Hyppää sisältöön

Uusi tutkimus: Lonkan ja lantion hallinnalla yhteys nuorten palloilijoiden alaselkäkipuihin

Vasta julkaistussa Tampereen Urheilulääkäriaseman tutkimuksessa havaittiin, että heikentynyt lonkan ja lantion hallinta yhden jalan pudotushypyn alastulossa lisää alaselkäkipujen riskiä nuorilla salibandyn ja koripallon pelaajilla.

Urheilijan liiketaidot, lihaskunto ja terveys -tutkimuksen osajulkaisussa selvitettiin alaselkäkivun riskitekijöitä nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla. Tampereen Urheilulääkäriaseman tutkimukseen osallistui yhteensä 383 12–21-vuotiasta pelaajaa.

Tutkimuksen alussa pelaajat osallistuivat testeihin, joissa mitattiin lonkka-lantio-kompleksin hallintaa yhden jalan pudotushypyn alastulossa sekä pystysuuntaista reaktiovoimaa kahden jalan pudotushypyn alastulossa. Lonkan ja lantion seudun hallintaa tässä tutkimuksessa kuvasti lonkan ja lantion muodostama kulma (Kuva 1), pienemmän kulman merkitessä heikompaa hallintaa.

Urheilijan lonkka-lantio-kulma määritettiin reiden ja suoliluun etuyläkärkien väliin muodostuvasta kulmasta. Havainnollistava kuva yhden jalan alastulosta, jossa piirretty lonkka-lantio-kulma.
Kuva 1

Seurannan aikana (1‒3 vuotta pelaajasta riippuen) kerättiin pelaajakohtaiset harjoitus- ja pelimäärät sekä rekisteröitiin alaselkäkivut, jotka aiheuttivat vähintään vuorokauden poissaolon normaalista harjoittelusta tai peleistä.

Heikko lonkan ja lantion hallinta alaselkäkivun riskitekijä

Nuorten urheilijoiden alaselkäkivut ovat yleisiä. Seurannan aikana yhdellä kymmenestä pelaajasta oli harjoittelua häiritsevä selkäkipu.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että lonkka-lantio-kompleksin heikentynyt hallinta on yhteydessä alaselkäkipujen ilmaantumiseen nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla. Niillä pelaajilla, joilla oikean jalan pudotushypyn alastulossa lonkka-lantio-kulma oli alle 80 astetta, oli yli kaksinkertainen riski alaselkäkivuille verrattuna pelaajiin, joilla kulma säilyi alastulon aikana suurempana.

Samaa yhteyttä ei löydetty vasemman jalan alastulon ja alaselkäkipujen välillä. Ero oikean ja vasemman jalan tulosten välillä saattaa liittyä esimerkiksi siihen, että vasen jalka oli suurella osalla pelaajista ei-dominantti jalka eli tukijalta. Toisaalta ero saattoi liittyä myös siihen, että testi aloitettiin aina oikealla jalalla, jolloin testi oli tutumpi pelaajalle siinä vaiheessa, kun testi suoritettiin vasemmalla jalalla.

Etenkin koripalloon liittyy paljon hyppyjä ja alastuloja. Tämän tutkimuksen mukaan kahden jalan pudotushypyn alustasta mitatun reaktiovoiman suuruus ei kuitenkaan ollut yhteydessä alaselkäkipuihin nuorilla salibandyn ja koripallon pelaajilla.

Lonkka-lantio-kulmalla yhden jalan pudotushypyn alastulon aikana ei kuitenkaan voi todennäköisesti erotella pelaajilla, joille tulee alaselkäkipuja ja joille ei. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voi myöskään todeta väheneekö alaselkäkipujen ilmaantuvuus, mikäli lonkka-lantio-kompleksin hallintaa harjoittelee.

Lisätietoa aiheesta urheilijoiden alaselkäkivut ja niiden ehkäisy löydät Selkä-osiosta.

Alkuperäisjulkaisu: Rossi MK, Pasanen K, Heinonen A, Äyrämö S, Räisänen AM, Leppänen M, Myklebust G, Vasankari T, Kannus P, Parkkari J. Performance in Dynamic Movement Tasks and Occurrence of Low Back Pain in Youth Floorball and Basketball Players. BMC Musculoskeletal 2020;21(1):350.

Jaa: