Mielenterveys

Mielenterveys on olennainen osa urheilijoiden hyvinvointia ja suorituskykyä eikä sitä voida erottaa fyysisestä terveydestä.  

Mielen hyvinvoinnin perusta | Mielenterveyshäiriöt | Mielenterveyshäiriöiden hoito |
Huippu-urheilijoiden mielenterveys | Nuori mieli urheilussa

Mielenterveys on osa kokonaisvaltaista terveyttä. Urheilijan mielen hyvinvointi vaikuttaa laajalti hänen kiinnostukseensa urheilua kohtaan sekä kehittymiseen ja suoriutumiseen lajissa. Urheilu voi sekä vahvistaa että koetella mielenterveyttä.

Mielen hyvinvoinnin perusta

Mielenterveys eli mielen hyvinvointi on tärkeää elämässä ja urheilussa. WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.

Urheilijan mielen hyvinvointia voi vahvistaa

Urheilijan suorituskykyä tukevien hyvinvointitaitojen – ”elämäntaitojen” harjoitteleminen voidaan aloittaa jo varhaisessa vaiheessa. Mielen hyvinvointia tukeva valmennus luo urheilijalle vahvan pohjan sekä urheiluun, liikuntaan että elämään.

Mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa esimerkiksi vahvistamalla alla lueteltuja kuutta ulottuvuutta. Ulottuvuudet pohjautuvat Martin Seligmanin PERMA-hyvinvointiteoriaan, jota on täydennetty turvallisella toimintaympäristöllä. Lisätietoa mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta arkivalmennuksessa Nuori mieli urheilussa -sivustolta.

1. Turvallinen toimintaympäristö

Turvallisessa toimintaympäristössä urheilija tulee hyväksytyksi omana itsenään, voi näyttää tunteitaan ja ilmaista ajatuksiaan sekä saa epäonnistua, oppia virheistä ja yrittää uudelleen. Turvallinen toimintaympäristö tarkoittaa kiusaamisesta, häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä vapaata ympäristöä.

2. Ihmissuhteet

Erityisesti haastavissa tilanteissa tarvitaan positiivisia ihmissuhteita sekä hyviä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Kun ihmissuhteet ovat hyvät, harjoituksiin on mukava tulla, niissä on hyvä ilmapiiri ja valmentajan tukeen ja ohjaukseen voi luottaa.

3. Aikaansaaminen

Aikaansaamisen kokemukset kasvattavat pystyvyyden tunnetta sekä itsensä tärkeäksi kokemista, eli luottamusta siihen, että tiukoistakin paikoista on mahdollista selvitä. Urheilija ottaa vastuuta omasta urheilemisestaan ja harjoituksissa tuetaan sinnikästä yrittämistä, sekä tehdään näkyväksi onnistumisia ja kehittymistä.

4. Läsnäolo ja uppoutuminen

Pitkäjänteiseen harjoitteluun keskittyminen, itsensä rauhoittaminen stressaavissa tilanteissa sekä hetkessä eläminen ovat taitoja, jotka urheilijan on hyvä oppia jo nuorena. Mitä paremmin nämä läsnäolon ja uppoutumisen taidot ovat hallussa, sitä useammin urheilija pääsee nauttimaan ns. flow-tilasta.

5. Myönteisyys

Myönteisyydellä tarkoitetaan taitoa tuntea ja osoittaa kiitollisuutta sekä vahvistaa myönteisiä tunteita. Onnellisten hetkien äärelle pysähtyminen, kannustava ja arvostava ilmapiiri sekä epäasialliseen käytökseen puuttuminen tukevat myönteistä ilmapiiriä urheilussa.

6. Merkityksellisyys

Merkityksellisyyttä vahvistaa kokemus siitä, että omalla toiminnalla on selkeä suunta ja sekä harjoituksissa että kotona tuetaan unelmien eteen työskentelyä. Urheilija pääsee hyödyntämään ja kehittämään vahvuuksiaan ja vaikuttamaan harjoitteluunsa. Merkityksellisyyden kautta saadaan myös voimaa jatkaa yrittämistä vaikeuksien keskellä ja palaamaan takaisin entistä vahvempana.

Katso myös Mieli ry:n hyvän harjoituksen tunnusmerkit tarkistuslista valmentajalle (pdf)

Mielenterveyshäiriöt urheilijoilla

Mielenterveyshäiriöt ja niiden oireet ovat yleisiä huippu-urheilijoilla (IOC 2019). Urheilijan mielenterveyteen liittyvät oireet ja häiriöt lisäävät loukkaantumisriskiä ja hidastavat palautumista sekä toipumista loukkaantumisista​.  

Erilaisten mielenterveysongelmien esiintyvyyden on arvioitu urheilijoilla olevan 5–45 prosentin luokkaa. Esiintyvyys vaihtelee riippuen siitä, onko kartoitettu urheilijan itse ilmoittamia oireita vai lääkärin toteamia häiriöitä.  

