Kasvuiässä ilmenevät kantapään, polven ja säären alueen rasitusvammat ovat yleisiä liikkuvilla lapsilla ja nuorilla. Laaja pitkittäistutkimus osoittaa, että erityisesti tietyt pallo- ja hyppylajit lisäävät riskiä, kun taas koululiikunnan lisääminen ei näyttänyt kasvattavan vammariskiä. Varhainen tunnistaminen ja kuormituksen säätely voivat lyhentää oireiden kestoa ja tukea turvallista liikkumista.
Mitä ovat apofysiitit?
Apofysiitit ovat kasvuiässä esiintyviä rasitusvammoja, joissa jänteen kiinnityskohta luuhun ärtyy toistuvan kuormituksen seurauksena. Yleisimpiä ovat
- Severin tauti (kantapää)
- Osgood–Schlatterin tauti (sääriluun kyhmy)
- Sinding–Larsen–Johanssonin tauti (polvilumpion alaosa).
Vammat aiheuttavat kipua ja voivat rajoittaa liikkumista viikoista jopa kuukausiin.
Apofysiitit ovat yleisiä liikkuvilla lapsilla
Tutkimuksessa seurattiin yli 1600 lasta ja nuorta yli viiden vuoden ajan. Alaraajojen apofysiittejä todettiin yhteensä 1265 tapausta. Valtaosa tapauksista liittyi kolmeen edellä mainittuun kasvuiän rasitusvammaan.
Tietyt lajit lisäävät apofysiitin riskiä selvästi
Suurin riski todettiin korkean iskutuksen ja toistuvan juoksun tai hyppimisen lajeissa, kuten
- jalkapallossa
- käsipallossa
- koripallossa
- hyppyjä sisältävässä voimistelussa.
Näissä lajeissa riski oli noin 2–3-kertainen verrattuna lapsiin, jotka eivät harrastaneet urheilua vapaa-ajalla.
Mitä enemmän harjoituksia, sitä suurempi apofysiitin riski – erityisesti pojilla
Pojilla apofysiitin todennäköisyys kasvoi selvästi, kun viikoittaisten harjoituskertojen määrä lisääntyi. Tytöillä vastaavaa selkeää yhteyttä ei havaittu.
Koululiikunnan lisääminen ei lisännyt vammariskiä
Lapset, joilla oli tavallista enemmän koulun liikuntatunteja, eivät sairastuneet apofysiitteihin useammin. Tämä viittaa siihen, että hyvin suunniteltu, ikään sopiva ja vaihteleva liikunta ei lisää kasvuiän rasitusvammojen riskiä.
Oireiden kesto on usein lyhyempi kuin aiemmin on ajateltu
Useimmilla lapsilla apofysiitin oireet kestivät 3–4 viikkoa, vaikka osalla vaiva pitkittyi. Tutkimuksen mukaan varhainen tunnistaminen ja kuormituksen mukauttaminen voivat lyhentää oireiden kestoa verrattuna tilanteisiin, joissa hoitoon hakeudutaan vasta myöhemmin.
Menetelmät lyhyesti
Tutkimus toteutettiin väestöpohjaisena seurantatutkimuksena Tanskassa. Vanhemmat raportoivat viikoittain lasten liikuntamäärät ja kivut tekstiviestijärjestelmän avulla. Kaikki epäillyt vammat arvioitiin terveydenhuollon ammattilaisten toimesta, ja diagnoosit perustuivat kliiniseen tutkimukseen sekä tarvittaessa kuvantamiseen.
Johtopäätökset ja suositukset käytäntöön
Kasvuiän rasitusvammoja ei voida täysin välttää, mutta niiden vaikutuksia voidaan vähentää. Tutkimuksen perusteella voidaan suositella, että
- lasten ja nuorten kipuihin reagoidaan varhain
- harjoitusmäärää ja kuormitusta säädetään kivun mukaan, ei pakoteta täydelliseen lepoon
- valmentajat ja vanhemmat tunnistavat apofysiittien tyypilliset oireet
- liikunta pysyy monipuolisena ja ikätasolle sopivana, erityisesti nopean kasvun vaiheissa.
Näin voidaan tukea turvallista harrastamista ja auttaa lapsia pysymään liikunnassa mukana myös kasvupyrähdysten aikana.
Tiivistelmä on tekoälyn laatima ja asiantuntijan tarkastama.
Asiantuntija:
Mari Leppänen, dosentti, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
Alkuperäisjulkaisu:
Wedderkopp, N., Wang, C., Steele, R. et al. Incidence of and Risk Factors for Lower Extremity Apophysitis in Children and Adolescents. Sports Med 56, 793–803 (2026). doi.org/10.1007/s40279-025-02328-w
Lue myös
Lasten ja nuorten liikuntavammojen ehkäisyn suositukset
Artikkelikuva: Canva