Lonkka ja nivunen

Lonkan ja nivusen alueen revähdykset ja kiputilat ovat yleisiä lajeissa, joissa vaaditaan nopeita kiihdytyksiä, jarrutuksia ja äkillisiä suunnanmuutoksia.

Yleistä | Riskitekijät | Ennaltaehkäisy | Kuntoutus

Lonkka- ja nivusvammat yleisiä

Lonkan ja nivusen alueen vammat ovat yleisiä lajeissa, joissa vaaditaan nopeita kiihdytyksiä ja jarrutuksia sekä äkillisiä suunnanmuutoksia. Lonkka- ja nivusvaivat voivat olla vaikeahoitoisia ja aiheuttaa pitkän harjoittelutauon. Ne myös uusiutuvat herkästi, joten ne on syytä ottaa vakavasti.  

Lonkka- ja nivusvammojen ilmaantuvuus urheilussa on keskimäärin 0,7 vammaa 1000 tuntia kohden. Erityisen yleisiä nämä vammat ovat jalkapallossa ja erityisesti miehillä. Lonkka- ja nivusvammat aiheuttavat noin 12 päivää poissaoloa 1000 tuntia kohden. Lonkan ja nivusen vammat ovat siten sekä yleisiä että aiheuttavat merkittävää haittaa moniin muihin vammoihin verrattuna. Lue tutkimustiivistelmä aiheesta.

Lonkka- ja nivuskipujen syyt jaotellaan kuuteen pääryhmään 

Nivusalueen kiputilat voidaan jaotella kliinisiin kokonaisuuksiin, joita ovat lonkan lähentäjiin, iliopsoas-lihakseen, nivuskanavaan, häpyluun alueeseen, lonkkaan ja muihin syihin liittyvät kivut. Nivuskivun yleisin aiheuttaja on lonkan lähentäjien vamma.    

Nuorten ja keski-ikäisten liikunnallisesti aktiivisten aikuisten lonkkaperäiset kiputilat voidaan edelleen jaotella: 1. ahtaan lonkaan oireyhtymään (FAI-oireyhtymä), 2. lonkkamaljan kehityshäiriöön ja/tai lonkan instabiliteettiin sekä 3. muihin tiloihin, joihin ei liity selkeää luuston rakenteellista poikkeavuutta (kuten labrumin, ruston tai nivelsiteiden vauriot). Usein nämä eri ongelmat esiintyvät samanaikaisesti lonkkaperäisestä kivusta kärsivillä urheilijoilla. 

Lonkan lähentäjien vamma tyypillinen nivuskivun aiheuttaja  

Nivuskipu voi alkaa joko äkillisesti tai vähitellen. Yleisimmin nivuskipu on peräisin lonkan lähentäjistä. Muut nivuskivun aiheuttajat – kuten nivuskanavaan, häpyluun alueeseen tai lonkkaan liittyvät vaivat – ovat selvästi harvinaisempia.  

Suuri osa nivusvammoista johtuu ylikuormituksesta. Vaikka vammat aiheuttavat kipua ja vaikuttavat usein suorituskykyyn, ne eivät välttämättä etenkään alkuvaiheessa johda poissaoloon urheilusta. Alkuvaiheessa kipu ja jäykkyys saattavat helpottua lämmittelyn aikana, mutta hoitamattomana oireet yleensä pahenevat eikä lämmittely enää auta vaivaan. Monet urheilijat jatkavat harjoitteluaan kivusta ja oireista huolimatta. Tämä ei kannata, sillä vaivan hoitaminen on huomattavasti helpompaa vamman alkuvaiheessa.  

Yleisin lonkan ja nivusen seudun äkillisesti alkava kipu on lonkan lähentäjälihaksen revähdys. Lonkan lähentäjien lihasryhmä sijaitsee sisäreidellä. Näiden lihasten pääasiallinen tehtävä on reiden lähennys ja lonkan stabilointi. Osa lähentäjälihaksista osallistuu myös lonkan ulkokiertoon ja koukistukseen. Lihasrevähdyksessä lihas tai osa siitä repeää. Tyypillisimmin revähdys kohdistuu Adductor longus -lihakseen. Äkillinen nivusen revähdys syntyy usein voimakkaassa potkussa tai nopeassa suunnanmuutoksessa, missä lihas aktivoituu ja pitenee samanaikaisesti. 

Ahtaan lonkan oireyhtymä (FAI-oireyhtymä)

Nivuskipu voi joissain tilanteissa olla seurausta lonkkanivelen toiminnan ongelmista tai rakenteellisista tekijöistä. Ahtaan lonkan oireyhtymä (FAI, femoro-acetabular impingement) on lonkan liikkeeseen liittyvä toiminnallinen häiriö, jolle on tyypillistä oireiden, kliinisten löydösten ja kuvantamislöydösten muodostama kokonaisuus. Siinä reisiluun yläosan ja lonkkamaljan välille syntyy kivuliasta mekaanista kontaktia liikkeen aikana.  

Oireyhtymän riski on koholla lajeissa, joissa vaaditaan lonkan koukistumista ja reiden lähennystä ja/tai sisäkiertoa. Tällaista liikettä tapahtuu lajeissa kuten jalkapallo, jääkiekko ja golf. Toisaalta urheilijoilla havaitaan lonkan seudun kuvantamistutkimuksissa usein myös oireettomia FAI-sattumalöydöksiä. Ahtaan lonkan oireyhtymään liittyy suurentunut riski muille lonkan vammoille ja nivelrikolle.  

FAI-oireyhtymän tärkein oire on liikkeeseen tai asentoon liittyvä kipu lonkan tai nivusen alueella. Kipu voi tuntua myös alaselässä, pakarassa tai reidessä. Kivun lisäksi urheilija saattaa kuvailla lonkassa napsumista, lukkiutumista, rahinaa, jäykkyyttä, liikerajoitusta tai tunnetta siitä, että lonkka pettää alta. 

FAI-oireyhtymää hoidetaan lähtökohtaisesti konservatiivisesti, mutta tarvittaessa voidaan harkita leikkausta. Konservatiivinen hoito sisältää yleensä neuvontaa, tilanteen seuraamista sekä harjoittelun ja arjen toimintojen muokkaamista. Fysioterapiassa pyritään parantamaan lonkan hallintaa, voimaa, liikkuvuutta ja liikkumistapaa. Leikkauksen tavoitteena on korjata lonkan rakenteellisia poikkeavuuksia.  

Lonkan kehityshäiriö eli dysplasia 

Lonkan kehityshäiriöllä tarkoitetaan reisiluun pään ja lonkkamaljan keskinäistä virheasentoa, joka johtuu niiden muodon, koon tai suuntautumisen poikkeavuuksista. Tämä voi aiheuttaa lonkan epävakautta ja lonkkamaljan reunan ylikuormittumista arki- ja urheilusuorituksissa.

Lonkan dysplasia voi olla synnynnäinen tai kehittyä lapsuuden aikana. Lonkkamalja voi jäädä kasvun aikana eri syistä matalaksi, minkä seurauksena reisiluun päähän kohdistuu pienelle alueelle kuormaa. Kehityshäiriö voi aiheuttaa kipua ja toimintakyvyn heikkenemistä nuorilla aikuisilla ja voi pahimmillaan päättää ammattiurheilijan uran. Dysplasia myös lisää lonkan nivelrikon riskiä.  

Lonkan dysplasiaa esiintyy naisilla miehiä enemmän. Sitä esiintyy myös enemmän niillä, joilla on lähisuvussa vastaavaa ongelmaa ja nivelten yliliikkuvuutta. Dysplasiaa on tavattu usein naisbalettitanssijoilla ja -jalkapalloilijoilla, mutta urheilijoiden dysplasiasta tiedetään toistaiseksi vielä hyvin vähän ja sen esiintyvyydestä, diagnosoinnista ja hoidosta tarvitaan lisää tutkimusta.  

