Hyppää sisältöön

Infektiot

Infektioiden tehokas ehkäisy ja hoito lisäävät terveitä harjoituspäiviä.

Yleistä | Liikuntaohjeet infektioiden yhteydessä | Flunssan vaikutukset fyysiseen kuntoon | Vältä infektiot | Paluu urheiluun

Yleistä

Liikuntaa ei suositella flunssan aikana. Jätä urheileminen ja harjoittelu väliin, jos sinulla on kuumetta, lihas- tai nivelkipuja, kurkkukipua tai selkeää flunssasta johtuvaa väsymystä. 

Lievä nuha ei ole este kevyen liikunnan harrastamiselle. Urheilu on kuitenkin lopetettava heti, kun ilmaantuu flunssan yleisoireita, kuten lihaskipua, kuumetta tai väsymystä. 

Mitä flunssa on?

Flunssa on viruksen aiheuttama äkillinen hengitysteiden limakalvotulehdus. Siitä käytetään myös nimityksiä nuhakuume ja vilustuminen. Suomalainen sairastaa keskimäärin 2‒4 flunssaa vuodessa. Pienet lapset sairastavat jopa 5‒10 flunssaa vuosittain. Tauti kestää yleensä runsaan viikon. 

Kuumeisena pysytään levossa

Kuumeinen sairaus on jo yksinään elimistölle kovempi rasite kuin urheiluharjoitus.

Liikunnan harrastaminen kuumeisen infektion aikana

  • heikentää elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa
  • kiihdyttää taudinaiheuttajien lisääntymistä
  • pidentää toipumisaikaa
  • ei saa aikaan harjoitusvaikutuksia. 

Kuumeisena liikkumisesta voi pahimmillaan seurata sydänlihastulehdus tai verenmyrkytys. Elimistön täydellinen toipuminen kuumeisesta infektiosta voi kestää useita viikkoja. 

Infektiot ja urheilu

Liikuntaohjeet infektion yhteydessä

Kuume

  • Aina täysi lepo.

Yleiset sairauden oireet ilman kuumetta (lihassärky, nivelsärky, päänsärky)

  • Lepo, kunnes oireet ovat hävinneet.

Nuha ilman kurkkukipua, yskää tai yleisoireita

  • Varovaisuutta pari päivää, sen jälkeen asteittainen paluu liikuntaan.

Nuha ja muita oireita (käheys, kurkkukipu, yskä)

  • Seuraa muita oireita ja noudata edellä mainittua nuhan ohjetta.

Kurkkukipu ilman muita oireita

  • Lepo, kunnes kurkkukipu häviää.

Angiina

  • Antibioottihoito ja täysi lepo, kunnes oireet ovat hävinneet.
  • Erityisvarovaisuutta lääkekuurin aikana, vaikka oireet olisivat jo hävinneet. Huom. Antibioottihoito ei sinänsä estä liikuntaa. Rajoitukset johtuvat sairaudesta, johon hoitoa annetaan.

Mononukleoosi eli pusutauti

  • Vältä täydellä teholla tehtyjä liikuntasuorituksia 12 kuukauden ja kontaktilajeja 23 kuukauden ajan.
  • Pitkä varoaika johtuu pernan suurentumisesta.Pernan toipuminen voidaan tutkia ultraäänellä ennen kontaktilajeihin paluuta.

Maha-suolitulehdus (vatsatauti, oksentelu tai ripuli)

  • Lepo, kunnes oireet ovat hävinneet. Sen jälkeen asteittainen paluu liikuntaan.

Älä tartuta muita!

Suojaa yskiminen ja aivastelu olkavarrellasi (älä yski käteesi). Pese kädet huolellisesti (saippuapesu 20 sekunnin ajan) ennen ruokailuja ja WC-käyntien jälkeen. Vatsatautien ajan pysy kotosalla ja käytä mahdollisuuksien mukaan eri WC:tä muiden perheenjäsenten kanssa.

Flunssan vaikutukset fyysiseen kuntoon

Infektio ja kuume heikentävät kestävyyskuntoa jopa 25 prosenttia, jos vuodelepo kestää viikon. Kevyt liikuskelu tai ainakin sängystä ylös nouseminen silloin tällöin voi auttaa estämään kunnon liiallista heikentymistä. Liikunnan voi aloittaa varovasti, kun flunssan oireet häviävät. Kevyttä liikuntaa jatketaan yhtä kauan, kuin sairauden oireet kestivät: viikon sairastamisen jälkeen liikuntaa harrastetaan alkuun viikon ajan kevyesti. Liian kuormittava liikunta saattaa pidentää toipumisaikaa ja aiheuttaa jälkitauteja, kuten pitkittynyttä yskää.  

Liikunta on keskeytettävä, jos flunssan oireita ilmaantuu uudelleen tai tunnet poikkeuksellista väsymystä tai huimausta. Lääkäriin on syytä hakeutua, jos oireet pitkittyvät ja esiintyy poikkeavaa väsymystä, sydämen rytmihäiriöitä (muljahduksia, tykyttelyä), hengenahdistusta tai rintakipua. 

Vältä infektiot

Infektioiden tehokkaalla ennaltaehkäisyllä ja hyvällä hoidolla voidaan lisätä urheilijan terveitä harjoittelu- ja kilpailupäiviä.

Infektioita voidaan ehkäistä mm. hyvällä käsihygienialla, kausi-influenssarokotteella ja hyvällä eristyksellä infektion sattuessa. Myös monipuolisella ravinnolla ja riittävällä levolla on merkitystä. Liiallinen psyykkinen tai fyysinen rasitus altistavat flunssatartunnoille.

Infograafi infektioiden ehkäisystä. Sisältö avataan tekstissä.

Tiesitkö?

Toistuvien infektioiden syynä voi olla liikkujan astma tai ylirasitustila. Urheilijan kannattaa yhdessä lääkärin kanssa selvittää jatkuvan sairastelun syy, jotta kierteestä päästään eroon.

Paluu urheiluun hengitystieinfektion jälkeen

Asiantuntijatyöryhmä on koostanut suosituksen paluusta urheiluun hengitystieinfektion jälkeen. Uusi, laajennettu suositus korvaa aiemman suosituksen paluusta urheiluun koronavirusinfektion jälkeen.

Koronaviruspandemian alussa suositeltiin selvää rasitustaukoa lievän COVID-19 infektion jälkeen. Nykyisen tutkimusnäytön perusteella lievän COVID-19 infektion jälkeen liikuntaan ja urheiluun voi palata samalla tavalla kuten muidenkin lievien ylähengitystieinfektioiden eli flunssien jälkeen. Virusinfektion jälkeen tulee kuitenkin noudattaa yleisiä ohjeita kotona pysymisestä tartuntojen välttämiseksi.

Uusi suositus urheiluun paluusta hengitystieinfektion jälkeen

Paluu urheiluun ylähengitystieinfektion jälkeen tulee tehdä asteittain oman kehon tuntemuksia kuulostellen. Kunkin vaiheen kesto riippuu taudin vaikeudesta. Vaiheiden kestossa tulee ottaa huomioon myös lajin kuormittavuus sydämelle ja verenkiertoelimistölle.

Paluu urheiluun hengitystieinfektion jälkeen -suositusinfograafi. Tiedot löytyvät tekstistä.

Suositus (pdf)

Lepo akuuttien oireiden ajan
Äkillisten oireiden, kuten kuume, lihassärky, kurkkukipu ja väsymys, aikana ei tule harjoitella.

Ulkoilua ja kevyttä liikkumista
Aktiivisuuden lisääminen tapahtuu vaiheittain. Äkillisten oireiden helpotuttua voi aloittaa kevyen liikkumisen ja käydä esimerkiksi kävelyllä.

Kevennetty harjoittelu
Kun vointi arjessa ja kevyessä liikkumisessa on hyvä, voi aloittaa kevennetyn harjoittelun. Harjoittelun määrää ja tehoa kannattaa lisätä nousujohteisesti. Jos kevennetty harjoittelu ei tunnu hyvältä, palaa edelliselle arkiliikkumisen tasolle.

Normaali harjoittelu
Kevennetyn harjoittelun tuntuessa normaalilta, voidaan edetä kuormittavaan harjoitteluun. Raskaampaan harjoitteluun siirryttäessä kannattaa arvioida, tuntuuko kuormittava harjoittelu normaalilta ja onko vointi harjoituksen jälkeen hyvä. Tarvittaessa tulee palata edelliselle kevennetyn harjoittelun tasolle.

Älä tartuta muita
Harjoitusryhmään voi palata aikaisintaan 3–5 päivän kuluttua oireiden alkamisesta.

Lapset
Lasten omaehtoista liikkumista ei tarvitse rajoittaa infektion aikana.

Kontrolliharjoitus harjoitukseen paluun tukena
Kilpaurheilija ja aktiivikuntoilija voi hyötyä niin sanotusta kontrolliharjoituksesta arvioitaessa harjoitteluun paluuta. Kontrolliharjoitus on kohtuukuormitteinen vakioharjoitus noin 70 prosentin teholla maksimisykkeestä. Harjoituksen aikana seurataan yleistä vointia ja sykettä, joita verrataan aiemmin terveenä tehtyyn vastaavaan harjoitukseen. Vointia seurataan myös harjoituksen jälkeen. Mikäli syke nousee tavallista hieman nopeammin, harjoitusta on syytä keventää. Tulkinta ei ole kuitenkaan yksiselitteistä, koska nopeampi sykkeen nousu voi johtua myös harjoitustauosta. Mikäli urheilijalla on poikkeavia tuntemuksia rasituksessa, on syytä jatkaa vielä taukoa.

Milloin lääkäriin?
Poikkeavia oireita, joiden vuoksi tulee hakeutua lääkäriin, ovat esimerkiksi rintakipu, hengenahdistus, rytmihäiriötuntemukset, poikkeava väsyminen tai tajunnanhäiriö rasituksessa. Mikäli virusinfektio ei parane odotetusti tai oireet pahenevat, tulee hakeutua lääkärin arvioon. Toistuvien tai pitkittyvien ylähengitystieinfektioiden taustalta voi löytyä myös esimerkiksi astma tai pitkittynyt sivuontelotulehdus.

Suosituksen laatijat:
Valtonen Maarit, Suomen Olympiakomitea, Huippu-urheilun instituutti KIHU; Toivo
Kerttu, Tampereen urheilulääkäriasemaUKK-instituutti; Heinonen Olli, Paavo Nurmi -keskus; Korpi Kirsi, Sydänsairaala; Mjøsund Katja, Olympiavalmennuskeskus Helsinki, Paavo Nurmi -keskus

Osion asiantuntijat: Jari Parkkari, LT, dosentti, EL – Kerttu Toivo, LT, EL – Maarit Valtonen, LT, EL

Jaa: