Urheilijan terveystarkastus

Urheilijan terveystarkastus varmistaa, että keho on kunnossa ja valmis kovaan harjoitteluun.

Tavoite | Ennen tarkastusta | Lääkärin vastaanotto | Palaute ja jatkotoimet

Terveystarkastuksen tavoite

Urheilijan terveystarkastus on tarkoitettu tavoitteellisesti harjoitteleville nuorille urheilijoille. Ero tavalliseen, esimerkiksi koululääkärin tekemään tarkastukseen on siinä, että tarkastus tehdään erityisesti urheiluharjoittelun vaatimusten näkökulmasta.

Tällä sivulla esitellään Tampereen Urheilulääkäriasemalla tehdyn urheilijan terveystarkastuksen sisältö.

Urheilijan terveystarkastuksen avulla voidaan arvioida

• onko urheilijan terveydentila sellainen, että tavoitteellinen urheilu on turvallista
• ovatko urheilijan elintavat, elimistö ja terveydentila sellaiset, että ne mahdollistavat suorituskunnon kehittymisen
• onko urheilijalla nykysairauteensa ajanmukainen lääkitys ja onko lääkitystä koskevat säännökset huomioitu
• urheilijan biologinen ikä ja antaa sen mukaiset harjoitusohjeet
• ravitsemukselliset asiat
• kokonaiskuormitus (harjoittelu, opiskelu, lepo, uni, harrastukset, työ, ihmissuhteet, muut mahdolliset stressitekijät).

Terveystarkastuksella pyritään

• ennaltaehkäisemään sairauksia ja vammoja (mm. infektiot, allergiat, rasitusastma, sydäntapahtumat, äkilliset ja rasitusperäiset vammat), ylikuormitusta ja syömiseen liittyviä ongelmia
• suunnittelemaan aikaisempien vammojen ja sairauksien laadukas hoito ja kuntoutus.

Ennen tarkastusta

Urheilija täyttää ennen terveystarkastukseen saapumista esitietolomakkeen. Lomakkeen täyttämiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Nuoret urheilijat täyttävät lomakkeen yhdessä vanhemman kanssa. Esitietolomake käydään läpi lääkärin kanssa terveystarkastuksen alussa.

Tampereen Urheilulääkäriasemalla käytössä oleva urheilijan terveystarkastuksen esitietolomake (pdf)

Esitietolomakkeessa kysytään muun muassa seuraavia asioita:

• henkilötiedot ja laji, valmentaja, seura, taso
• aikaisemmat sairaudet ja vammat
• lääkitykset
• lisäravinteiden käyttö
• suvussa esiintyneet sairaudet
• allergiat
• ajankohtaiset ongelmat ja oireet
• ravinto- ja unitottumukset
• pituuskasvun ja painon kehittyminen
• kehitysvaihe, biologinen ikä, kuukautiset naisilla
• rokotukset
• harjoitusmäärät (laji sekä fysiikka) ja palautumisen seuranta
• valmennus ja valmennushistoria
• henkinen hyvinvointi
• koulu-, opiskelu- ja työasiat, muut harrastukset.

Ennen lääkärin vastaanottoa urheilijalta otetaan leposydänfilmi (EKG) ja verikokeista perusverenkuva (PVK), ferritiini (P- tai S-Ferrit) sekä D-vitamiini (S-D-25). Verikokeet käydään otattamassa itse laboratoriossa ja tulokset tuodaan mukaan vastaanotolle. Ensimmäisen tarkastuksen yhteydessä otettavaa leposydänfilmiä ei seuraavilla kerroilla tarvita, mikäli terveydentila ei anna siihen aihetta. Verikokeissa on hyvä käydä säännöllisesti.

Lääkärin vastaanotto

Urheilijan terveystarkastuksen tekee lääkäri, joka on erikoistunut urheilijan terveydenhoitoon. Terveystarkastus alkaa esitietolomakkeen läpikäymisellä. Tätä seuraa lääkärin perustarkastus ja lopuksi tutkitaan tuki- ja liikuntaelimistön rakennetta ja toimintaa.

Tuki- ja liikuntaelimistön osalta tarkastetaan ryhti, tutkitaan liikkuvuutta ja arvioidaan liikehallintaa. Ryhtikartoituksessa tutkitaan yläselän, hartioiden ja pään asento, mahdollinen selän skolioosi sekä ylikorostuva lannenotko ja rintarangan kaari. Liikehallintatesteissä kiinnitetään huomiota selän ja lantion asennon hallintaan ja alaraajan linjaukseen. Liikehallintaa kehittävällä harjoittelulla voidaan ehkäistä yleisiä ja vakaviakin liikuntavammoja (esim. penikkavaivat, polvikivut, selkäkivut).

