flunssa on?

Flunssa on viruksen aiheuttama äkillinen hengitysteiden limakalvotulehdus. Siitä käytetään myös nimityksiä nuhakuume ja vilustuminen. Suomalainen sairastaa keskimäärin 2‒4 flunssaa vuodessa, pienet lapset voivat sairastaa selvästi useammin. Flunssaa aiheuttavat tavallisimmin rinovirukset ja kausikoronavirukset.

Infektiot ja urheilu

Liikuntaohjeet infektion yhteydessä

Kuume tai muut yleisoireet (esim. lihassärky, väsymys) 

• Harjoitustauko, kunnes oireet ovat ohi.  

Nuha ja mahdollisesti lieviä muita oireita (kurkkukipu, yskä), ei yleisoireita 

• Tarkkaile vointia pari päivää, asteittainen paluu harjoitteluun. 
• Tapauskohtaisesti harjoittelua voi jatkaa normaalisti. 

Streptokokin aiheuttama äkillinen nielutulehdus eli angiina 

• Antibioottihoito ja harjoitustauko, kunnes oireet ovat hävinneet. 
• Erityisvarovaisuutta lääkekuurin aikana, vaikka oireet olisivat jo hävinneet.
  • Antibioottihoito ei sinänsä estä liikuntaa. Rajoitukset johtuvat sairaudesta, johon hoitoa annetaan. 

Mononukleoosi eli pusutauti 

• Vältä täydellä teholla tehtyjä liikuntasuorituksia 1–2 kuukauden ja kontaktilajeja 2–3 kuukauden ajan. 
• Pitkä varoaika johtuu pernan suurentumisesta. Pernan toipuminen voidaan tutkia ultraäänellä ennen kontaktilajeihin paluuta. 

Maha-suolitulehdus (vatsatauti, oksentelu tai ripuli) 

• Harjoitustauko, kunnes oireet ovat hävinneet. Sen jälkeen asteittainen paluu liikuntaan. 

Sydänlihastulehdus eli myokardiitti*

• Harjoitustauko 3-6 kuukautta kohonneen rytmihäiriöriskin vuoksi.

*Sydänlihastulehdus eli myokardiitti on flunssan pelätyin komplikaatio. Rasitus sydänlihastulehduksen aikana voi lisätä rytmihäiriöiden riskiä. Tämän vuoksi 3-6 kuukauden harjoitustauko on aiheellinen. Yleisimmät sydänlihastulehduksen aiheuttajat ovat parvovirus B19 ja herpesvirus 6. Nämä virukset eivät aiheuta flunssaa.

Vältä infektiot

Infektioiden tehokkaalla ennaltaehkäisyllä ja hyvällä hoidolla voidaan lisätä urheilijan terveitä harjoittelu- ja kilpailupäiviä.

Infektioita voidaan ehkäistä mm. hyvällä käsihygienialla, kausi-influenssarokotteella ja hyvällä eristyksellä infektion sattuessa. Myös monipuolisella ravinnolla ja riittävällä levolla on merkitystä. Liiallinen psyykkinen tai fyysinen rasitus altistavat flunssatartunnoille.

Infograafi infektioriskiin vaikuttamisesta (pdf)

Reagointi infektion ensioireisiin

Hengitystieinfektion ensioireisiin on hyvä reagoida nopeasti. Sairastuneen tulisi ehkäistä leviäminen toisiin (kts. infograafi infektioriskiin vaikuttamisesta) ja vähentää kuormitusta. Sinkki-imeskelytabletit voivat lyhentää taudin kestoa. Apteekin itsehoitovalmisteilla voi hoitaa limakalvoja ja lievittää oireita tarvittaessa. Apteekista saatavia kotitestejä voi myös halutessaan käyttää taudinaiheuttajan määrittämiseksi. 

Infograafi toimista infektion ensioireiden ilmaantuessa (pdf)

Paluu urheiluun hengitystieinfektion jälkeen

Flunssan oireet ovat urheilijoilla yleensä lieviä, eikä harjoittelua tarvitse aina täysin lopettaa oireiden ajaksi. Rajoittamisen tulee perustua siihen, millainen urheilijan vointi on ja miten asteittain alkava harjoittelu vointiin vaikuttaa.

