Tuore tutkimus osoittaa, että lihasvoiman ja suunnanmuutostekniikan välillä on yhteyksiä. Pelkkä hyvä lihasvoima ei kuitenkaan riitä vähentämään naispalloilijoiden polven kuormitusta suunnanmuutoksissa.
Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimuksessa selvitettiin alaraajojen lihasvoiman vaikutusta polven biomekaniikkaan suunnanmuutoksessa nuorilla naispalloilijoilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, selittääkö lihasvoima polven sivuttaissuuntaista kuormitusta mahdollisesti altistaen äkillisille polvivammoille.
Keskeiset tulokset
Alhaisempi lonkan loitonnusvoima ja reiden ojennusvoima sekä korkeampi koukistusvoima olivat yhteydessä suurempaan polven valguskulmaan (=polvi kääntyy keskilinjasta sisäänpäin) suunnanmuutoksessa. Korkeammat tulokset takareiden voimatestissä ja jalkaprässissä puolestaan olivat yhteydessä suurentuneeseen polven abduktiomomenttiin.
Tutkimuksessa löydettiin yhteyksiä sekä alhaisen että korkean lihasvoiman ja suunnanmuutostekniikan kanssa. Voimamuuttajat selittivät parhaimmillaankin vain 20 prosenttia valittujen polven biomekaanisten muuttujien vaihtelusta. Tämä tarkoittaa, että muilla tekijöillä kuin tässä tutkimuksessa käytetyillä voimamuuttujilla on vaikutusta polven kuormitukseen suunnanmuutoksessa. Näitä tekijöitä voivat olla esimerkiksi pohkeen ja keskivartalon voima, askelpituus, jalkaterän asento, vartalon ja massakeskipisteen sijainti.
Heikko lonkan loitonnusvoima yhteydessä polven valgukseen
Riittävän lonkan lihasvoiman ja -aktivaation on ehdotettu vähentävän polven valgusta ja sitä kautta vaikuttavan polven eturistisidevamman riskiin. Tässä tutkimuksessa löydettiin yhteys lonkan heikon loitonnusvoiman ja polven valguksen kanssa, mutta ei polven abduktiomomentin kanssa.
Myös alhaisen polven ojennusvoiman havaittiin olevan yhteydessä suurempaan valguskulmaan. Pelaajat, joilla on heikko polven ojennusvoima saattavat pyrkiä jarruttamaan liikettä hyödyntämällä nivelsiteitä eksentrisen lihasvoiman sijasta, mikä voisi selittää löydöstä.
Aikaisemmat tutkimukset ovat korostaneet takareiden lihasvoiman merkitystä polven hallinnassa. Tästä huolimatta heikentyneen takareiden lihasvoiman ja ACL-vamman välistä yhteyttä ei ole vahvistettu viimeaikaisissa tutkimuksissa. Hieman yllättäen tässä tutkimuksessa pelaajien hyvä takareiden lihasvoima oli yhteydessä heikentyneeseen polven frontaalitason hallintaan. Saman suuntainen löydös tehtiin myös jalkaprässituloksen osalta. Mekanismi näiden löydösten taustalla ei ole selkeä. Vahvempien pelaajien voitaisiin ajatella juoksevan nopeammin ja tekevän suunnanmuutokset suuremmalla voimalla, mutta suunnanmuutoksessa mitatut kontaktivoimat eivät tukeneet tätä ajatusta. Tässä tutkimuksessa ei selvitetty suunnanmuutostekniikkaa perusteellisimmin ja muilla tekijöillä, esimerkiksi jalkaterän asennolla kontaktihetkellä saattaa olla vaikutusta polven abduktiomomentteihin.
Riittääkö, että on vahva?
Tutkimus löysi yhteyden alhaisen lonkan loitonnusvoiman ja lisääntyneen polven valguksen välillä. Tutkimustulokset osoittivat myös, että hyvät voimatasot eivät suoraan johda turvalliseen suunnanmuutostekniikkaan. Tästä syystä, voimaharjoittelu yksin ei välttämättä riitä kehittämään suunnanmuutostekniikkaa eikä ehkäisemään ACL-vammoja. Tutkimustulokset tukevat käsitystä siitä, että sekä voima- että suunnanmuutostekniikkojen harjoittelu on tärkeää polveen kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi naispelaajilla. Polven valguksen vähentäminen suunnanmuutoksissa on havaittu tehokkaaksi keinoksi pienentämään polveen kohdistuvaa kuormitusta ja siten ACL-vamman riskiä, eikä valguksen vähentäminen vaikuta haitallisesti suunnanmuutoksen tehokkuuteen.
Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja menetelmät
Poikkileikkaustutkimukseen osallistui 106 naista nuorten kahden ylimmän sarjatason koripallo- ja salibandyjoukkueista. Tutkittavat osallistuivat tutkimusmittauksiin, jotka sisälsivät 180 asteen suunnanmuutostestin 3D-liikeanalyysilaboratoriossa, isokineettiset reiden maksimaalisen ojennus- ja koukistusvoiman mittaukset, isometrisen lonkan maksimiloitonnusvoiman mittauksen sekä yhden toiston maksimin mittauksen jalkaprässissä.
Tutkimuksen arviointia
Tutkimuksessa mitattiin vain tiettyjen lihasryhmien maksimivoimaa, eikä esimerkiksi lihasaktivaatiota. Isokineettiset mittaukset tehtiin tietyllä liikelaajuudella ja -nopeudella, eivätkä ole lajispesifejä mittauksia. Myös liikeanalyysimenetelmässä on omat heikkoutensa mukaan lukien markkereiden sijainnin ja mahdollisen liikkumisen vaikutukset tuloksiin.
Poikkileikkaustutkimuksessa ei selvitetty lihasvoiman yhteyttä polvivammojen riskiin. Aihetta on tutkittu hankkeen aikaisemmassa osajulkaisussa.
Alkuperäisjulkaisu: Leppänen M, Parkkari J, Krosshaug T, Vasankari T, Kannus P & Pasanen K. Association Between Lower Extremity Muscle Strength and Knee Loading During 180° Pivot Turn in Female Players. International Journal of Athletic Therapy and Training Published Online First: 10 December 2024. doi: 10.1123/ijatt.2024-0049
Tiivistelmän laatija: Dosentti, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Mari Leppänen, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
Tiivistelmässä käytetyt lähteet löytyvät alkuperäisjulkaisusta, jonka voi pyytää tutkijalta:
mari.leppanen(a)ukkinstituutti.fi
Artikkelikuva: Canva