Esimerkiksi unihäiriöiden sekä masennus- ja ahdistuneisuusoireiden on todettu olevan urheilijoilla hyvin yleisiä. Urheiluvamman saaneilla urheilijoilla mielenterveyshäiriöiden oireet ovat yleisempiä ja vakavampia.

Urheilijoilla esiintyviä mielenterveyshäiriöiden oireita ovat esimerkiksi: 

• univaikeudet ja -häiriöt​ 
• masennusoireilu ja vaikeat masennustilat​ 
• itsetuhoisuus 
• ahdistus ja siihen liittyvät häiriöt​ 
• post-traumaattinen stressihäiriö ja muut traumaan liittyvät häiriöt​ 
• syömishäiriöt​ 
• tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, ADHD​ 
• kaksisuuntaiset mielialahäiriöt ja psykoottiset häiriöt​ 
• päihteidenkäyttö ja päihderiippuvuudet​ 
• uhkapeliriippuvuudet ja muut käyttäytymiseen liittyvät riippuvuudet. 

Monet tekijät altistavat urheilijan mielenterveyden häiriintymiselle. Näitä ovat esimerkiksi alentunut suorituskyky, loukkaantumiset, toistuvat aivotärähdykset, leikkaukset, päihteiden käyttö sekä taipumus perfektionismiin. Myös haitalliset vuorovaikutustekijät, esimerkiksi valmennussuhteessa, lisäävät riskiä mielenterveysoireille. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi vähättely, ohittaminen, kiusaaminen tai uhkailu.

Urheilijoilla voi olla kohonnut riski uhkapelaamiselle. Esimerkiksi kilpailunhalu, korkea tunnehaku- ja impulsiivisuusaste sekä lisääntynyt riskinottokäyttäytyminen vaikuttavat uhkapelialttiuteen.

Loukkaantumiset

Monet psykologiset ja sosiokulttuuriset tekijät voivat lisätä urheiluvamman riskiä. Loukkaantumisriskiä lisääviin psykologisiin tekijöihin kuuluvat esimerkiksi ahdistuneisuus, huolestuneisuus, liiallinen vastuuntunto, vääristynyt kehonkuva, matala itsetunto, perfektionismi ja riskikäyttäytyminen. Sosiokulttuurisiin riskitekijöihin kuuluvat esimerkiksi rajalliset taloudelliset resurssit, puutteelliset tukiverkostot, elämän tapahtumien aiheuttama stressi (esim. muutto toiselle paikkakunnalle tai läheisen kuolema). 

Vamman kokeneilla urheilijoilla on enemmän masennuksen ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön oireita verrattuna loukkaantumattomiin urheilijoihin. Tunnereaktiot vammoihin ja sairauksiin vaihtelevat. Haitallisia tunnereaktioita ovat ne, jotka eivät häviä tai pahenevat ajan myötä.

Mielenterveyshäiriöiden hoito

Urheilijoiden mielenterveyden arvioinnin ja hoidon tulisi olla yhtä tavallista ja helposti saavutettavissa kuin heidän muukin terveydenhuoltonsa. Ihannetapauksessa urheilijoilla tulisi olla mahdollisuus parhaaseen monitieteiseen hoitoon.

Urheilijan mielenterveyteen liittyvien oireiden ja mielenterveyshäiriöiden tunnistamisessa ensisijainen hoitokontakti on lääkäri. Lääkäri tutkii ja arvioi mielenterveyden tilaa huomioiden myös mahdolliset fyysiset tekijät, jotka saattavat olla yhteydessä mielenterveyden oireisiin. Lääkäri tekee urheilijan kanssa asianmukaisen hoitosuunnitelman.  

Lieviä mielenterveyteen liittyviä oireita ja mielenterveyshäiriöitä voidaan hoitaa lääkärin vastaanotolla, lyhytterapeuttisilla keskusteluhoitojaksolla sekä itsehoito-ohjeilla ja -harjoituksilla.  

Lisätietoa mielenterveyden oireista ja häiriöistä sekä itsehoito-ohjeita löydät seuraavilta verkkosivuilta: 

• Mielenterveystalo
• Oiva
• MIELI (MIELI Suomen Mielenterveys ry)

Psykoterapia

Psykoterapia määritellään mielenterveysoireiden tai häiriöiden tai henkilökohtaisen kasvun helpottamiseksi psykologisin keinoin. Se perustuu psykoterapeuttisiin periaatteisiin, rakenteeseen ja tekniikoihin. Henkilökohtainen psykoterapia on tehokas muun muassa masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa.  

Psykoterapian tarpeen toteaa lääkäri ja Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan tarvitaan psykiatrin B-lausunto. Joissakin tapauksissa myös vakuutusyhtiöt korvaavat psykoterapiakäyntejä. 

Katso lisätietoja Kelan kuntoutuspsykoterapiasta.