Paluu urheiluun ylähengitystieinfektion jälkeen tulee tehdä asteittain oman kehon tuntemuksia kuulostellen. Kunkin vaiheen kesto riippuu taudin vaikeudesta. Vaiheiden kestossa tulee ottaa huomioon myös lajin kuormittavuus sydämelle ja verenkiertoelimistölle.

Paluu urheiluun hengitystieinfektion jälkeen (pdf)

Lepo akuuttien oireiden ajan
Äkillisten oireiden, kuten kuume, lihassärky ja väsymys, aikana ei tule harjoitella.

Ulkoilua ja kevyttä liikkumista
Aktiivisuuden lisääminen tapahtuu vaiheittain. Äkillisten oireiden helpotuttua voi aloittaa kevyen liikkumisen ja käydä esimerkiksi kävelyllä.

Kevennetty harjoittelu
Kun vointi arjessa ja kevyessä liikkumisessa on hyvä, voi aloittaa kevennetyn harjoittelun. Harjoittelun määrää ja tehoa kannattaa lisätä nousujohteisesti. Jos kevennetty harjoittelu ei tunnu hyvältä, palaa edelliselle arkiliikkumisen tasolle.

Normaali harjoittelu
Kevennetyn harjoittelun tuntuessa normaalilta, voidaan edetä kuormittavaan harjoitteluun. Raskaampaan harjoitteluun siirryttäessä kannattaa arvioida, tuntuuko kuormittava harjoittelu normaalilta ja onko vointi harjoituksen jälkeen hyvä. Tarvittaessa tulee palata edelliselle kevennetyn harjoittelun tasolle.

Älä tartuta muita
Harjoitusryhmään on hyvä palata aikaisintaan 3–5 päivän kuluttua oireiden alkamisesta.

Lapset
Lasten omaehtoista liikkumista ei tarvitse rajoittaa infektion aikana.

Kontrolliharjoitus harjoitukseen paluun tukena
Kilpaurheilija ja aktiivikuntoilija voi hyötyä niin sanotusta kontrolliharjoituksesta arvioitaessa harjoitteluun paluuta. Kontrolliharjoitus on kohtuukuormitteinen vakioharjoitus noin 70 prosentin teholla maksimisykkeestä. Harjoituksen aikana seurataan yleistä vointia ja sykettä, joita verrataan aiemmin terveenä tehtyyn vastaavaan harjoitukseen. Vointia seurataan myös harjoituksen jälkeen. Mikäli syke nousee tavallista hieman nopeammin, harjoitusta on syytä keventää. Tulkinta ei ole kuitenkaan yksiselitteistä, koska nopeampi sykkeen nousu voi johtua myös harjoitustauosta. Mikäli urheilijalla on poikkeavia tuntemuksia rasituksessa, on syytä jatkaa vielä taukoa.

Milloin lääkäriin?
Poikkeavia oireita, joiden vuoksi tulee hakeutua lääkäriin, ovat esimerkiksi rintakipu, hengenahdistus, rytmihäiriötuntemukset, poikkeava väsyminen tai tajunnanhäiriö rasituksessa. Mikäli virusinfektio ei parane odotetusti tai oireet pahenevat, tulee hakeutua lääkärin arvioon. Toistuvien tai pitkittyvien ylähengitystieinfektioiden taustalta voi löytyä myös esimerkiksi astma tai pitkittynyt sivuontelotulehdus. 

Suosituksen laatijat:
Valtonen Maarit, Suomen Olympiakomitea, Huippu-urheilun instituutti KIHU; Toivo
Kerttu, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti; Heinonen Olli, Paavo Nurmi -keskus; Korpi Kirsi, Sydänsairaala; Mjøsund Katja, Olympiavalmennuskeskus Helsinki, Paavo Nurmi -keskus

Osion asiantuntijat: Kerttu Toivo, LT, EL – Jari Parkkari, dos, LT, EL – Maarit Valtonen, LT, EL