Muut syyt nivuskivulle 

Muita mahdollisia syitä nivuskivulle on paljon. Esimerkiksi nivustyrä voi aiheuttaa kipua nivusen seudulle, etenkin fyysisen työn tai kantamisen aikana. Nivustyrä on yleinen vaiva ja 90 prosenttia  kaikista nivusalueen tyristä on miehillä. Tyrä aiheuttaa useimmiten pullistuman vatsanpeitteissä, etenkin seisten ja yskäistäessä. Urologiset ja gynekologiset syyt voivat myös aiheuittaa kiputiloja nivusen alueelle, kuten myös erilaiset tulehdukset, murtumat ja tuumorit. Nivuskipu voi myös olla heijastuskipua vatsan, lannerangan, lantiorenkaan tai lonkan alueen ongelmista. Joissain tapauksissa nivuskipu ovat olla seurausta usean eri alueen toiminnallisista ongelmista, jotka aiheuttavat poikkeuksellista kuormitusta nivusen alueelle ja provosoivat oireita. 

Riskitekijät

Lonkka- ja nivusvammat ovat miehillä naisia yleisempiä. Sukupuolen lisäksi ikä lisää lonkka- ja nivusvammojen riskiä, kun taas urheilijan koolla tai kilpailutasolla ei ole havaittu selkää yhteyttä vammariskiin.  

Heikko lonkan lähentäjien lihasvoima lisää nivusvammojen riskiä. Toinen merkittävä riskitekijä on aikaisempi nivusvamma. Tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa suurten harjoitus- ja ottelukuormituksen olevan yhteydessä nivusvaivoihin, mutta sen ajatellaan olevan isossa roolissa etenkin rasitusperäisten nivusongelmien synnyssä.  

Ennaltaehkäisy

Lonkan lähentäjiä vahvistava harjoittelu ehkäisee nivusvammoja 

Tutkimusten mukaan sekä äkillisiä että rasitusperäisiä nivusvammoja voidaan ehkäistä lonkan lähentäjiä vahvistavalla harjoittelulla.  

Copenhagen Adduction -harjoite kannattaa ottaa osaksi harjoitusohjelmaa etenkin nopeita suunnanmuutoksia ja kiihdytyksiä sisältävissä lajeissa. Harjoite vahvistaa lonkan ja nivusen lihaksia. Videolla näytetään liikkeen kolme vaikeusastetta. Valitse liike oman tasosi mukaan ja etene seuraavalle tasolle vasta sitten, kun pystyt tekemään alemman tason harjoitetta rauhallisesti ja hallitusti.  

Lonkan lähentäjiä vahvistava harjoite YouTube-video

1. Lonkan lähennys kylkimakuulta

• Tue ylimmäinen jalka vartalon eteen. 
• Nosta alempaa jalkaa. 
• Pidä jalka suorana. 

2. Copenhagen Adduction (helpompi)

• Pari tukee ylempää jalkaa polven kohdalta. 
• Nosta alempaa jalkaa ja vartaloa yhtäaikaisesti. 
• Säilytä vartalon suora asento. 
• Pidä liike rauhallisena. 

3. Copenhagen Adduction (haastavampi) 

• Pari tukee ylempää jalkaa nilkan kohdalta. 
• Nosta alempaa jalkaa ja vartaloa yhtäaikaisesti. 
• Säilytä vartalon suora asento. 
• Pidä liike rauhallisena. 

Lisätietoa: infograafi (pdf) ja uutinen jalkapalloilijoiden nivusvammojen ehkäisystä.

Lisää harjoitusohjelmia löydät Materiaaleista.

Kuntoutus

Nivusvammasta toipumisen aikana on tärkeää ylläpitää sekä aerobista että lihaskuntoa. Korvaava harjoittelu voi sisältää esimerkiksi pyöräilyä, uintia (pois lukien rintauinti, jonka potku kuormittaa nivusen seutua), tasaisella alustalla juoksua ja voimaharjoittelua, joka ei tuota kipua vamma-alueelle.  

Nivusvamman aktiivinen kuntouttaminen osaavan fysioterapeutin ohjauksessa on yleensä tehokas hoito. Joissain tilanteissa vaihtoehtoiset hoidot, kuten leikkaushoito, saattavat olla tarpeen.  

Paluu urheiluun

Nivusvammasta toipuminen riippuu vamman vakavuudesta ja sijainnista. Huolellinen kuntoutus on tärkeää, sillä kuntouttamisen laiminlyönti on suuri riski vamman uusiutumiselle. Myös liian aikainen paluu harjoitteluun lisää vamman uusiutumisriskiä.

Osion asiantuntijat: Mari Leppänen, dos, TtT – Janne Viiala, LL