Lääkehoito

Joissakin tilanteissa lääkäri voi arvioida lääkehoidon tarpeelliseksi. Tällöin urheilijan on tärkeä varmistaa lääkäriltä lääkkeen käytön soveltuvuus urheilussa sekä huomioida mahdollinen erivapauden hakemisen tarve. 

Tulostettava infograafi (pdf)

Kriisit ja akuutit tilanteet

Akuuteissa kriisitilanteissa urheilija tai hänen läheisensä voi olla yhteydessä esimerkiksi valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Itsetuhoiset ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen on aina vakava oire ja tällöin on syytä ottaa heti yhteyttä oman paikkakunnan terveysasemaan, päivystykseen tai ensiapuun.

Suomalaisten huippu-urheilijoiden mielenterveys

Joulukuussa 2020 julkaistussa suomalaisessa selvityksessä (Kaski ym. 2020) kartoitettiin huippu-urheilijoiden henkistä hyvinvointia. 

Kyselyyn vastasi 259 urheilijaa, joista 170 jatkoi vielä uraansa ja 89 oli jo lopettanut uransa. Naisia oli 64 prosenttia ja miehiä 36 prosenttia. Vastanneista 65 prosenttia oli saavuttanut EM-, MM- tai olympiamitalin ja 79 prosenttia oli yltänyt SM-mitalille. 

Selvityksen mukaan suomalaiset huippu-urheilijat voivat keskimäärin hyvin, mutta urheilijoilla ilmenee myös erilaisia mielenterveyshäiriöiden oireita.

Kyselyyn vastanneet urheilijat raportoivat kokeeneensa seuraavia mielenterveyshäiriöiden oireita:

• Nukkumisongelmia 55 % 
• Ylikuormitusta 50 % 
• Ahdistusoireita 24 % 
• Masennusoireita 23 % 
• Syömisongelmia 17 % 
• Traumaoireita 10 % trauman kokeneista 
• Pakko-oireita 6 %.

Aktiiviurheilijoiden ja uransa lopettaneiden välillä ei havaittu mielenterveysoireiden määrässä merkitsevää eroa. Yleisimmät raportoidut oireet olivat masennus ja ahdistus. Masennusoireita urheilijat raportoivat huomattavasti enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Myös syömisongelmat olivat urheilijoilla yleisempiä kuin tavallisella väestöllä.

Selvitykseen vastanneista urheilijoista 61 prosenttia oli kokenut traumaattisen kokemuksen ja heistä 10 prosentilla oli edelleen siitä johtuvia psyykkisiä oireita. Urheilijoista 52 prosenttia oli kokenut syvän urheiluun liittyvän epäonnistumisen. Urheilussa epäonnistumisilta ei voi välttyä. Epäonnistumiseen liittyvän traumatisoitumisen voisi kuitenkin välttää, mikäli siihen osattaisiin puuttua oikea-aikaisesti ja ammattitaidolla.

Myös eriasteiset uniongelmat olivat yleisiä. Yli puolet vastanneista raportoi uniongelmista. Uniongelmista suurin osa (45 %) oli lieviä, kun taas vaikeampia uniongelmia oli noin 10 prosentilla. Lisätietoa urheilijan unesta ja vinkit hyvään nukkumiseen löydät Uni ja vuorokausirytmi -osiosta. Noin puolet vastanneista oli ajautunut ylikuormitustilaan. Ylikuormitustilat ovat urheilijoilla yleisiä ja kuormittumisen ehkäisyyn kannattaa panostaa.

Lue koko raportti: Miten huippu-urheilijan mieli voi? Nykyisten ja entisten huippu-urheilijoiden henkinen hyvinvointi Suomessa. Liikuntatieteellinen Seura 2020.

Nuori mieli urheilussa

Nuori mieli urheilussa -sisällöt on suunnattu kaikille valmentajille. Ottamalla Nuori mieli urheilussa -toimintatapoja käyttöön voi valmentaja tukea nuorten urheilijoiden mielen hyvinvointia arjen valmennuksessa.

Nuori mieli urheilussa -verkkokursseilta valmentaja saa konkreettisia työkaluja valmennukseen. Tarjolla on 30 minuutin verkkokurssi ja 3 tunnin verkkokurssi. Verkkokurssit ovat maksuttomia. Kurssit voi suorittaa omaan tahtiin, eikä suorittajan tarvitse kirjautua mihinkään palveluun. Kokonaisuuden muut materiaalit (blogit, valmentajahaastattelut jne.) täydentävät sisältöjä ja kertovat käytännön valmennustilanteista sekä valmentajien ajatuksista.

Nuori mieli urheilussa on MIELI ry:n hanke. Valmentaja on merkityksellinen henkilö nuoren urheilijan elämässä. Hankkeen tavoitteena on edistää valmentajien osaamista, jotta he osaavat tukea nuorten mielen hyvinvointia urheiluympäristöissä.

Mielenterveys-osion asiantuntijat: Mia Puuska, psykoterapeutti – Olli Kattilakoski, LL