Jalkapalloilijoiden loukkaantumisriskiä teko- ja luonnonnurmen välillä verrattiin Suomen miesten pääsarjassa Veikkausliigassa kaudella 2019. Loukkaantumisriskissä ei havaittu merkittävää alustakohtaista eroa Tampereen urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin tutkimuksessa. Tulokset ovat linjassa muualla maailmassa tehtyihin tutkimuksiin, joissa tekonurmialustan ei ole yleisesti havaittu lisäävän loukkaantumisriskiä jalkapalloilijoilla.
Tutkimuksen tausta
Tekonurmikenttiä on 2000-luvulla alettu käyttämään ammattilaisjalkapallossa kylmän ilmaston alueilla, kuten Pohjois-Euroopassa. Ammattilaispelaajien asenteet tekonurmialustaa kohtaan ovat olleet kyselytutkimuksissa verrattain negatiivisia. Tekonurmialustan on muun muassa väitetty lisäävän jalkapalloilijoiden loukkaantumisriskiä, vaikka tutkimuksissa tällaista yhteyttä ei ole voitu vahvistaa. Nykyisin Suomessa suurin osa pääsarjatason joukkueista pelaa ottelunsa tekonurmella, mutta alustan vaikutusta vammariskiin ei ole aiemmin tutkittu jalkapalloilijoilla Suomessa.
Tulokset
Tutkimuksessa käytettiin Tampereen urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin keräämää aineistoa Veikkausliigan kauden 2019 loukkaantumisista. Kaikki sarjan 12 joukkuetta osallistuivat tutkimukseen ja yhteensä 236 pelaajaa oli mukana seurannassa. Yhteensä seurannassa raportoitiin 113 äkillistä vammaa 167:ssä sarjaottelussa.
Tekonurmen ja luonnonnurmen välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa kokonaisloukkaantumisriskissä, vaikka tässä aineistossa loukkaantumisia tapahtui hieman enemmän tekonurmella. Eroa ei myöskään havaittu vammatyypin, vamman sijainnin, uusiutumisen, kontaktin tai vakavuuden mukaan verrattaessa. Pelipaikkavertailussa hyökkääjillä havaittiin enemmän loukkaantumisia tekonurmella, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimuksen merkitys
Tutkimustulos tukee aiempaa käsitystä siitä, ettei tekonurmialusta nykytiedon valossa näytä lisäävän loukkaantumisriskiä jalkapalloilijoilla. Kyseessä on ensimmäinen suomalaisesta aineistosta tehty tutkimus alustakohtaisista loukkaantumisista. Tekonurmialustojen ominaisuudet ovat viime vuosina muuttuneet nurmimateriaalin ja täyteaineen kehityksen myötä, minkä vuoksi tuore tutkimus aiheesta on myös jatkossa tarpeen. Lisää tietoa tarvitaan myös rasitusvammoista, joiden tutkiminen on haastavaa otteluiden ja harjoitusten välissä tapahtuvien alustavaihdosten vuoksi.
Referoija: Ville Immonen, lääkäri (LL) ja väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
Alkuperäisjulkaisu: Immonen V, Kurittu E, Kuitunen I, Vasankari T, Leppänen M. No Increased Injury Risk on Artificial Turf in Finnish Premier Division Football. Clinical Journal of Sports Medicine. November 1, 2024. DOI: 10.1097/JSM.0000000000001296
Veikkausliigan terveystutkimus on kaudella 2019 toteutettu Tampereen urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin tutkimus, jossa selvitettiin miesten pääsarjatasolla pelaavien jalkapalloilijoiden vammojen esiintyvyyttä, vammojen riskitekijöitä sekä vaikutuksia harjoitteluun ja pelaamiseen.
Tutkimuksen vastaava tutkija: dosentti Mari Leppänen, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Tampereen urheilulääkäriasema
Yhteydenotot: imville(a)uef.fi, 050 512 0980; mari.leppanen(a)ukkinstituutti.fi, 044 212 1083
Lue myös:
FUNBALL-harjoitusohjelma vähensi urheiluvammojen ilmaantuvuutta nuorilla miesjalkapalloilijoilla
Nivusvammat yleinen ongelma naisten pääsarjatason jalkapallossa
Artikkelikuva: Canva