Hyppää sisältöön

Huippu-urheilijan mieli vaatii tukea – nuoresta lähtien

Suuri osa mielenterveyden ongelmista alkaa jo nuoruusiässä. Nuorilla huippu-urheilijoilla esiintyy yhtäläisesti mielenterveyden ongelmia kuin aikuisurheilijoilla, selviää tuoreesta katsausartikkelista.

Katsaustutkimuksessa selvitettiin mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä 12–17-vuotiailla urheilijoilla. Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyden havaittiin vaihtelevan sukupuolten välillä. Esimerkiksi syömishäiriöt olivat yleisempiä naisurheilijoilla, kun taas päihteiden käyttöä esiintyi enemmän miehillä. Hoitoa tarvitsevaa ahdistusta ja/tai masennusta esiintyi noin seitsemällä prosentilla.  

Urheiluun liittymätön stressi lisäsi urheilijan uupumuksen todennäköisyyttä kaikilla osa-alueilla (henkinen ja fyysinen uupumus, heikentynyt suorituskyky, lajiin liittyvät negatiiviset tunteet) mitattuna. Positiiviset tunnetilat, tyytyväisyys omaan terveyteen, kyky keksittyä nykyhetkeen sekä korkeintaan 10 harjoitustuntia viikossa olivat yhteydessä vähäisempään uupumukseen. 

Urheilijan mielenterveyttä voidaan tukea monin tavoin 

Monenlaiset urheilijaan sekä ympäristöön liittyvät tekijät olivat yhteydessä sekä parempaan mielen hyvinvointiin että mielenterveyden ongelmiin ja uupumukseen nuorilla urheilijoilla. Esimerkiksi luottamus omiin kykyihin, autonomian kokemus sekä toimivat ihmissuhteet tukivat nuoren urheilijan mielenterveyttä. Näihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota nuorten kanssa toimiessa.  

Mielenterveyden ongelmien esiintyvyys vaihteli eri urheilulajien ja kilpailutasojen välillä. Syömishäiriöitä esiintyi vähemmän joukkuepallolajien urheilijoilla kuin niin sanottujen painoherkkien lajien urheilijoilla, joten näissä lajeissa syömishäiriöiden ehkäisyyn tulisi kiinnittää vielä enemmän huomiota. Masennusta, ahdistusta ja syömishäiriöitä esiintyi enemmän korkeammilla kuin alemmilla tasoilla kilpailevilla.   

Liikunnan ja urheilun harrastaminen on yhteydessä parempaan henkiseen hyvinvointiin. On kuitenkin mahdollista, että huippu-urheilijanuoret eivät koe urheilusta vastaavaa mielenterveydellistä hyötyä kuin alemmilla tasoilla urheilevat. Huomionarvoista on myös se, että noin 50 prosenttia kaikista huippu-urheilijoista on alle 25-vuotiaita eli määritelmän mukaan nuoria. Kaikki huipulla urheilevat nuoret eivät välttämättä ole valmiita toimimaan itsenäisesti, kantamaan vastuuta ja sietämään huippu-urheilun paineita.  

Laajempaa tutkimusta eri mielenterveyden ongelmista tarvitaan  

Australialaisessa kartoittavassa katsauksessa oli mukana 33 tutkimusta, joihin osallistui keskimäärin 12–17-vuotiaita urheilijoita. Suuri osa katsauksen tutkimuksista liittyi syömishäiriöihin. Laajempaa tutkimusta eri mielenterveyden häiriöistä tarvitaan, jotta mielenterveyden ongelmia voitaisiin tehokkaammin ehkäistä ja hoitaa.  

Referoija

Kerttu Toivo, lääketieteen tohtori, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Tampereen urheilulääkäriasema

Tutkimusartikkelin tiedot

Gwyther K, Pilkington V, Bailey AP, Mountjoy M, Bergeron MF, Rice SM, Purcell R. Mental health and well-being of elite youth athletes: a scoping review. British Journal of Sports Medicine 2024 Sep 4;58(17):1011-1019. doi: 10.1136/bjsports-2024-108244. Australia.

Katso myös Psyykkinen valmennus -sivumme.

Jaa: