Suun terveys

Terveellä urheilijalla on terve suu. Urheilu voi kuitenkin aiheuttaa haasteita suun terveydelle.

Ravitsemus ja suun terveys | Suun terveyden riskitekijät | Suun omahoito | Hammashoitopelko |
Muiden sairauksien ja tapaturmien vaikutukset suuhun

Jo lapsuudessa opittu hyvä hampaiden omahoito antaa edellytykset suun ja hampaiden terveenä pysymiselle läpi elämän. Terve suu on tärkeä osa myös urheilijan terveyttä.

Ravitsemuksen vaikutus suun terveyteen

Hyvää suorituskykyä ja kehittymistä tavoittelevan urheilijan ensisijainen ravitsemuksellinen tavoite on saada ravinnosta riittävästi energiaa säännöllisin välein. Suuri energiantarve voi kuitenkin aiheuttaa haasteita suun terveydelle, sillä lisääntyneet ateriakerrat, ylimääräiset välipalat ja urheilujuomat kuluttavat hampaita.

Urheilijoiden runsashiilihydraattinen ruokavalio altistaa suun ja hampaiston alttiimmaksi kariekselle. Suun bakteerit käyttävät hiilihydraatteja ravinnokseen ja muodostavat näistä hampaan kiillettä liuottavia happoja. Toistuva napostelu ja useat happohyökkäykset ovat hampaille erityisen haitallisia. Napostelu ylläpitää suussa happohyökkäystä, eikä sylki ehdi tällöin neutraloida suun happamuutta ja palauttaa happohyökkäyksen aikana liuenneita mineraaleja takaisin hampaan pinnalle. Näin vaurioita alkaa syntyä ja reikiintymistä alkaa muodostua.

Energialisät

Urheilijan ruokavalio on jo valmiiksi runsaasti hiilihydraattipitoinen, mutta pitkän urheilusuorituksen aikana voi olla tarpeen nauttia vielä hiilihydraatteja sisältäviä energialisiä suorituskyvyn tueksi. Näitä energia- ja elektrolyyttitasapainoa ylläpitäviä tuotteita, kuten geelejä, nautitaan säännöllisin väliajoin jopa 20 minuutin välein.

Suun terveyden riskitekijät

Urheillessa elimistöstä vähenee nesteitä, mikä vähentää syljen eritystä urheilun aikana. Sylki suojelee niin hampaita kuin limakalvoja. Kuiva suu sen sijaan lisää riskiä suun sairauksille. Suun tulehdukset ylläpitävät elimistön tulehdustilaa ja ovat riski yleisterveydelle. Suun sairaudet voivat myös rajoittaa urheilijan taitoja harjoitusten ja kilpailujen aikana.

Eroosio

Eroosio on hampaan kovakudoksen eli kiilteen kemiallista kulumista. Kiilteen kuluminen johtuu suussa olevista hapoista. Hapot pehmentävät ja liuottavat hampaan kiillettä. Hampaan menetettyä kiillettä ei saa takaisin. Pureskeluun ja hampaiden harjaukseen yhdistettynä on lopputuloksena hampaiden erosiivinen kuluminen.

Suussa olevat hapot voivat olla peräisin

• sitrushedelmistä
• hapokkaista marjoista
• hapokkaista juomista kuten mehuista, virvoitusjuomista, urheilujuomista, sokerittomista virvoitusjuomista ja maustetuista kivennäisvesistä sekä alkoholijuomista
• mahahapoista, kuten happamista röyhtäilyistä tai toistuvasta oksentelusta.

Karies

Karies tarkoittaa hampaan reikiintymistä. Sitä on lähes kaikilla suomalaisilla ja se on myös urheilijoiden yleisin suusairaus. Karies on monitekijäinen mikrobisairaus ja sen vaurioiden ilmaantuvuus riippuu ensisijaisesti suun mikrobiston koostumuksesta, ravinnosta, hampaiden vastustuskyvystä sekä syljen määrästä ja laadusta.

Kariesta alkaa muodostua, kun suun bakteereita alkaa kerrostua hampaan pintaan ja muodostuu hammasplakkia. Jos plakkia ei harjata säännöllisesti hampaan pinnalta pois, kariesbakteerit alkavat tuhota hampaan kovakudosta.

Ientulehdus

Ientulehdus (gingiviitti) on yleinen urheilijoilla. Ientulehdus on hampaan kiinnityskudosten ja sen osien tulehdustila. Ientulehdus syntyy, jos hampaan pinnalle kerääntyy plakkia, jota ei säännöllisesti puhdisteta pois. Silloin plakki kovettuu yhdessä syljen kanssa kalkkisuolojen vaikutuksesta ja muuttuu hammaskiveksi. Hammaskiven voi poistaa vain hammaslääkäri tai suuhygienisti. Ientulehdus voi syntyä jo 2–10 päivän aikana.

Ientulehduksen merkkejä ovat

• verenvuoto hampaiden harjauksen yhteydessä
• turvonnut, punoittava ja/tai aristava ien
• paha maku ja haju suussa.

Hampaan kiinnityskudosten tulehdus

Hoitamaton ientulehdus voi muuttua hampaan sidekudossäikeiden tulehdukseksi (parodontiitti). Hoitamattomana ja pitkälle edenneenä parodontiitti tuhoaa hampaan kiinnityskudossäikeitä. Tämä voi johtaa hampaan löystymiseen ja lopulta hampaan irtoamiseen. Parodontiitti aiheuttaa suussa myös kipua, ienverenvuotoa, pahaa hajua ja makua sekä ikenessä voi esiintyä märkävuotoa. Joskus parodontiitti voi edetä myös oireettomana. Hoitamaton parodontiitti ylläpitää elimistön tulehdustilaa ja voi olla riski esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksille.

Nuuskan aiheuttamat muutokset

Nuuska heikentää suorituskykyä ja on myös karsinogeeni eli syöpää aiheuttava aine. Nuuska voi aiheuttaa suussa limakalvomuutoksia, ikenien vetäytymistä, ientulehdusta ja hampaiden reikiintymistä.

Lue lisää nuuskan vaikutuksista urheilijan terveyteen Fressis-sivustolta.

Suun omahoito

Kotona tehtävä suun omahoito sisältää huolellisen hampaiden harjauksen (mieluiten sähköhammasharjalla) kaksi kertaa päivässä fluoripitoisella hammastahnalla, sekä kielen puhdistamisen siihen tarkoitetulla puhdistimella tai esimerkiksi hammasharjalla. Omahoitoon kuuluu myös hammasvälien säännöllinen puhdistaminen väliharjalla tai langalla. Suositeltavaa on myös käyttää ksylitol-tuotteita esimerkiksi ruokailuiden jälkeen, jolloin ksylitol katkaisee happohyökkäyksen ja lyhentää happohyökkäyksen kestoa.

Jos päivittäistä omahoitoa laiminlyö, suussa olevien bakteerien määrä kasvaa ja näin myös suusairauksien määrä ja riski suun sairauksille kasvaa.

Vinkit hyvään suun terveyteen

Infograafi (pdf)

• Harjaa hampaat fluorihammastahnalla huolellisesti päivittäin kaksi kertaa päivässä
• Puhdista hammasvälit päivittäin
• Käytä ksylitolia aterioiden jälkeen
• Käytä lajin vaatimusten mukaisia hammassuojia
• Ruokaile 3–4 tunnin välein 5–6 kertaa päivässä, vältä napostelua
• Vältä sokeroitujen juomien ja makeisten runsasta sekä usein toistuvaa käyttöä
• Suosi janojuomana vettä
• Käy säännöllisesti suun ja hampaiden tutkimuksissa ja puhdistuksissa

Hammashoitopelko

Hammashoitopelko on yhdistetty huonoon suun terveyteen ja suun terveyspalveluiden epäsäännölliseen käyttöön. Hammashoitopelko johtaa usein hammaslääkäri- tai suuhygienistikäyntien lykkäämiseen tai kokonaan välttämiseen, minkä seurauksena suun terveys heikkenee ja vahvistaa pelkoa. Hammashoitopelko on myös yhdistetty henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä suun terveyteen liittyvään elämänlaatuun.

Hammashoitopelkoa voi ehkäistä

• Kerro pelostasi jo aikaa varatessa tai viimeistään hoitohuoneessa hammaslääkärille tai suuhygienistille
• Saavu ajoissa paikalle ja anna itsellesi aikaa rauhoittua
• Pyydä hoitohenkilökuntaa kertomaan aina, mitä he tekevät
• Kysy, jos jokin askarruttaa mieltä
• Pyydä tarvittaessa hoitohenkilökuntaa pitämään taukoja hoidon aikana

Muiden sairauksien ja tapaturmien vaikutus suun terveyteen

Huonon suun terveyden on todettu olevan riski monille sairauksille kuten sydän- ja verisuonisairauksille, diabetekselle reumalle, astmalle ja syömishäiriöille. Huono suun terveys voi myös hidastaa näiden sairauksien paranemista. Lisäksi monien sairauksien lääkehoidot heikentävät suun terveyttä. Useilla lääkkeillä on syljen eritystä vähentävä vaikutus, mikä voi aiheuttaa karieksen muodostumista.

Lue lisää suun terveyden yhteydestä yleisterveyteen ja yleisimpiin kansansairauksiin täältä.

Syömishäiriöt

Syömishäiriötä sairastavalla voi olla erilaisia kehon puutostiloja, jotka vaikuttavat suun terveyteen (esim. raudan ja B12-vitamiinin puutos). Puutokset voivat aiheuttaa aftamaisia haavaumia suuhun, punoittavaa ja arkaa kieltä, poltetta suussa ja sienitulehdusta.

Anoreksian ja bulimian yleinen oire on oksentelu, jossa vatsahapot nousevat suuhun. Happamuuden lisääntyminen suussa aiheuttaa hampaissa eroosiota. Molempien sairauksien myötä suussa tapahtuu myös suun kuivumista, mikä altistaa hampaat reikiintymiselle. Alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttö syömishäiriön kanssa lisää suussa sivuvaikutuksia. Syljen eritys voi myös vähentyä ravinnon puutoksen, lääkkeiden tai kehon stressitilan myötä. Syömishäiriön myötä ikenet voivat olla myös kipeät ja arat sekä hengityksestä voi tulla pahanhajuista.

Hammastapaturmat

Hammastapaturma voi olla seuraamusta hampaiston omista purentavoimista, kaatumisesta tai iskusta hampaaseen. Kontaktilajien harrastajat ovat erityisen tapaturma-alttiita erilaisille hammastapaturmille. Niissä lajeissa, joissa urheilija joutuu voimakkaaseen fyysiseen kosketukseen toisen urheilijan tai jonkun urheiluun liittyvän välineen kanssa on korkea riski pään- ja suunalueen tapaturmiin. Näitä lajeja ovat muun muassa jääkiekko, jalkapallo, koripallo ja amerikkalainen jalkapallo. Kontaktilajeihin lukeutuvat myös itsepuolustus- kamppailu- ja taistelulajit kuten nyrkkeily. Kontaktilajien urheilijoille on hyvä teettää hampaita ja suuta suojaavat lajin vaatimusten mukaiset hammassuojat.

Asiantuntija: Ulla Marjosola, TtM, suuhygienisti AMK

Urheilijan suun terveys -sisältösivu on toteutettu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun suun terveydenhuollon tutkinto-ohjelman opiskelijoiden ja asiantuntijan kanssa.

Lähde:
Caselius V & Salonen P. Terveellä urheilijalla on terve suu. Toiminnallinen opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu 2023.