Energiajuomien käyttöön liikunnan yhteydessä liittyy sekä mahdollisia hyötyjä että haittoja. Vaikutukset vaihtelevat yksilöittäin, ja niihin vaikuttavat esimerkiksi kofeiiniherkkyys sekä energiajuomien käyttötottumukset.
Kansainvälisen olympiakomitean työryhmän laatima konsensuslausunto tarjoaa näyttöön perustuvia suosituksia nais- ja tyttöurheilijoiden vammojen ennaltaehkäisyyn.
Tampereen urheilulääkäriaseman ja Metropolia Ammattikorkeakoulun uuden tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla vakaviin polvivammoihin yhteydessä olevia tekijöitä voidaan ymmärtää paremmin.
Tuoreen kanadalaistutkimuksen mukaan nuorten jalkapalloilijoiden lämmittelyajasta suurin osa käytetään juoksuharjoitteisiin. Vammojen ehkäisyn kannalta keskeiset sisältöalueet jäävät lämmittelyssä vähälle huomiolle.
Tekonurmikenttien määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä, mutta niiden vaikutuksesta vammariskiin keskustellaan edelleen. Väitöstutkimuksen mukaan tekonurmella pelaaminen ei lisää jalkapalloilijoiden vammariskiä verrattuna luonnonnurmeen.
Syömishäiriöt ja häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ovat urheilijoiden keskuudessa yleisiä. Varhainen tunnistaminen ja matala kynnys hakea apua voivat ehkäistä syömisongelmien pitkittymistä ja vakavoitumista.
Kasvuiässä ilmenevät kantapään, polven ja säären alueen rasitusvammat eli apofysiitit ovat yleisiä liikkuvilla lapsilla ja nuorilla. Varhainen tunnistaminen ja kuormituksen säätely voivat lyhentää oireiden kestoa ja tukea turvallista liikkumista.
Akillesjänteen repeämä on yleinen urheiluvamma ja vammariski on suurin 30–49-vuotiailla miehillä. Akillesjänteen repeämien määrä on kasvanut vuosien aikana merkittävästi.
Urheiluvamman tiedetään lisäävän riskiä heikentyneelle mielen hyvinvoinnille. Systemaattisen katsauksen ja meta analyysin mukaan yhteys voi olla kaksisuuntainen.
Tuore tutkimuskatsaus osoittaa, että vammojen ennaltaehkäisyyn tähtäävällä harjoittelulla voidaan vähentää tanssijoiden vammoja. Millainen harjoittelu on tehokkainta?
