Norjalaisilla naisjalkapalloilijoilla tehdyssä tutkimuksessa lähes joka viides vamma oli nivusvamma. Joka kolmas urheilija raportoi ainakin yhden nivusvamman kahden kauden mittaisen seurannan aikana. Noin 25 % nivusvammoista oli äkillisiä ja 75 % rasitusperäisiä.
Norjalaisessa seurantatutkimuksessa selvitettiin nivusvammojen yleisyyttä, kestoa, kliinistä kuvaa sekä magneettikuvissa näkyviä muutoksia pääsarjatason naisjalkapalloilijoilla. Viikoittaiseen terveyskyselyyn osallistui 294 urheilijaa 11 eri joukkueesta kausilla 2020–2021. Seurannassa rekisteröitiin 115 nivusvammaa. Vammoista 78 % johti poissaoloon urheilusta. Tutkimuksen tärkeimmät vahvuudet olivat kaksi kautta kestävä seuranta-asetelma sekä DOHA-luokitukseen pohjautuva kliininen tutkimus.
Reiden lähentäjälihasten vammat yleisimpiä
Nivusvammat luokiteltiin urheilijan nivuskivun kliinisen DOHA-luokituksen pohjalta lonkan lähentäjiin liittyviin, lonkan koukistajiin liittyviin, inguinaalialueeseen liittyviin, häpyluun alueeseen liittyviin, lonkkaniveleen liittyviin syihin ja muihin syihin. Viimeisimpään sisältyi suoran reisilihaksen vammat. Fysioterapeutin suorittamaan kliiniseen tutkimukseen ohjautui 67 nivusvammaa keskimäärin viisi päivää oireiden alusta. Kliinisessä tutkimuksessa 53 % vammoista luokiteltiin lähentäjälihasten vammoiksi, toisiksi yleisimpiä olivat lonkankoukistajien (15 %) sekä suoran reisilihaksen (12 %) vammat. Pisimmän keskimääräisen poissaoloajan, 24 päivää, aiheuttivat häpyluun alueen vammat, joita oli 7 % vammoista kliinisen tutkimuksen perusteella.
Magneettikuvaus voi auttaa diagnostiikassa
Lantion alueen magneettitutkimus tehtiin, mikäli oireet aiheuttivat vähintään kolmen päivän poissaolon urheilusta tai kestivät vähintään kaksi viikkoa. Magneettitutkimukseen ohjautui 42 nivusvammaa keskimäärin 27 päivää oireiden alusta. Vailla löydöksiä oli 19 % magneettikuvista, äkillisen lihas-jännevamman merkkejä oli 14 prosentissa kuvista ja muita löydöksiä, jotka eivät olleet äkilliseen vammaan sopivia, näkyi 76 prosentissa kuvista. Löydöksiä esiintyi myös oireettomalla puolella 55 prosentissa tutkimuksista, jotka tehtiin toispuolisen oireen vuoksi.
Nivusvammojen riskitekijöistä naisjalkapalloilijoilla tarvitaan lisää tietoa
Erityisesti lähentäjien ja lonkankoukistajien vammojen ehkäisystä tarvitaan näiden yleisyyden vuoksi lisää tietoa naisten jalkapallossa. Nivusvammojen sisäisiä ja ulkoisia riskitekijöitä tulisi pyrkiä ymmärtämään paremmin. Rasitusperäisten vammojen suuri osuus korostaa kuormituksen hallinnan ja oireiden seurannan tärkeyttä.
Referoija: Kerttu Toivo, liikuntalääketieteen erikoislääkäri
Alkuperäisjulkaisu: Thorarinsdottir S, Amundsen R, Larmo A, et al. Groin injuries in women’s premier league football in Norway: A two- season prospective cohort study describing clinical and imaging characteristics. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports. 2024.