Infektioiden tehokas ehkäisy ja hoito lisäävät terveitä harjoituspäiviä.
Yleistä | Infektioiden ehkäisy | Reagointi ensioireisiin | Paluu urheiluun
Yleistä
Tällä sisältösivulla käsitellään ylähengitysteiden infektioita, erityisesti flunssaa. Flunssan tyypillisiä oireita ovat kurkkukipu, nuha, nenän tukkoisuus ja yskä. Flunssasta käytetään myös nimityksiä nuhakuume ja vilustuminen. Suomalainen sairastaa keskimäärin 2‒4 flunssaa vuodessa, pienet lapset voivat sairastaa selvästi useammin.
Flunssa on yleensä hyvin itsestään paraneva viruksen aiheuttama tauti, jonka vuoksi ei tarvitse mennä lääkäriin ja harjoitteluun voi palata asteittain voinnin mukaan. Flunssat aiheuttavat paljon poissaoloa harjoittelusta, joten niitä kannattaa pyrkiä ehkäisemään. Lievien flunssan oireiden ei tarvitse johtaa aina taukoon kaikesta harjoittelusta. Urheileminen tulee jättää väliin, jos on kuumetta, lihas- tai nivelkipuja, flunssasta johtuvaa väsymystä tai olo ei ole normaali.
Infektioiden ennaltaehkäisy
Infektioiden tehokkaalla ennaltaehkäisyllä ja hyvällä hoidolla voidaan lisätä urheilijan terveitä harjoittelu- ja kilpailupäiviä.
Infektioita voidaan ehkäistä mm. hyvällä käsihygienialla, kausi-influenssarokotteella ja hyvällä eristyksellä infektion sattuessa. Myös monipuolisella ravinnolla ja riittävällä levolla on merkitystä. Liiallinen psyykkinen tai fyysinen rasitus altistavat flunssatartunnoille.
Infograafi infektioriskiin vaikuttamisesta (pdf)
Reagointi infektion ensioireisiin
Hengitystieinfektion ensioireisiin on hyvä reagoida nopeasti, jotta leviäminen urheilijoiden keskuudessa olisi vähäisempää. Kuormitusta on hyvä vähentää, tarvittaessa tauottaa harjoittelu ja seurata olon kehittymistä. Sinkki-imeskelytabletit voivat lyhentää taudin kestoa. Apteekin itsehoitovalmisteilla voi hoitaa hengitysteiden limakalvoja ja lievittää oireita tarvittaessa. Apteekista saatavia kotitestejä voi myös halutessaan käyttää taudinaiheuttajan määrittämiseksi.
Infograafi toimista infektion ensioireiden ilmaantuessa (pdf)
Tiesitkö?
Toistuvien infektioiden taustalta voi löytyä esimerkiksi astma tai ylirasitustila. Urheilijan kannattaa yhdessä lääkärin kanssa selvittää jatkuvan sairastelun syy, jotta kierteestä päästään eroon.
Paluu urheiluun hengitystieinfektion jälkeen
Flunssan oireet ovat urheilijoilla yleensä lieviä, eikä harjoittelua tarvitse aina täysin lopettaa oireiden ajaksi. Rajoittamisen tulee perustua siihen, millainen urheilijan vointi on ja miten asteittain alkava harjoittelu vointiin vaikuttaa.
Paluu urheiluun ylähengitystieinfektion jälkeen tulee tehdä asteittain oman kehon tuntemuksia kuulostellen. Kunkin vaiheen kesto riippuu taudin vaikeudesta. Vaiheiden kestossa tulee ottaa huomioon myös lajin kuormittavuus sydämelle ja verenkiertoelimistölle.
Paluu urheiluun hengitystieinfektion jälkeen (pdf)
Lepo akuuttien oireiden ajan
Äkillisten oireiden, kuten kuume, lihassärky ja väsymys, aikana ei tule harjoitella.
Ulkoilua ja kevyttä liikkumista
Aktiivisuuden lisääminen tapahtuu vaiheittain. Äkillisten oireiden helpotuttua voi aloittaa kevyen liikkumisen ja käydä esimerkiksi kävelyllä.
Kevennetty harjoittelu
Kun vointi arjessa ja kevyessä liikkumisessa on hyvä, voi aloittaa kevennetyn harjoittelun. Harjoittelun määrää ja tehoa kannattaa lisätä nousujohteisesti. Jos kevennetty harjoittelu ei tunnu hyvältä, palaa edelliselle arkiliikkumisen tasolle.
Normaali harjoittelu
Kevennetyn harjoittelun tuntuessa normaalilta, voidaan edetä kuormittavaan harjoitteluun. Raskaampaan harjoitteluun siirryttäessä kannattaa arvioida, tuntuuko kuormittava harjoittelu normaalilta ja onko vointi harjoituksen jälkeen hyvä. Tarvittaessa tulee palata edelliselle kevennetyn harjoittelun tasolle.
Älä tartuta muita
Harjoitusryhmään on hyvä palata aikaisintaan 3–5 päivän kuluttua oireiden alkamisesta.
Lapset
Lasten omaehtoista liikkumista ei tarvitse rajoittaa infektion aikana.
Kontrolliharjoitus harjoitukseen paluun tukena
Kilpaurheilija ja aktiivikuntoilija voi hyötyä niin sanotusta kontrolliharjoituksesta arvioitaessa harjoitteluun paluuta. Kontrolliharjoitus on kohtuukuormitteinen vakioharjoitus noin 70 prosentin teholla maksimisykkeestä. Harjoituksen aikana seurataan yleistä vointia ja sykettä, joita verrataan aiemmin terveenä tehtyyn vastaavaan harjoitukseen. Vointia seurataan myös harjoituksen jälkeen. Mikäli syke nousee tavallista hieman nopeammin, harjoitusta on syytä keventää. Tulkinta ei ole kuitenkaan yksiselitteistä, koska nopeampi sykkeen nousu voi johtua myös harjoitustauosta. Mikäli urheilijalla on poikkeavia tuntemuksia rasituksessa, on syytä jatkaa vielä taukoa.
Milloin lääkäriin?
Poikkeavia oireita, joiden vuoksi tulee hakeutua lääkäriin, ovat esimerkiksi rintakipu, hengenahdistus, rytmihäiriötuntemukset, poikkeava väsyminen tai tajunnanhäiriö rasituksessa. Mikäli virusinfektio ei parane odotetusti tai oireet pahenevat, tulee hakeutua lääkärin arvioon. Toistuvien tai pitkittyvien ylähengitystieinfektioiden taustalta voi löytyä myös esimerkiksi astma tai pitkittynyt sivuontelotulehdus.
Suositukset harjoitteluun paluusta eri tilanteissa
| Kuume tai muut yleisoireet (kuten lihassärky, väsymys) | – Harjoitustauko, kunnes oireet ovat ohi. Sen jälkeen asteittainen paluu harjoitteluun. |
| Nuha ja mahdollisesti lieviä muita oireita (kurkkukipu, yskä), ei yleisoireita | – Tarkkaile vointia pari päivää, asteittainen paluu harjoitteluun. – Tapauskohtaisesti harjoittelua voi jatkaa normaalisti. |
| Streptokokin aiheuttama äkillinen nielutulehdus eli angiina | – Harjoitustauko ja paluu harjoitteluun, kun oireet ovat hävinneet. – Varovaisuutta antibioottikuurin aikana. |
| Maha-suolitulehdus (vatsatauti, oksentelu tai ripuli) | – Harjoitustauko, kunnes äkilliset oireet ovat ohi. Sen jälkeen asteittainen paluu harjoitteluun. – Erityishuomiota nestetasapainoon. |
| Mononukleoosi eli pusutauti* | – Kevyeen harjoitteluun ilman kontaktia voidaan palata 2 viikon jälkeen infektion oireiden alkamisesta edellyttäen, että oireet ovat väistyneet. – Paluu täyteen urheiluun, mukaan lukien kontaktiurheiluun, suositellaan aikaisintaan 4 viikon kuluttua oireiden alkamisesta. |
| Sydänlihastulehdus eli myokardiitti* | – Harjoitustauko 3-6 kuukautta kohonneen vakavien rytmihäiriöiden riskin vuoksi. |
| Keuhkokuume | – Paluu harjoitteluun asteittain taudin parannuttua. – Taudin kestosta ja vaikeudesta riippuen harjoitteluun paluun vaiheet voivat kestää huomattavasti pidempään. |
Mononukleoosi
Paluu urheiluun mononukleoosin jälkeen suunnitellaan yksilöllisesti ja siihen vaikuttavat oireiden kesto ja urheilulaji. Nopeampi paluu voi lisätä etenkin väsymysoireiden kestoa. Pitkä varoaika johtuu pernan suurentumisesta. Pernan normaali koko vaihtelee eri henkilöiden välillä, joten yksittäisen ultraäänituloksen arvo on vähäinen. Ultraäänitutkimusta ei rutiininomaisesti tarvita ennen urheiluun paluuta. Mikäli tavoitellaan nopeampaa paluuta urheiluun, pernan kokoa voidaan tutkia toistetuilla ultraäänitutkimuksilla.
Sydänlihastulehdus
Sydänlihastulehdus eli myokardiitti on flunssan pelätyin, mutta harvinainen komplikaatio. Rasitus sydänlihastulehduksen aikana voi lisätä vakavien rytmihäiriöiden riskiä. Tämän vuoksi 3-6 kuukauden mittainen harjoitustauko on aiheellinen. Poikkeavia oireita, jotka voivat olla merkki sydänlihastulehduksesta, ovat esimerkiksi rintakipu, hengenahdistus, rytmihäiriötuntemukset, poikkeava väsyminen tai tajunnanhäiriö rasituksessa. Yleisimmät sydänlihastulehduksen aiheuttajat ovat parvovirus B19 ja herpesvirus 6, mutta nämä virukset eivät aiheuta flunssaa.
Suositukset perustuvat asiantuntijasuosituksiin.
Osion asiantuntijat: Kerttu Toivo, LT, EL – Jari Parkkari, dos, LT, EL – Maarit Valtonen, LT, EL – Janne Viiala, LL