Lääkäri arvioi murrosikäisten urheilijoiden biologisen iän, jolloin voidaan ohjeistaa herkkyyskaudet erityyppiselle harjoittelulle sekä voimaharjoittelun järkevä sisältö. Tärkeintä voimaharjoittelussa on kuitenkin oikean suoritustekniikan hallitseminen.

Sydänäänten kuuntelu, valtimopulssien tunnustelu ja EKG saattavat paljastaa synnynnäisen poikkeavuuden, johon voidaan puuttua. Lisäksi EKG toimii vertailufilminä, mikäli myöhemmässä vaiheessa epäillään esimerkiksi sydänlihastulehdusta. Keuhkojen kuuntelu ja nenänielun limakalvojen tarkastaminen saattavat paljastaa hoitamattoman rasitusastman, joka huolellisesti tutkittuna ja hoidettuna ei estä urheilemista. Hoitamattomana hengitysteiden tulehdus johtaa suorituskunnon heikkenemiseen ja kehittymisen pysähtymiseen.

Monet lajiliitot teettävät urheilijoille ryhdin ja lihastasapainon kartoituksen fysioterapeutin toimesta lääkärintarkastuksen rinnalla. Omaan lajiin perehtyneen fysioterapeutin arvio on tarpeen erityisesti silloin, jos terveystarkastuksessa havaitaan liikehallintaan, ryhtiin, liikkuvuuteen tai lihastasapainoon liittyviä tekijöitä, jotka altistavat vammoille tai haittaavat urheilijan suorituskunnon kehittymistä.

Urheilijan terveystarkastuksen sisältö

Perustutkimus

• sydämen ja keuhkojen kuuntelu, verenpaine, pulssit, EKG:n tarkistus
• korvat, nenä, nielu
• iho
• muut tarpeen mukaan, esim. aiemmat vamma-alueet huolellisemmin

Biologisen iän määritys (tarvittaessa)

• kasvukäyrä
• kuukautiset
• pituuskasvun vaihe
• biologisen kehityksen vaihe.

Ryhdin, liikkuvuuden ja liikehallinnan arviointi

• lajin vaatimukset huomioiden
• ryhti: hartiat, selän muoto, alaraajojen pituuserot
• nivelten liikkuvuus
• lihaksisto
• liikehallintatestit (lantion ja selän hallinta, linjaukset): yhden jalan seisonta, pudotushyppy, valakyykky, yhden jalan kyykky.

EKG:n tulkinta

• sydänsairauksien ja -vikojen löytäminen
• toimii vertailufilminä tulevaisuutta varten
• ei tarvita välttämättä vuosittain (kontrolli 1‒10 vuoden välein lajista riippuen).

Verenkuvan tulkinta

Mikrospirometria (tarvittaessa)

• keuhkofunktiotutkimus eli keuhkojen toimintakoe (astman löytäminen).

Rokotukset

• perusrokotusten tarkastaminen
• lisärokotuksien suosittelu tarvittaessa (esim. hepatiittirokotus).

Palaute ja jatkotoimet

Terveystarkastuksen jälkeen urheilija saa palautteen lääkäriltä. Palaute kannattaa näyttää myös valmentajalle ja nuoren urheilijan vanhemmille. Valmentaja ja/tai vanhempi voivat olla läsnä palautteenantotilanteessa, erityisesti kun on kyse nuoresta urheilijasta.

Tarvittaessa urheilija saa lähetteet jatkohoitoon tai -ohjaukseen, esimerkiksi ravitsemusasiantuntijalle tai fysioterapeutille.

Palautteessa huomioidaan

• harjoitteluun ja terveydenhoitoon liittyvät ohjeet
• biologisen kehitysvaiheen huomiointi harjoittelussa
• jatkolähetteet tarvittaessa (fysioterapeutti, ravitsemusasiantuntija, allergia- ja astmakokeet, erikoislääkärin konsultaatiot)
• mahdolliset kontrollikäynnit ja jatkotutkimuksien aikataulu
• lääkitykset ja erityislupa-asiat tarvittaessa.

Urheilijan terveystarkastus on suositeltavaa tehdä kertaalleen siinä vaiheessa, kun harjoittelumäärät lisääntyvät. Optimaalinen ajankohta riippuu lajista. Jatkotarkastukset ovat suppeampia, ellei urheilijan terveydentilassa tai voinnissa ole tapahtunut muutoksia ja suorituskunto on edistynyt suunnitelmien mukaisesti. Jatkotarkastuksissa kiinnitetään enemmän huomiota myös aikaisemmin todettujen ongelmakohtien kontrollointiin ja tarvittaessa niiden hoitoa tehostetaan.

Osion asiantuntijat: Kerttu Toivo, EL, LT – Jari Parkkari, EL, LT