Urheilijoiden matala energiansaatavuus lisää terveysongelmien riskiä ja heikentää suorituskykyä. Matalaa energiansaatavuutta esiintyy sukupuolesta riippumatta.
Koostetutkimukseen otettiin mukaan alkuperäistutkimuksia, jotka käsittelivät matalan energiansaatavuuden (low energy availability, LEA) tai urheilijan energiavajeen (relative energy deficiency in sport, REDs) esiintyvyyttä urheilijoilla sekä niiden vaikutuksia suorituskykyyn tai loukkaantumisriskiin. Yhteensä 59 tutkimusta täytti sisäänottokriteerit. Tutkimukset oli tehty useiden eri lajien urheilijoilla.
Keskeiset tulokset
- Esiintyvyys: 45 prosenttia urheilijoista kärsii matalasta energiansaatavuudesta, ja 63 prosentilla on kohonnut suhteellisen energiavajeen riski.
- Vaikutukset suorituskykyyn: Matalasta energiansaatavuudesta kärsivillä urheilijoilla havaittiin heikentynyttä juoksusuoritusta, harjoitusvasteita, kestävyyskuntoa, koordinaatiota, keskittymiskykyä, päätöksentekoa, räjähtävää voimaa ja ketteryyttä verrattuna normaaliin energiansaatavuuteen.
- Loukkaantumisriski: Matalasta energiansaatavuudesta kärsivillä urheilijoilla on suurempi riski luuston rasitusvammoihin.
Matalaa energiansaatavuutta esiintyy lähes puolella urheilijoista
Matalaa energiansaatavuutta esiintyi 45 prosentilla urheilijoista. Tieto perustuu 46 tutkimuksen ja 6119 urheilijan aineistoon. Kestävyysjuoksijoilla matalan energiansaatavuuden esiintyvyys oli 43 prosenttia (12 tutkimusta, 1113 urheilijaa). Naisten ja miesten välillä ei havaittu suuria eroja matalan energiansaatavuuden esiintyvyydessä. Esiintyvyys oli naisilla 44 prosenttia (33 naisilla tutkimusta, 4134 naisurheilijaa) ja miehillä 49 prosenttia (11 tutkimusta, 561 miesurheilijaa). Urheilijoista 63 prosentilla oli kohonnut REDs:n riski (8 tutkimusta, 730 urheilijaa).
Haitallisia vaikutuksia suorituskykyyn ja terveyteen
Matalalla energiansaatavuudella oli negatiivisia vaikutuksia urheilijoiden juoksusuoritukseen, harjoitusvasteeseen, kestävyyssuorituskykyyn, koordinaatioon, keskittymiskykyyn, päätöksentekoon, räjähtävään voimantuottoon ja ketteryyteen. Lisäksi matala energiansaatavuus lisäsi urheilijoiden sairastumisen riskiä.
Loukkaantumisriskin osalta eri tutkimukset antoivat vaihtelevia tuloksia. Useimmat tutkimukset kuitenkin havaitsivat, että urheilijoilla, joilla on matala energiansaanti, on korkeampi luuston rasitusvammoille verrattuna urheilijoihin, joilla energiansaanti vastasi energiantarvetta.
Varhainen tunnistaminen avainasemassa
Koostetutkimuksen mukaan matala energiansaatavuus on yleinen ongelma urheilijoiden keskuudessa. Matalan energiansaatavuuden varhainen tunnistaminen ja korjaaminen voivat estää REDs:n oireiden kehittymistä, vähentää luuston terveysongelmien riskiä sekä auttaa urheilijoita optimoimaan harjoittelun hyödyt. Urheilijoiden ja valmentajien tietoisuutta matalan energiansaatavuuden ja REDs:n oireista ja vaikutuksista terveyteen ja suorituskykyyn tulisi lisätä.
Urheilijoilla tulisi säännöllisesti käyttää matalan energiansaatavuuden tunnistamiseen kehitettyjä kyselyitä, kuten LEAF-Q:ta, esimerkiksi kauden alussa, keskivaiheilla ja lopussa. LEAF-Q-kyselyä tulisi käyttää myös aina, kun urheilija osoittaa energiavajeen merkkejä, kuten selittämätöntä suorituskyvyn tai mielenterveyden laskua tai luuston rasitusvammoja. Jos urheilijalla epäillään matalaa energiansaantia, urheilulääketieteen ammattilaisten tulisi olla mukana auttamassa oikean diagnoosin ja hoidon kanssa.
Koska psykologiset oireet esiintyvät usein yhdessä matalan energiansaatavuuden fysiologisten oireiden kanssa, urheilija, jolla esiintyy kehonkuvaongelmia, lisääntynyttä stressiä, epäterveellistä suhtautumista ruokaan ja liikuntaan tai muita mielenterveyshuolia, tulisi matalalla kynnyksellä ohjata urheilupsykologille.
Ei vain naisurheilijoiden ongelma
Tutkimus osoitti, että matala energiansaatavuus on yleinen ongelma sekä naisilla että miehillä. Esiintyvyyden havaittiin olevan jopa hieman korkeampi miehillä (49 %) kuin naisilla (44 %). Riittävä energiansaatavuuden varmistaminen on siis tärkeää sukupuolesta riippumatta.
LEAF-Q-kysely on kehitetty naisurheilijoille ja vastaava työkalu tulisi kehittää myös miesurheilijoiden matalan energiansaatavuuden tunnistamiseen. Kyselyn kuukautiskiertoon liittyvät kysymykset tulisi korvata kysymyksillä, jotka on suunniteltu tunnistamaan alhaisen testosteronin tuotannon oireita, kuten aamuerektioiden väheneminen, alentunut libido ja erektiohäiriöt, sillä nämä on tunnistettu mahdollisiksi matalan energiansaatavuuden oireiksi miesurheilijoilla.
Mitkä LEA ja REDs?
Matalalla energiansaatavuudella (LEA) tarkoitetaan kulutukseen nähden riittämätöntä energiansaantia. Urheilijan suhteellinen energiavaje (REDs) on tila, jossa energiavaje on riittävän vakava aiheuttamaan muutoksia aineenvaihdunnassa, kuukautiskierrossa, hormonitoiminnoissa, immuunipuolustuksessa, luuston terveydessä, proteiinisynteesissä ja sydän- ja verisuoniterveydessä.
LEAF-Q-kysely auttaa tunnistamaan riskissä olevat urheilijat
Urheilijat, joilla on kohonnut matalan energiansaatavuuden riski, voidaan tunnistaa käyttämällä naisten matalan energiansaatavuuden kyselyä (low energy availability in females questionnaire, LEAF-Q). Kysely pyrkii saamaan kokonaiskuvan urheilijan elämäntapavalinnoista ja kysyy yleisistä matalan energiasaatavuuden oireista, kuten heikentynyt suorituskyky, amenorrea, vähentynyt libido tai luuston rasitusvammojen historia. Kysely kartoittaa ruokavaliota, ruoansulatuskanavan terveyttä, kuukautishistoriaa, fyysistä aktiivisuutta ja syömishäiriökäyttäytymistä, ja se voi havaita matalaan energiasaatavuuteen liittyviä itse ilmoitettuja fysiologisia oireita. Ne, jotka saavat ≥ 8 pistettä 49 mahdollisesta pisteestä, katsotaan olevan suurentuneessa riskissä.
LEAF-Q-kyselylomakkeen ja -pisteytysohjeen löydät täältä.
Tutkimusartikkelin tiedot:
Gallant TL, Ong LF, Wong L, ym. Low Energy Availability and Relative Energy Deficiency in Sport: A Systematic Review and Meta-analysis. Sports Med. Published online November 1, 2024. doi:10.1007/s40279-024-02130-0
Referoija:
Dosentti, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Mari Leppänen, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
Tiivistelmän laatimisessa on hyödynnetty tekoälyä.
Artikkelikuva: Canva