Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimuksessa selvitettiin tasapainomuuttujien yhteyttä polven eturistisidevammoihin nuorilla salibandyä tai koripalloa pelaavilla naisurheilijoilla. Tutkimuksen mukaan lisääntynyt puoliero dynaamista tasapainoa mittaavassa testissä oli yhteydessä suurentuneeseen riskiin polven eturistisidevammalle.
Polven eturistisiteen (ACL) vammat aiheuttavat pitkiä poissaoloja urheilusta ja vamman uusiutuminen on yleistä. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa ACL-vamman riskitekijöitä, joihin voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa vammoja ehkäisevän harjoittelun kautta. Tasapainoa on ehdotettu tällaiseksi riskitekijäksi, sillä ACL-vammat tyypillisesti tapahtuvat tilanteissa, joihin liittyy urheilijan tasapainon menettäminen.
Tämän Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimuksen tavoitteena oli tutkia tasapainon yhteyttä ilman suoraa kontaktia tapahtuvien ACL-vammojen riskiin nuorilla salibandyä ja koripalloa pelaavilla naisurheilijoilla.
Päätulokset
Kolme vuotta kestäneen seurannan aikana todettiin 12 ilman suoraa kontaktia tapahtunutta ACL-vammaa.
Lisääntynyt alaraajojen puoliero dynaamisen tasapainotestin (Star Excursion Balance Test, SEBT) takaviistoon tehdyssä kurotuksessa sekä kolmen kurotussuunnan keskiarvotuloksessa oli yhteydessä suurentuneeseen ACL-vamman riskiin.
Riskitiheyksien suhde oli takaviistoon tehdyssä kurotuksessa 1,18 (95 % luottamusväli 1,05–1,32) ja kolmen kurotussuunnan keskiarvotuloksessa 1,17 (95 % luottamusväli 1,01–1,36). Muiden tutkimusmuuttujien ja ACL-vamman riskin välillä ei todettu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä.
Tutkimuksen tausta
Prospektiivisessa tutkimuksessa seurattiin 167 salibandyä tai koripalloa pelaavaa nuorta naisurheilijaa. Lähtötason testauksessa heille tehtiin dynaamista tasapainoa mittaava testi, staattista tasapainoa mittaava yhden jalan seisonta voimalevyllä sekä tasapainon vakauttamista testaava yhden jalan pudottautuminen voimalevylle. Urheilijoiden harjoitus- ja pelialtistuksen määrää seurattiin yksilöllisesti.
Tasapainoa mitattiin tutkimuksessa kolmella testillä.
- Star Excursion Balance Test (SEBT): Dynaamista tasapainoa mittaavassa testissä urheilija teki maksimaalisen kurotuksen yhden jalan seisonnasta vapaalla jalallaan etuviistoon, sivulle ja takaviistoon suhteessa tukijalkaan. Tutkimusmuuttujina käytettiin kurotusten alaraajojen välistä keskiarvoa ja puolieroa kaikissa kurotussuunnissa sekä kolmen kurotussuunnan keskiarvossa.
- Yhden jalan seisonta: Staattista tasapainoa mittaavassa testissä urheilija seisoi Good Balance -voimalevylaitteiston (Good Balance®, Metitur, Jyväskylä, Suomi) päälle asetetun tasapainotyynyn päällä yhdellä jalalla tasapainotellen. Painekeskipisteen muutosta seurattiin 20 sekunnin ajan. Tutkimusmuuttujina käytettiin painekeskipisteen keskimääräistä muutosnopeutta sivuttaissuunnassa ja etu-takasuunnassa, 90 % painekeskipisteen muutoksista sisältävän neliön sivun pituuden mittaa sekä painekeskipisteen vauhtimomenttia. Näistä muuttujista laskettiin alaraajojen välinen keskiarvo ja puoliero.
- Yhden jalan pudottautuminen: Tasapainon vakauttamista testaavassa testissä urheilija tiputtautui 30 cm matkan laskeutuen yhdellä jalalla kahden tasapainotyynyn päälle, jotka oli pinottu Good Balance -voimalevylaitteistolle, pyrkien tasapainottelemaan 5 sekunnin ajan. Tutkimusmuuttujina käytettiin samoja muuttujia kuin yhden jalan seisonnassa.
Johtopäätökset
Tutkimuksen perusteella naisurheilijoiden ilman kontaktia tapahtuvien ACL-vammojen ennaltaehkäisyyn tähtääviin harjoitusohjelmiin voisi olla hyödyllistä sisällyttää harjoitteita, joilla korjataan mahdollisia puolieroja urheilijoiden dynaamisessa tasapainossa. Dynaamista tasapainoa mittaava SEBT vaatii suorittajaltaan myös riittävää liikkuvuutta ja lihasvoimaa, mikä on hyvä huomioida tasapainoharjoitteita suunniteltaessa.
Tutkimus tehtiin pelkästään nuorilla salibandyä ja koripalloa pelaavilla naisurheilijoilla. Tästä syystä tutkimustuloksia voida suoraan yleistää koskemaan muita ryhmiä, kuten miesurheilijoita, muiden lajien harrastajia tai vanhempia väestöjä.
Alkuperäisjulkaisu: Kattilakoski O, Leppänen M, Kannus P, Steffen K, Vasankari T, Kulmala T, Parkkari J* & Pasanen K*. Postural Control as a Risk Factor for Noncontact Anterior Cruciate Ligament Injury in Youth Female Basketball and Floorball Athletes. *Shared Senior Authorship. Scand J Med Sci Sports, 35: e70081. https://doi.org/10.1111/sms.70081
Tiivistelmän laatija: LL Olli Kattilakoski, liikuntalääketieteen erikoislääkäri
Artikkelikuva: Salibandyliitto /Juhani Järvenpää
Lue myös
FIFA 11+ -vammojen ehkäisyohjelma ehkäisee jalkapalloilijoiden nilkkavammoja
Anatomisilla tekijöillä ei yhteyttä polven eturistisidevammoihin naisurheilijoilla