Ohjeistukset lasten ja nuorten liikuntavammojen ehkäisyyn on koottu ensimmäistä kertaa suosituksiin. Valmentajille kohdistetut suositukset käsittelevät vammoja ehkäisevää harjoittelua, suojavarusteita, ympäristöä, sääntöjä, kuormitusta ja kuntoutusta.
Säännöllisellä liikunnalla on kiistattomia terveyshyötyjä. Iso osa hyödyistä menetetään vammojen ja niistä aiheutuvien pitkäaikaisten seurausten takia. Alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntavammat aiheuttavat enemmän terveydenhuollon kustannuksia kuin saman ikäisten liikenneonnettomuudet. Vammojen kustannukset ja niiden seuraukset ovatkin suuri taakka yhteiskunnalle.
Liikuntavammojen ehkäisyä tulisi tehostaa kaikissa toimintaympäristöissä: urheiluseuroissa, vapaa-ajalla ja koululiikunnassa. Lasten ja nuorten liikuntavammojen ehkäisyn suosituksiin on koottu tutkimusnäyttöön perustuvat ohjeistukset valmentajille ja urheiluseuroille sekä perheille, kouluille ja päättäjille.
Keskeiset suositukset valmentajille ja urheiluseuroille
Valmentajia ja urheiluseuroja koskevat suositukset käsittelevät vammoja ehkäisevää harjoittelua, suojavarusteita, ympäristöä, sääntöjä, kuormitusta ja kuntoutusta.
Infografen på svenska (jpg)
Kehittävä harjoittelu perustuu terveelliseen ja turvalliseen valmennukseen
1. Vammoja ehkäisevä harjoittelu osaksi lasten ja nuorten säännöllistä urheiluharjoittelua
- Hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan lämmittelyn tulisi olla säännöllinen osa harjoittelua lapsilla ja nuorilla seitsemännestä ikävuodesta eteenpäin.
- Lasten ja nuorten ohjattuun harjoitteluun tulisi sisältyä hermo-lihasjärjestelmän toimintaa kehittäviä harjoituksia (lihaskunto-, tasapaino-, koordinaatio-, ketteryys-, hyppely- ja liikehallintaharjoitteita) 2–3 kertaa viikossa, 15–20 minuuttia kerrallaan, vuoden ympäri niin, että vaikeusaste etenee ja harjoitukset ovat riittävän vaihtelevia.
- Hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan harjoittelun tulisi olla aiheeseen koulutetun valmentajan tai fysioterapeutin ohjaamaa.
- Monisisältöisen lämmittelyn lisäksi harjoittelussa tulisi huomioida lajille tyypillisten vammojen ehkäisy tutkitusti tehokkailla harjoitteilla, joita ovat
- tasapaino- tai proprioseptiikkaharjoitteet nilkan vammojen ehkäisemiseksi
- voima- ja liikehallintaharjoitteet (ml. suunnanmuutos- ja laskeutumistekniikkaharjoitukset) polvivammojen ehkäisemiseksi
- eksentriset voimaharjoitteet lihasvammojen ehkäisemiseksi
- voima- ja stabilointiharjoitteet olkapäävammojen ehkäisemiseksi.
2. Suojavarusteet kuntoon
- Lasten ja nuorten tulisi aina käyttää asianmukaisia ja lajiin sopivia suojavarusteita.
3. Tilat ja ympäristö urheilulle turvalliseksi
- Liikuntatiloja suunniteltaessa ja rakennettaessa tulee huomioida alustan sopiva kitka ja joustavuus, kaukalon materiaalien joustavuus sekä yleisesti liikkumisympäristön turvallisuus.
4. Sääntömuutoksilla lisää turvallisuutta
- Tärkeimpien suojavarusteiden kuten kokonaan kasvot suojaavien kypärien, kaulasuojien, hammassuojien ja suojalasien tulee olla pakollisia nuorilla urheilijoilla suuren riskin urheilulajeissa.
- Fyysisten kontaktien määrään tulee tarvittaessa puuttua sääntömuutoksilla.
- Urheiluvammojen ehkäisyä koskevan koulutuksen tulee olla pakollista kaikille nuorten urheilijoiden valmentajille.
- Kilpailujen määrää tulisi tarvittaessa rajoittaa nuorten urheilussa riittävän levon ja palautumisen turvaamiseksi.
5. Kuormitus ja lepo urheilijan kasvun ja kehityksen mukaan
- Huomioi yksilöllinen kasvun ja kehityksen vaihe.
- Vältä yksipuolista ja toistuvaa kuormitusta.
- Varmista riittävä lepo, uni ja ravinto.
- Vältä varhaista erikoistumista yhteen lajiin.
6. Huolellinen kuntoutus vamman jälkeen
- Vamman sattuessa, varmista huolellinen ja asianmukainen kuntoutus ennen urheiluun paluuta.
Lue lisää
Suositukset eri kohderyhmille materiaaleineen löydät UKK-instituutin sivulta.
Suositukset osana eurooppalaista yhteistyötä
Lasten ja nuorten liikuntavammojen ehkäisyn suositukset ovat osa Erasmus+-rahoitteista Physical Activity-Related Injuries Prevention in Adolescents (PARIPRE) -projektia, jossa Suomen lisäksi ovat mukana Slovakia, Slovenia, Puola ja Tšekki. Suositusten laatimisesta vastasivat UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämisjohtaja Mari Leppänen ja Jyväskylän yliopiston professori Jari Parkkari.