Terve luusto tarvitsee kuormittavaa liikuntaa, lihaskuntoharjoittelua sekä riittävästi ravintoa, kalsiumia ja D-vitamiinia. Myös hormonitoiminnalla on tärkeä merkitys luuston terveydelle.
Kalsiumin ja D-vitamiinin merkitys | Urheilijan energiavaje | Luun rasitusvammat | Luuston tiheyden tutkiminen
Nuoruus ja varhainen aikuisuus ovat tärkeää aikaa luuston tiheyden kehittymisen kannalta, sillä lähes 90 % luuston massasta kertyy 18 ikävuoteen mennessä. Lasten ja nuorten liikkumissuosituksen mukaan 7–17-vuotiaiden tulisi tehdä luustoa vahvistavia harjoitteita vähintään kolmena päivänä viikossa. Parasta liikuntaa luuston vahvistamiseksi ovat erilaiset hypyt ja nopeita suunnanmuutoksia sisältävät leikit, pelit tai urheilulajit. Luuston kuormittamisen hyödyt jatkuvat aikuisuuteen, jolloin tavoitteena on luuston massan säilyttäminen.
Kalsiumin ja D-vitamiinin merkitys
Kalsium ja D-vitamiini vaikuttavat merkittävästi luuston terveyteen. Kalsium on luuston tärkein rakennusaine. Kalsiumin riittävä saanti on hyvä turvata ensisijaisesti ravinnon kautta.
D-vitamiini vaikuttaa luuston kasvuun, tiheyteen ja uudelleenmuovautumiseen. D-vitamiini myös lisää kalsiumin ja imeytymistä suolistosta. D-vitamiinin puutos urheilijalla saattaa lisätä riskiä rasitusmurtumille.
Urheilijoiden olisi hyvä käyttää kalsiumlisää, mikäli kalsiumin saanti ravinnosta ei ole riittävää. D-vitamiinilisää suositellaan käytettäväksi ympäri vuoden.
Urheilijan energiavajeen vaikutus luustoon
Urheilijan energiavaje tunnetaan lyhenteellä RED-S (relative energy deficiency in sports). Alhainen energiansaanti johtaa kuukautishäiriöihin ja matalaan estrogeenitasoon, joka vaikuttaa haitallisesti luuston terveyteen ja verisuonten seinämien toimintaan. Epäsäännölliset kuukautiset ja alentunut luuston tiheys lisäävät rasitusmurtumien ja näiden esiasteiden sekä osteoporoosiin riskiä. Myös miehillä alhaiseen energiansaantiin liittyy sukupuolihormonien alentunut tuotanto sekä alentunut luun tiheys.
Urheilijan energiavajeesta johtuvien kuukautishäiriöiden keskeisenä hoitona on syyn korjaaminen kuormitusta vähentämällä ja ravitsemusta parantamalla. Hoidon tavoitteita ovat painon palauttaminen ja kuukautiskierron normaalistuminen. Urheilijan hoidossa on hyvä olla mukana ravitsemusasiantuntija ja psykologi.
Hormonaalisen ehkäisyn käyttö ei paranna luuston tiheyttä nuorilla. Kuukautiskierto voi vaikuttaa normaalilta hormonaalisen ehkäisyn käytön vuoksi, vaikka urheilijalla olisi alhainen energiansaatavuus.
Lajikulttuurissa tulisi edistää tervettä suhtautumista urheiluun ja ruokailuun. Ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää.
Tulostettava infograafi (pdf)
Luun rasitusvammat
Luun rasitusvammoihin sisältyvät luun rasitusreaktiot eli rasitusosteopatiat ja rasitusmurtumat. Rasitusmurtuma syntyy, kun luu ei kestä toistuvaa siihen kohdistuvaa toistuvaa mekaanista rasitusta. Rasitusmurtumille altistavia tekijöitä ovat naissukupuoli, biomekaaniset poikkeavuudet, alhainen luun tiheys, alhainen energiansaatavuus ja muut ravitsemukselliset puutteet sekä lajiin ja sen harjoitteluun liittyvät tekijät, kuten kova harjoittelu ja riittämätön palautumisaika.
Luuston rasitusvammat diagnosoidaan kliinisen tutkimuksen ja kuvantamistutkimusten avulla, näiden toteamiseen voidaan tarvita MRI-tutkimusta. Luuston rasitusvammojen hoidon painopiste on kuormituksen vähentäminen, jotta luu pääsee paranemaan ja syiden tunnistaminen ja hoito.
Luuston tiheyden tutkiminen
Luuston tiheyden tutkiminen voi olla aiheellista esimerkiksi tilanteessa, jossa urheilijalla on toistuvia luuston rasitusvammoja ja/tai huolestuttavan alhainen painoindeksi.
Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun lujuuden heikentyminen altistaa murtumalle. Osteoporoosissa luuntiheys on vähintään 2,5 keskihajontaa pienempi kuin terveiden 20–40-vuotiaiden naisten keskimääräinen luuntiheys.
Lisätietoa aiheesta:
Goolsby MA, Boniquit N. Bone Health in Athletes. Sports Health. 2017;9:108-117.
Osteoporoosi Käypä hoito -suositus
Osion asiantuntija: Kerttu Toivo, EL, LT