Aivotärähdys

Aivotärähdys vaatii aina huolellisen arvioinnin. Urheilija, jolla epäillään aivotärähdystä, on välittömästi poistettava urheilusta.

Yleistä | Tunnistaminen ja arviointi | Kuinka käytän SCAT-työkalua | Hoito ja seuranta | Ennaltaehkäisy

Yleistä

Aivotärähdys on päähän kohdistuneen suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttamaa aivojen toiminnan häiriö, joka on luonteeltaan enemmän toiminnallinen kuin rakenteellinen. 

Urheilija, jolla epäillään aivotärähdystä, on välittömästi poistettava urheilusta. Häntä ei saa päästää takaisin urheiluun ennen päävamman vakavuuden huolellista arviointia. Mikä tahansa aivotärähdyksille tyypillisistä oireista voi viitata tuoreeseen aivotärähdykseen tai vakavampaan aivovammaan.

Yleisimpiä aivotärähdyksen oireita ovat

• ”ei tunnu normaalilta”
• päänsärky
• paineen tunne päässä
• tasapainovaikeudet tai huimaus
• niskakipu
• pahoinvointi tai oksentelu
• sekavuus
• väsymys tai uneliaisuus
• näköhäiriöt
• keskittymis- ja muistivaikeudet.

Tapahtumaa seuraavina päivinä yleisiä oireita ovat

• hermostuneisuus tai levottomuus
• univaikeudet
• väsymys
• alakuloisuus
• silmien valonarkuus
• herkkyys melulle.

Milloin lääkärintarkastus on tarpeen?

Urheilija tulee toimittaa lääkärin tai päävammoihin perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen tutkittavaksi aina, jos on syytä epäillä aivotärähdystä. Alkuvaiheessa loukkaantunutta urheilijaa ei saa jättää ilman valvontaa, vaan hänelle on järjestettävä saattaja asianmukaisiin tutkimuksiin.

Milloin sairaalahoito on tarpeen?

Päävamman saanutta urheilijaa ei saa jättää yksin vammaa seuraavien 24 tunnin aikana. Jatkotutkimuksia vaativia oireita voi ilmetä vielä useankin vuorokauden kuluttua. Sairaalahoitoa tarvitaan, jos loukkaantuneella ilmenee seuraavia oireita:

• jatkuvasti paheneva päänsärky
• poikkeava uneliaisuus (henkilö on vaikea pitää hereillä)
• ei tunnista ihmisiä tai paikkoja
• toistuva oksentelu
• epänormaali käyttäytyminen tai sekavuus
• kouristelu (raajat nykivät kontrolloimattomasti)
• lihasheikkous tai raajojen tunnottomuus
• tasapainovaikeudet 
• epäselvä puhe. 

Katso Helsingin yliopiston Pää pelissä -kehittämishankkeen ja Terve urheilija -ohjelman yhteinen animaatio aivotärähdyksistä urheilussa. Video sopii erityisesti nuorille urheilijoille. Löydät sen myös YouTubesta Terve urheilija -kanavalta.

Tunnistaminen ja arviointi

Päävamman sattuessa on ensin arvioitava tilanteen vakavuus. Hätätilanteessa on aloitettava välittömästi ensiaputoimet, joita ovat:

• hätäilmoitus
• lisäonnettomuuksien esto
• peruselintoimintojen turvaaminen
• kaularankapotilaan varotoimet (ks. ensihoitokaavio). 

Ensihoitokaavio kuvana (248 kt, pdf)

Urheilijan voi siirtää tarkemmin arvioitavaksi rauhallisempaan paikkaan, jos kyseessä ei ole hätätilanne. Vamman vakavuutta arvioitaessa käytetään apuna tunnistustyökaluja.

Tunnistustyökalu maallikkokäyttöön 

Aivotärähdysten tunnistustyökalu on tarkoitettu valmentajien, huoltajien ja vanhempien apuvälineeksi. Työkalun avulla on tarkoitus tunnistaa ja ohjata hoitoon sellaisen päävamman saaneet urheilijat, jotka tarvitsevat terveydenhuollon ammattilaisen tarkempaa arviota.

Tunnistustyökalu suomeksi, Recognition tool in English

Tunnistustyökalu terveydenhuollon ammattilaisille

Päävamman saaneen urheilijan arviointilomake (SCAT5) on helppokäyttöinen työkalu urheilijoiden terveydenhuollosta vastaavien henkilöiden käyttöön.

Työkalun avulla arvioidaan vamman saaneen urheilijan oireita ja toimintakykyä. Työkalu sisältää ohjeistuksen jatkohoidon tarpeesta sekä urheilun pariin palaamisesta.

SCAT5 (Sport Concussion Assessment Tool 5th version)
suomeksi, på svenska, in English

Child-SCAT5 in English

Kuinka käytän SCAT-työkalua (terveydenhuollon ammattilaisille)

Sport Concussion Assessment Tool 5 (SCAT5) on laajan kansainvälisen asiantuntijaryhmän laatima vankkaan tieteelliseen näyttöön ja kliiniseen kokemukseen perustuva työkalu urheilussa tapahtuvien aivotärähdysten tunnistamiseen ja seurantaan terveydenhuollon ammattilaisille.

Katso alla olevista videoista, miten työkalua käytetään. Videot löytyvät myös Youtuben soittolistana. Testien tarkat sanalliset ohjeet testattavalle sekä testikohtaiset välineet löydät SCAT5-lomakkeen sivulta 7.

Video 1 pitää sisällään SCAT-työkalun sisällön, käytön periaatteet ja muun muassa tarvittavat testausvälineet.

Videossa 2 käydään läpi oireiden arvioinnin lisäksi Standardized Assessment of Concussion (SAC) -osio, johon kuuluu aikaorientaation, lähimuistin ja keskittymisen arviointi. Lisäksi tällä videolla havainnollistetaan viivästyneen muistin testaaminen, joka toteutetaan SCAT3:ssa viimeisenä osiona tasapainon ja koordinaation testaamisen jälkeen. HUOM! Laita videon katselun ajaksi tietokoneesi äänet päälle!

Videossa 3 esitellään tasapainotesti M-BESS, joka tehdään kovalla alustalla kolmessa eri asennossa. Arviointia voidaan täydentää suorittamalla samat kolme asentoa vaahtomuovi-patjan päällä (BESS).

Video 4 pitää sisällään tasapainotesteihin kuuluvan tandem-kävelyn, josta oikean suorituksen lisäksi käydään läpi testisuoritusten mahdolliset virheet.

Videossa 5 näytetään koordinaatiotutkimuksen (sormi-nenänpääkoe) kulku sekä testisuorituksen mahdolliset virheet.

Videossa 6 käydään läpi, miten SCAT-työkalun tuloksia voi hyödyntää mm. aivotärähdyksen tunnistamisessa ja karkeassa toipumisen seurannassa.

Hoito ja seuranta

Aivotärähdyksestä toipuminen kestää yleensä aikuisilla 7–14 vuorokautta, nuoremmilla urheilijoilla pidempään. Loukkaantunutta urheilijaa ei tule päästää urheilemaan enää loukkaantumispäivänä.

Tulostettava potilasohje aivotärähdyksen saaneen hoitoon ja seurantaan (329 kt, pdf)

Lisäohjeita aivotärähdyksen saaneen urheilijan kanssa toimimiseen (mm. valmentajille, vanhemmille ja kouluun löydät Pää pelissä -materiaaleista.

Paluu harjoitteluun ja kilpailuihin

Päävamman jälkeen urheilu on syytä aloittaa asteittain. Paluu urheiluun -protokolla voidaan kuvata kuusitasoisena portaikkona (Taulukko 1). Kullakin tasolla kuntoutumisvaihe kestää vähintään 24 tuntia. Seuraavalle tasolle voi siirtyä vasta, kun edellisen tason rasitus on onnistunut ilman normaalista poikkeavia oireita. 

Jos potilaalla on normaalista poikkeavia oireita kyseisen tason rasituksessa tai sen jälkeen, hänen tulee levätä, kunnes oireet poistuvat. Tämän jälkeen kuntoutusta voi jatkaa oireita provosoinutta tasoa edeltäneeltä tasolta. 

Seuraava kilpailusuoritus tai peli on mahdollinen aikaisintaan viikon kuluttua vammasta. Kiirehtiminen kuntoutusvaihteesta toiselle hidastaa toipumista ja lisää uusintavamman riskiä.

Taulukko 1. Paluu urheiluun päävamman jälkeen.

Jos oireet pahenevat ajan kuluessa tai eivät normalisoidu 10 vuorokauden sisällä, on suositeltavaa olla yhteydessä päävammoihin perehtyneeseen lääkäriin.

Yleisimpiä pitkittyneisiin aivotärähdyksen jälkitiloihin liittyviä tekijöitä -kuvio (pdf)

Ennaltaehkäisy

Päävammojen ehkäisyssä asianmukaisilla suojavarusteilla ja vastustajan kunnioittamisella on suuri merkitys. Valmentajan kannattaa käydä reilun pelin säännöt läpi junioreiden kanssa. Erilaisia törmäys- ja taklaustilanteita kannattaa harjoitella, jotta urheilijalle automatisoituu turvallinen toimintatapa riskialttiita tilanteita varten. Jos päävammoja syntyy, urheilijoiden kanssa kannattaa käydä läpi päävammoihin johtaneet tilanteet, jotta ne voidaan jatkossa ehkäistä.

Valmentaja voi omalla panoksellaan pyrkiä vaikuttamaan turvallista liikkumista edistävien sääntöjen ja pelialueiden kehittämiseen.

Keinoja päävammojen ehkäisyyn löydät Pää ja kasvot -osiosta.

Osion asiantuntijat: Timo Hänninen, LT, EL – Teemu Luoto, LT, dosentti – Jari Parkkari, LT, EL, dosentti