Polvivamman saaneet urheilijat kokevat enemmän toimintakyvyn ongelmia sekä päivittäisessä elämässä että urheilussa ja raportoivat alhaisempaa elämänlaatua terveisiin urheilijoihin verrattuna. Aiemmin koettu äkillinen polvivamma myös lisää uuden polvivamman riskiä nuorilla urheilijoilla, selviää Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimuksesta.
Keskeiset tulokset
Tutkimukseen osallistui 211 mies- ja 183 naispelaajaa nuorten salibandy- ja koripallojoukkueista. Yhteensä 53 miespelaajaa ja 46 naispelaajaa raportoi kokeensa yhden tai useamman äkillisen polvivamman elämänsä aikana. Näistä 18 miehellä ja 13 naisella oli ollut polvivammat molemmissa polvissa. Tuoreen alle 12 kuukautta sitten sattuneen äkillisen polvivamman raportoi 28 miestä ja 23 naista.
Sekä mies että naispelaajilla aikaisempi äkillinen polvivamma oli yhteydessä uuden polvivamman riskiin. Miehillä aikaisempi äkillinen polvivamma lisäsi uuden polvivamman riskiä 5,8-kertaiseksi. Alle 12 kuukautta sitten koettu vamma nosti miehillä uuden vamman riskiä 8,4-kertaiseksi. Naisilla aikaisempi äkillinen polvivamma lisäsi uuden polvivamman riskiä 2,6-kertaiseksi. Aikaisemman polvivamman kokeneilla naispelaajilla oli 30,4 prosentin todennäköisyys saada uusi äkillinen polvivamma seurannan aikana, kun taas aikaisemmin terveillä naispelaajilla äkillisen polvivamman todennäköisyys oli 13,1 prosenttia.
Kaikki viisi polven toimintakyvyn mittaria olivat heikommat aikaisemmin vammautuneilla terveisiin verrattuna. Polvivamman kokeneet raportoivat enemmän kipua, enemmän toimintakyvyn ongelmia sekä päivittäisessä elämässä että urheilussa ja alhaisempaa elämänlaatua terveisiin urheilijoihin verrattuna.
Miehillä kipu, alhaisempi toimintakyky päivittäisessä elämässä, alhaisempi toimintakyky urheilussa sekä alhaisempi elämänlaatu lisäsivät uuden polvivamman riskiä. Naisilla vain alhaisempi toimintakyky päivittäisessä elämässä oli yhteydessä uuden polvivamman riskiin, mutta tulos ei ollut merkitsevä vakioidussa analyysissa.
Koettu polvivamma heikentää urheilijoiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä arjessa että urheilussa
Äkillisillä vakavilla polvivammoilla on pitkäaikaisia haittavaikutuksia urheilijan toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Tästä syystä polvivammojen ennaltaehkäisyn tulisi olla korkeassa prioriteetissa nopeita suunnanmuutoksia ja hyppyjä sisältävissä lajeissa.
Polvivamman kokeneilla urheilijoilla on suurentunut riski saada uusi äkillinen polvivamma. Riski on suurin vamman jälkeisen ensimmäisen vuoden aikana. Huolellinen kuntoutus ja urheilijan toimintakyvyn palautuminen normaalille tasolle on tärkeää ennen kilpaurheiluun palaamista. Vammojen uusiutumista pitää pyrkiä ehkäisemään hermo-lihasjärjestelmän toimintaa kehittävällä harjoittelulla.
Menetelmät
Tutkimukseen osallistuvat pelaajat vastasivat seurannan aluksi kyselyyn, jolla kartoitettiin aikaisemmat urheiluvammat sekä koettua polven toimintakykyä. Aikaisemmaksi äkilliseksi polvivammaksi laskettiin kaikki urheiluun liittyneet äkillisesti syntyneet polvivammat, jotka johtivat vähintään yhden vuorokauden poissaoloon täysipainoisesta harjoittelusta tai kilpailusta. Uudeksi polvivammaksi rekisteröitiin kaikki seurannan aikana syntyneet ja vähintään yhden vuorokauden poissaolon aiheuttaneet äkilliset polvivammat.
Polven toimintakykyä kartoitettiin Knee injury and Osteoarthritis Outcome Score (KOOS) -kyselyllä seurannan alussa. KOOS-kysely sisältää viisi osa-aluetta, joita ovat kipu, oireet, päivittäisen elämän toiminnot, urheilu ja liikunta sekä elämänlaatu. Jokainen osa-alue sisältää kysymyksiä, joiden perusteella kullekin osa-alueelle laskettiin summa, jossa tulos 0 tarkoittaa pahinta mahdollista ongelmaa ja 100 ei ongelmaa.
Pelaajille sattuneita urheiluvammoja sekä harjoittelu- ja pelitunteja seurattiin 1‒3 vuoden ajan.
Alkuperäisjulkaisu
Hietamo J, Rantala A, Parkkari J, Leppänen M, Rossi M, Heinonen A, Steffen K, Kannus P, Mattila V, Pasanen K. Injury History and Perceived Knee Function as Risk Factors for Knee Injury in Youth Team-Sports Athletes. Sports Health 2022 doi:10.1177/19417381211065443.
Referoija
Mari Leppänen, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, terveystieteiden tohtori