Hyppää sisältöön

Syömishäiriöt

Urheilijoiden syömishäiriöt ovat yleisiä etenkin painoluokka-, kestävyys- ja esteettisissä lajeissa. Lieväkin syömishäiriöoireilu voi heikentää suorituskykyä ja palautumista merkittävästi.

Urheilijoiden syömishäiriöt ja häiriintynyt syömiskäyttäytyminen | Syömishäiriöiden riskitekijät | Syömishäiriöoireilun tunnistaminen | Urheilijoiden syömishäiriöiden hoito

Urheilijoiden syömishäiriöt ja häiriintynyt syömiskäyttäytyminen

Syömishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, joihin liittyy poikkeavan syömiskäyttäytymisen lisäksi psyykkisen, fyysisen tai sosiaalisen toimintakyvyn häiriintyminen.

Syömishäiriöihin luetellaan kuuluvaksi

  • anoreksia: laihuushäiriö, johon liittyy syömisen ja ruoan välttely ja säännöstely, pakkoliikkuminen
  • bulimia: ahmimishäiriö, johon liittyy tarve tyhjentyä ahmitusta ruoasta oksentamalla tai ulostuslääkkeillä
  • BED (Binge eating disorder): ahmintahäiriö, johon ei liity tarvetta tyhjentyä ahmitusta ruoasta.
  • epätyypillinen syömishäiriö (samat oireet kuin anoreksiassa tai ahmimishäiriöissä, mutta jokin keskeinen oire puuttuu tai on lievempänä)
  • ortoreksia: terveellisen ruoan pakkomielle (ei virallinen diagnoosi, kuuluu epätyypillisiin laihuushäiriöihin).

Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen on kliinisen syömishäiriön esiaste. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen sisältää syömishäiriöihin viittaavia piirteitä, mutta ei kuitenkaan täytä syömishäiriöiden diagnostisia kriteerejä.

Häiriintynyttä syömiskäyttäytymistä esiintyy jopa joka viidennellä nuorista urheilijoista ja joka neljännellä aikuisista urheilijoista. Syömishäiriöoireilua esiintyy kaikissa lajeissa ja molemmilla sukupuolilla (kuva 1).

Infograafi, jossa kuvataan ympyrädiagrammeilla syömishäiriöoireilun yleisyyttä eri lajityypeissä naisilla ja miehillä. Kestävyyslajit: tytöt ja naiset 35 %, pojat ja miehet 14 %. Painoluokkalajit: tytöt ja naiset 38%, pojat ja miehet 49 %. Palloilulajit: tytöt ja naiset 16 %, pojat ja miehet 5 %. Esteettiset lajit: tytöt ja naiset 27 %, pojat ja miehet 14 %.
Kuva 1. Syömishäiriöoireilun yleisyys eri lajityypeissä.

Monissa tapauksissa urheilijoiden syömishäiriöt saavat alkunsa pyrkimyksestä syödä terveellisesti. Urheilijoilla tähän liittyy usein lajinomaisen suorituskyvyn parantaminen ja kehonkoostumuksen optimoiminen. Häiriintynyt syöminen voi pitkään jatkuessaan johtaa syömishäiriöihin. Lieväkin syömishäiriöoireilu heikentää urheilijan terveyttä, suorituskykyä ja palautumista.

Hyvä tietää!

Urheilijan toipumisennuste on parempi, kun syömishäiriöoireiluun puututaan varhaisessa vaiheessa. Tämän vuoksi jo lievään syömishäiriöoireiluun on tärkeää puuttua, jottei varsinaiseen syömishäiriöön edes sairastuttaisi.

Syömishäiriöiden riskitekijät

Syömishäiriöille altistavia tekijöitä ovat

  • perinnöllinen alttius
  • stressi
  • laihuutta ihannoiva ympäristö
  • mediasta tulleet vaikutteet
  • naissukupuoli
  • perfektionismi
  • laihduttaminen
  • kiusaaminen
  • syömishäiriö perheessä
  • erittäin runsas liikunta, kilpaurheilu
  • huoli omasta painosta ja vartalosta
  • itsetunto-ongelmat
  • ikä
  • seksuaalinen hyväksikäyttö
  • psyykkinen sairastaminen, somaattinen pitkäaikaissairaus.

Riskilajeja syömishäiriöille ovat painoluokkalajit, kestävyyslajit, esteettiset lajit sekä muut lajit, joissa alhaisesta kehon painosta on hyötyä, kuten mäkihyppy.

Urheilijan häiriintyneen syömiskäyttäytymisen syntyyn vaikuttavat mm.

  • suorituksen parantaminen laihtumisen avulla
  • painostus pudottaa painoa
  • urheilijan persoonallisuus (perfektionismi, tunnollisuus, vaativuus itseään kohtaan)
  • halu näyttää hyvältä kilpailuasussa tai televisiossa
  • varhainen lajispesifiin harjoitteluun keskittyminen
  • tiheä painonvaihtelusykli
  • vammakierteen takia sivussa harjoittelusta oleminen
  • haasteet vuorovaikutuksessa tai luottamuksen puute valmennussuhteessa
  • huonosti suunniteltu painon/rasvaprosentin pudotus
  • urheilun yhteensovittamisen vaikeus muuhun elämään
  • lajisäännöt
  • lihomisen pelko, joka liittyy taukoon urheilussa tai urheilu-uran lopettamiseen.

Syömishäiriöoireilun tunnistaminen

Ihminen, jolla on syömishäiriö, ei yleensä itse ota asiaa esille. Lievät syömisen häiriöt ovat helpommin hoidettavissa. Siksi häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen tulee puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Infograafi, jossa kuva tyttö- ja poikaurheilijasta ja ympärillä syömishäiriöihin tai häiriintymiseen syömiseen liittyviä oireita. Tiedot löytyvät tekstistä.
Kuva 2. Syömishäiriöön tai häiriintyneeseen syömiseen viittaavia oireita.

Urheilijalla syömishäiriöön / häiriintyneeseen syömiseen voivat viitata esimerkiksi

  • mielialan muutokset
  • nopea painonpudotus
  • kuukautishäiriöt
  • toistuvat loukkaantumiset
  • jatkuva keskittyminen laihduttamiseen, ruokaan ja liikuntaan
  • vaatimus saada muun perheen / joukkueen ruokavaliosta poikkeavaa ruokaa
  • yliterveellinen ruokavalio tai tiettyjen ruoka-aineiden (esim. hiilihydraatit) välttely
  • kalorien laskeminen ja ruokien punnitseminen
  • liiallinen tai pakonomainen liikunta tai stressaantuminen, jos ei pääse liikkumaan
  • vääristynyt kehonkuva
  • jatkuva itsensä punnitseminen
  • toistuvat wc-käynnit ruokailun jälkeen
  • ummetus, vatsakivut
  • matala verenpaine, hidas syke
  • heikotus, huimaus, pyörrytys
  • sydämentykytys, rytmihäiriöt
  • mustelmaherkkyys
  • kylmänarkuus, palelu
  • kylmät raajat, sinerrys
  • kuiva ja kalpea iho, untuvainen lanugokarvoitus kasvoissa ja muualla kehossa
  • hampaiden kiillevauriot, väkisin oksentamisen merkit kitalaessa
  • masentunut mieliala
  • lisääntyvä eristäytyminen.

Valmentajan rooli häiriintyneen syömiskäyttäytymisen ehkäisemisessä ja tunnistamisessa on suuri. Myös muut nuoren kanssa paljon tekemisissä olevat ihmiset ovat avainasemassa häiriön tunnistamisessa.

Vinkki valmentajalle!

Lisätietoa syömishäiriöoireiden tunnistamiseen löydät Syömishäiriökeskuksen työkalusta: Miten tunnistaa urheilijan häiriintynyt syömiskäyttäytyminen? (pdf)

Urheilijan terveystarkastuksessa voi herätä epäily syömishäiriöstä tai suhteellisesti liian vähäisestä energiansaannista. Painon pudotessa tulee mahdollinen muu sairaus selvittää.

Urheilijan energiavaje

Urheilijan energiavaje (engl. RED-S = Relative Energy Deficiency in Sport) on tila, jossa energiansaanti on kulutukseen nähden riittämätöntä. Pitkään jatkuessaan urheilijan energiavaje vähentää harjoittelun tuloksellisuutta sekä lisää riskiä sairastumisille ja loukkaantumisille. Urheilijan energiavaje ei merkitse välttämättä syömishäiriötä, mutta sen tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeitä terveellisen ja turvallisen urheilun mahdollistamiseksi.

Urheilijoiden syömishäiriöiden hoito

Tyypillisesti urheilijoilla syömishäiriöt ovat lievempiä, jolloin tiedollinen ohjaus ja tilanteen seuranta voivat riittää korjaamaan tilanteen. Hoidossa keskeistä ovat energiansaannin lisääminen ja harjoittelun määrän vähentäminen. Sosiaalisen verkoston tuki on tärkeää toipumisen edistämiseksi. Mikäli näillä muutoksilla tilanne ei helpotu 2‒3 kuukauden aikana, tehdään lähete syömishäiriöihin erikoistuneeseen yksikköön moniammatillista hoitoa varten.

Hyvä muistaa!

Terveelliset ruokailutottumukset, hyväksyvä suhtautuminen omaan vartaloon ja kokoon, myönteinen käsitys itsestä ja hyvä sosiaalinen tuki suojaavat syömishäiriöiltä.

Lisätietoa urheilijan terveellisestä ravitsemuksesta Ravitsemus -osiosta.

Osion asiantuntijat: Anna Ojala, ETM – Vili Jaakola, TtK

Osiossa käytetty lähteinä Syömishäiriökeskuksen Oman elämänsä urheilija -projektin materiaaleja.

Hyödyllisiä materiaaleja

Syömishäiriökeskus on tehnyt valmentajille kaksi opasta urheilijan syömishäiriöistä:

Osa 1: Teoriaa urheilijan häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä
Osa 2: Vinkkejä ja työkaluja urheilijan häiriintyneen syömiskäyttäytymisen tunnistamiseen ja hoitoonohjaukseen

Esitykset urheilijoiden syömisen ongelmista:

Suhteellinen energiavaje (pdf)
Urheilijoiden syömisongelmat – tunnistaminen (pdf)
Urheilijoiden syömisongelmat – hoito (pdf)

Tutustu myös:

Poikkimäki ym. 2017. Eri-ikäisten urheilijoiden syömishäiriökäyttäytyminen lajityypeittäin. Kirjallisuuskatsaus. Liikunta & Tiede 54 (2–3), 113–120.

Syömishäiriöliitto

Suomen urheiluravitsemuksen asiantuntijat ry

Päivitetty: 15.12.2023

Jaa: