Isokinetic Medical Groupin järjestämä Football Medicine -konferenssi järjestettiin viikonloppuna (27.–29.5.2023) Lontoossa. Kolmen päivän konferenssin aikana käsiteltiin kattavasti muun muassa jalkapallovammojen epidemiologiaa, syntymekanismeja, ennaltaehkäisyä, hoitoa, kuntoutusta ja urheiluun paluuta vamman jälkeen.
Aivotärähdykset ja päähän kohdistuneet iskut
Miesten huippujalkapallossa sattuu noin 2–3 päähän kohdistunutta iskua ottelua kohden. Näistä tapauksista noin puolet johtaa lääkintähuollon kentällä tehtyyn arvioon.
Tiedot perustuivat Serner ym. tutkimukseen, joka toteutettiin FIFA Arab Cup 2021 -turnauksessa. Turnauksen aikana otteluissa sattuvia vammoja ja päähän kohdistuvia iskuja rekisteröitiin jatkuvan videoseurannan avulla tehtävään koulutettujen lääkintähuollon ammattilaisten toimesta. Näiden ”injury spotters” nimettyjen henkilöiden tehtävänä oli seurata videokuvan avulla potentiaalisia vammatilanteita, tarkastaa tilanteet eri kuvakulmista, arvioida tilanteiden vakavuutta ja hälyttävien oireiden esiintymistä sekä informoida kentän lääkintähuoltoa mahdollisista aivotärähdykseen viittaavista oireista.
Päähän kohdistuneen iskun määritelmä oli seuraava: päähän kohdistuva suora tai epäsuora isku, jonka seurauksena pelaaja ei välittömästi pysty jatkamaan pelaamista tai jonka seurauksena pelaajalla havaitaan mahdolliseen aivotärähdykseen liittyviä oireita. Kansainvälisen konsensuksen mukaan videokuvasta arvioituja aivotärähdyksiin viittaavia oireita ovat: 1. liikkumattomuus, 2. motorisen koordinaation puute, 3. kouristelukohtaus, 4. jäykkyys/tooninen asento (ei suojaa itseänsä), 5. velttous (ei suojaa itseänsä), 6. tyhjä katse. Minkä tahansa oireen esiintymisen seurauksena pelaaja tulisi poistaa kentältä jatkoarviointiin.
FIFA World Cup 2022 turnauksessa arvioiduista potentiaalisista vammatilanteista suurin osa (21 %) kohdistui päähän. Yleisimmät päähän kohdistuvan iskun aiheuttajat huippujalkapalloilijoilla FIFA Qatar World Cup 2022 -kisoissa olivat pää-pää (29 %), kyynärpää-pää (20%) ja käsi-pää (19 %). 2022 kisojen otteluissa viidellä pelaajalla havaittiin videokuvan perusteella hälyttäviä aivotärähdykseen viittaavia oireita (mm. kouristelu, toonisuus, velttous, motorisen koordinaation puute), 14 pelaajalla havaittiin muita kliinistä arviointia vaativia oireita (mm. liikkumattomuutta, tyhjä katse) ja 50 pelaajalla muita lievempiä oireita. Näistä pelaajista neljä vaihdettiin pois kentältä tapahtuman jälkeen.
”Suspect and protect”
FIFA on laatinut aivotärähdysten arviointiin, hoitoon ja kuntoutukseen protokollan, jonka mukaan aivotärähdyksen mahdollisuus tulee ottaa huomioon kaikkien päähän kohdistuneiden iskujen jälkeen ja epäiltäessä aivotärähdystä pelaaja tulee herkästi poistaa ottelusta. Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa nuorten ja naispelaajien kohdalla, joilla aivotärähdysten on havaittu olevan miehiä yleisempiä ja pidempikestoisia. Kesäkuussa julkaistaan myös uusi kansainvälinen konsensus urheilijoiden aivotärähdyksistä sekä uudet versiot SCAT-työkaluista.
Lue lisää:
Serner A. ym. (2022) Video review of the frequency and assessment of head impacts during the FIFA Arab Cup 2021TM, Science and Medicine in Football, DOI: 10.1080/24733938.2022.2120629
Davis GA, Makdissi M, Bloomfield P, ym. International consensus definitions of video signs of concussion in professional sports. Br J Sports Med 2019;53:1264–1267.
Naispelaajien terveys keskiössä
Tämän vuoden konferenssissa yhtenä näkyvänä teemana oli naisjalkapalloilijoiden vammat ja terveys. Naisten jalkapallon suosio on maailman laajuisesti kasvussa, ja naisten jalkapallon taso on noussut huimasti edeltävien vuosikymmenten aikana. Pelaajat ovat aikaisempaa nopeampia ja vahvempia, mikä näkyy hieman myös vammaprofiilin muutoksena.
Akuutit polvivammat naisjalkapalloilijoilla Suomessa
Väitöskirjatutkija Einari Kurittu esitteli konferenssissa tuloksia Tampereen urheilulääkäriaseman toteuttamasta naisjalkapalloilijoiden vammoja selvittävästä epidemiologisesta seurantatutkimuksesta.
Tutkimuksen kolmen vuoden seurannan mukaan akuutit polvivammat ovat yleisiä naisten pääsarjatason pelaajilla Suomessa ja yli 20 % niistä on uusiutuneita vammoja. Lähtökohtaisesti akuutit polvivammat ovat vakavia ja yli puolet niistä aiheuttaa yli 28 päivän poissaolon harjoituksista ja otteluista. ACL-vammat ovat lähes 40 kertaa yleisempiä otteluissa kuin harjoittelussa. Otteluista sattuneista polvivammoista yli 40 % on ACL-vammoja.
Naisten pääsarjatasolla vammojen ehkäisyssä tulisikin keskittyä nimenomaan ehkäisemään otteluiden aikana sattuvia polven eturistisidevammoja.
Lue lisää tutkimuksesta: https://ukkinstituutti.fi/hankkeet/jalkapalloilijoiden-terveystutkimus-vammojen-ja-sairauksien-esiintyvyys-naisten-jalkapallossa/
Vammojen erot miesten ja naisten huippujalkapallossa
Lihasvammat ovat pitkään olleet miehillä selvästi naisia yleisempiä, mutta nykyään erot ovat jonkin verran tasaantuneet naisten tason nousun myötä. Eurooppalaisessa huippujalkapallossa tehtyjen tutkimusten mukaan takareiden lihasvamma on yleisin vammatyyppi sekä miehillä että naisilla. Äkilliset polvivammat ja aivotärähdykset ovat naisilla selvästi miehiä yleisempiä.
Naisten huippujoukkueessa voidaan odottaa tapahtuvan yksi aivotärähdys jokaisella kaudella, kun taas miesten joukkueessa aivotärähdyksen esiintyvyys on yksi neljän kauden aikana. Naisilla aivotärähdykset aiheuttavat myös pidemmän poissaolon harjoittelusta ja peleistä. Eurooppalaisilla huippupelaajilla tehdyn tutkimuksen mukaan aivotärähdysten aiheuttamien poissaolopäivien mediaani naisilla on yhdeksän päivää, kun taas vastaava luku miehillä on kuusi. Vain yksi kolmesta aivotärähdyksen saaneesta naisjalkapalloilijasta palaa urheiluun kuuden päivän sisällä. Miehistä kuuden päivän sisällä lajiin palaa yli puolet.
Naisjalkapalloilijoiden äkilliset polvivammat, erityisesti eturistisidevammat, ovat edelleen vakava huolenaihe myös huipputasolla. Ammattilaisnaisilla 83 % polven ACL-vammoista syntyy ilman suoraa kontaktia. Lähes puolet (47 %) ei-kontaktivammoista sattuu ensimmäisen 15 peliminuutin aikana. Suurin osa (77 %) vammoista syntyy horisontaalisessa liikkeessä ja näistäkin suurin osa jarruttavissa liikkeissä. Huippunaisjalkapalloilijoiden neljä yleisintä ACL-vamman syntymekanismia ovat suora kontakti polvi polveen taklauksessa, epäsuora taklaus rinnakkaisjuoksussa, prässääminen ja siihen liittyvä äkillinen pysähtyminen/suunnanmuutos sekä yhden jalan alastulo. Näistä rinnakkaisjuoksun aikaisen epäsuoran taklauksen aiheuttava ACL-vammamekanismi oli uusi ja erityisesti naisjalkapalloilijoille tyypillinen.
ACL-vamman yleisyyden lisäksi vamman hoidossa ja kuntoutuksessa on havaittu eroja sukupuolten välillä. Naispelaajilla ACL-vamman kuntoutus kestää keskimäärin kaksi kuukautta pidempään kuin miehillä. Tutkimuksissa on raportoitu naisten myös pääsevän leikkaushoitoon keskimäärin miehiä myöhemmin.
Neurokognitiiviset tekijät ACL-vamman syntymekanismissa
Jalkapallon kaltaisessa lajissa pelaajat liikkuvat alati muuttuvissa ja heikosti ennustettavissa olevissa tilanteissa. Pelaajan on jatkuvasti luettava vastustajien ja joukkuekavereiden toimintaa ennen oman liikeratkaisun tekemistä ja kaikki tapahtuu aikapaineen keskellä. Mikä tahansa virhe, häiriö tai hidaste tilanteen tulkinnassa voi johtaa koordinaatiovirheeseen ja liikekontrollin menettämiseen, jonka seurauksena esimerkiksi polvi voi joutua riskialttiiseen asentoon.
ACL-vammojen syntymekanismia on tutkittu aikaisemmin lähinnä biomekaanisesta näkökulmasta. Viimeaikaisissa videoanalyysitutkimuksissa on havaittu ACL-vamman syntyyn johtaneisiin tilanteisiin liittyvän usein urheilijan käyttäytymiseen ja pelitilanteisiin liittyviä neurokognitiivisia tekijöitä. Kontaktihetkeä edeltäviä erilaisia häiriötekijöitä esiintyy jopa 74 prosentissa ACL-vammatilanteista. Tämä antaa viitteitä siitä, että biomekaanisten tekijöiden lisäksi erilaisia neurokognitiivisia tekijöitä tulisi selvittää aiempaa paremmin vammojen ehkäisemiseksi. Pelkkä voima ja polven hallinnan harjoittaminen ennakoitavissa olevissa tilanteissa ei riitä. Pelaajia tulee valmistaa entistä paremmin kokonaisvaltaiset ominaisuudet, biomekaniikka ja neurokognitiiviset valmiudet huomioiden.
Lue lisää:
Gokeler A, Benjaminse A, Della Villa F, et al. Anterior cruciate ligament injury mechanisms through a neurocognition lens: implications for injury screening. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 2021;7:e001091. doi:10.1136/bmjsem-2021-001091
Muuta mieleenpainunutta
Naisten korkeampaan loukkaantumisriskiin huipputasolla vaikuttaa fyysisten ominaisuuksien lisäksi todennäköisesti moni muukin tekijä. Resurssit ja panostus naisten urheiluun ei ole edelleenkään lähelläkään miesten tasoa. Mahdollisuudet panostaa urheiluun ja harjoitteluun ovat erilaiset, jos urheilusta ei makseta riittävästi palkkaa. Lisäksi olosuhteet lähtien aina alustasta ja kenttien kunnosta valmentajien osaamiseen ja ennaltaehkäisevien toimien toteutumiseen sekä vammojen hoitoon ja kuntoutukseen ovat miehiä perässä.
Myös tutkimuksellisesti naisten jalkapallo on edelleen miehiä jäljessä, vaikka onneksi viime vuosina tähän on panostettu jo huomattavasti enemmän. Kuukautiskierron vaikutuksista vammariskiin on vielä liian vähän hyvätasoista tutkimusta. Aiheesta puhuminen ja kierron yksilöllinen huomioiminen urheilijan harjoittelussa on tärkeää. Loukkaantumisten ennaltaehkäisemiseksi kannattaa kuitenkin pyrkiä löytämään erityisesti tekijöitä, joihin voimme vaikuttaa.
Konferenssissa yhtenä näkyvänä teemana oli videoanalyysit erilaisista vammatyypeistä. Myös Turun yliopiston väitöskirjatutkija Aleksi Jokela esitteli ansiokkaasti tuloksiaan lihasvammojen videoanalyyseista. Näihin voit tutustua esimerkiksi tämän julkaisun kautta.
Kymmenien vammavideoiden ja pitkien konferenssipäivien jälkeen olikin mukava rentoutua kivalla suomalaisporukalla. Konferenssin parasta antia tieteen ulkopuolella olikin verkostoituminen kansainvälisten tutkijoiden sekä suomalaisten asiantuntijoiden kanssa.
Päivystävä dosentti kiittää ja kuittaa!
Teksti: Mari Leppänen, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, dosentti, TtT, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti