Vaikuttaako kuukautiskierron vaihe loukkaantumisriskiin? Voidaanko yhdistelmäehkäisypillereiden käytöllä alentaa vammariskiä? Miten kuukautiskierto vaikuttaa suorituskykyyn? Tässä kirjoituksessa kerrotaan, mitä aiheesta tiedetään tämänhetkisen tutkimusnäytön valossa.
Kuukautiskiertoon liittyvien hormonipitoisuuksien vaihtelulla on esitetty olevan yhteys vammariskiin. Erityisesti polven eturistisiteen (ACL) vammojen riskin on ehdotettu olevan korkeampi ovulaatiovaiheessa tai juuri ennen sitä verrattuna muihin vaiheisiin.
Kierron keskivaiheilla kohoavan estrogeenipitoisuuden on osoitettu vaikuttavan nivelsiteiden laksiteettiin, mikä saattaa heikentää nivelen stabiliteettia ja sitä kautta voisi vaikuttaa nivelsidevammojen riskiin. Estrogeenilla saattaa olla vaikutusta myös jänteiden ominaisuuksiin sekä mahdollisesti lihasaktiivisuuteen ja liikekontrolliin.
Kuukautiskierron vaiheen yhteys ACL-vammojen riskiin
Näyttö kuukautiskierron vaiheen yhteydestä ACL-vammoihin on ristiriitaista. Tällä hetkellä ei voida sanoa, että vammariski olisi korkeampi tietyssä kierron vaiheessa. Myöskään kierron vaikutuksista ACL-vammojen neuromuskulaarisiin tai biomekaanisiin riskitekijöihin ei ole luotettavaa näyttöä.
Polven laksiteettiin kierron vaiheella ja erityisesti korkealla estrogeenipitoisuudella vaikuttaisi olevan yhteys. Laksiteetti vaikuttaisi olevan hieman suurempi ovulaatiovaiheessa verrattuna kierron alun follikkelivaiheeseen ja laksiteetin on joissain tutkimuksissa havaittu lisäävän polven kuormittumista suunnanmuutoksissa. Yksilöiden välillä on kuitenkin havaittu olevan huomattavia eroja siinä, miten kierto vaikuttaa laksiteettiin, joten tämäkään tekijä ei yksistään selitä vammariskiä.
Hormonaalisen ehkäisyn käyttö ei alenna vammariskiä
Hormonaalisen ehkäisyn käytön, erityisesti sekä estrogeenia että keltarauhashormonia sisältävän yhdistelmäehkäisypillerin, on ehdotettu tasaavan hormonipitoisuuksia ja siten vaikuttavan jopa suojaavasti vammariskiin. Tämän hetkinen tutkimusnäyttö ei tue tätä käsitystä eikä yhdistelmäehkäisypillereiden käytöllä ole havaittu olevan yhteyttä ACL-vamman riskiin. Tuoreessa katsauksessa yhdistelmäehkäisypillereiden käyttö yhdistettiin kohonneeseen luun murtumien riskiin. Vaikka tulos on alustava, tulee yhdistelmäehkäisypillereiden käyttöä harkita etenkin nuorilla urheilijoilla mahdollisten luuston terveysvaikutusten vuoksi.
Entä sitten suorituskyky?
Estrogeenilla on ehdotettu olevan monenlaisia vaikutusmekanismeja suorituskykyyn. Näitä ovat muun muassa lihaskudoksen aineenvaihduntaan ja rakentumiseen liittyvät mekanismit sekä voiman tuottoon ja hermostolliseen käskyjen kulkemiseen liittyvät mekanismit.
Tämänhetkisen tutkimusnäytön mukaan suorituskyky saattaa ryhmätasolla olla hieman alentunut kierron alussa verrattuna muihin vaiheisiin. Yksilötasolla vaihtelu on kuitenkin suurta. Tutkimusten välillä on myös suuria eroja ja suuri osa tutkimuksista on heikkolaatuisia.
Yhdistelmäehkäisypillereiden käyttäjien suorituskyky saattaa olla hieman alentunut verrattuna urheilijoihin, joilla on luonnollinen kuukautiskierto. Ero vaikuttaisi kuitenkin olevan triviaalinen ja yksilöiden välillä on tässäkin asiassa suurta vaihtelua.
Kuukautiskierron huomioiminen urheilussa
Yleisiä suosituksia tai ohjeistuksia siitä miten kuukautiskierron vaihe tai hormonaalisen ehkäisyn käyttö tai käyttämättä jättäminen pitäisi huomioida harjoittelussa ei voida antaa. Yksilöllisyyden huomioiminen on avainasemassa näitä vaikutuksia tarkasteltaessa.
Kuukautiskierron vaikutuksista vammariskiin tai suorituskykyyn ei ole vielä riittävästi luotettavaa tietoa. Tutkimustiedon odotetaan karttuvan tulevina vuosina. Vammariskin osalta kannattaa huomioida, että vaikka hormonaalisilla tekijöillä löydettäisiin yhteys vammariskiin, kyseessä on vain yksi vaikuttava tekijä. Urheiluvamma on monen tekijän summa.
Kierron seuranta ja yksilöllisten vaikutusten huomioiminen on harjoittelussa järkevää. Vaikka kuukautiskierron huomioiminen itsessään ei toisikaan positiivisia tuloksia, se voi johtaa yksilöllisempään harjoittelun suunnitteluun ja urheilijan parempaan kuuntelemiseen, mikä osaltaan voi parantaa valmennussuhdetta ja lopputulosta.
Kirjoittaja:
Mari Leppänen, dosentti, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
Kirjoituksessa käytetyt lähteet:
- Elliott-Sale, K. J., et al. (2020). “The Effects of Oral Contraceptives on Exercise Performance in Women:
A Systematic Review and Meta-analysis.” Sports Med 50(10): 1785-1812. - McNulty, K. L., et al. (2020). “The Effects of Menstrual Cycle Phase on Exercise Performance in
Eumenorrheic Women: A Systematic Review and Meta-Analysis.” Sports Med 50(10): 1813-1827. - White, L., et al. (2023). “Combined hormonal contraceptive use is not protective against
musculoskeletal conditions or injuries: a systematic review with data from 5 million females.” Br J
Sports Med 57(18): 1195-1202. - Herzberg, S. D., et al. (2017). “The Effect of Menstrual Cycle and Contraceptives on ACL Injuries and
Laxity: A Systematic Review and Meta-analysis.” Orthop J Sports Med 5(7): 2325967117718781. - Dos’Santos, T., et al. (2023). “Effects of the menstrual cycle phase on anterior cruciate ligament
neuromuscular and biomechanical injury risk surrogates in eumenorrheic and naturally menstruating
women: A systematic review.” PLoSOne 18(1): e0280800. - Balachandar, V., et al. (2017). “Effects of the menstrual cycle on lower-limb biomechanics,
neuromuscular control, and anterior cruciate ligament injury risk: a systematic review.” Muscles,
ligaments and tendons journal 7(1): 136.
Artikkelikuva: Canva