Urheiluvamman tiedetään lisäävän riskiä heikentyneelle mielen hyvinvoinnille. Uusimman systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin mukaan yhteys voi olla kaksisuuntainen: mielen hyvinvoinnin heikkeneminen voi mahdollisesti lisätä todennäköisyyttä saada urheiluvamma.
Urheiluvamma riski mielen hyvinvoinnille
Nuorilla 10–24-vuotiailla urheilijoilla todettiin, että urheiluvamma oli yhteydessä heikentyneeseen mielen hyvinvointiin. Toiseen suuntaan tarkasteltuna heikentynyt mielen hyvinvointi on yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen saada urheiluvamma. Heikentynyt mielen hyvinvointi kasvattaa urheiluvamman todennäköisyyttä 54 prosentilla.
Urheilija tarvitsee tukea jaksamiseen
Liikunta ja urheilu ovat valtavassa roolissa nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja hoidossa. Urheilussa sattuneista vammoista osa on pienempiä, mutta osalla vamma voi aiheuttaa pitkäaikaisiakin seurauksia. Tämän vuoksi vammoja on syytä ehkäistä tutkitusti tehokkailla vammojen ehkäisyohjelmilla, joita suositellaan toteutettavan säännöllisesti ympäri vuoden. Urheilijalla on hyvä olla ympärillään tukiverkosto, sillä vamma voi heikentää mielen hyvinvointia. Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääosin aikuisurheilijoihin, joten tämä tutkimus tuo lisätietoa vamman ja mielenterveyden yhteydestä nuorilla urheilijoilla.
Tutkimuksen päätulokset
Yhdeksän tutkimuksen avulla laskettiin, kuinka heikentynyt mielenterveys ennustaa todennäköisyyttä saada urheiluvamma. Tämän ristitulosuhde (OR) oli 1.54, 95 % luottamusväli 1.13–2.10. On hyvä huomioida, että kun tutkimusten harhat otettiin huomioon, heikentynyt mielen hyvinvointi ei enää merkitsevästi lisännyt riskiä saada urheiluvamma, joten tämän tutkimuksen tuloksia on käsiteltävä varoen.
Urheiluvamman ilmaantuvuuden yhteyttä heikentyneeseen mielen hyvinvointiin selvittävään meta-analyysiin hyväksyttiin mukaan 11 tutkimusta ja tämän korrelaatiokerroin näiden kahden muuttujan välillä oli 0.34 (95 % luottamusväli 0.17–0.50) viitaten heikkoon tai kohtalaiseen yhteyteen.
Kuinka tutkimus tehtiin?
Kirjallisuuskatsauksen hakukriteereinä käytettiin nuoria 10–24-vuotiaita urheilijoita ja haku suoritettiin vuodesta 1990 vuoteen 2023 asti. Urheiluvammaksi hyväksyttiin myös itse raportoidut vammat. Tuki- ja liikuntaelinvammat sekä aivotärähdykset analysoitiin erikseen. Tutkimuksessa käytettiin mielenterveyden osalta masennuksen, ahdistuksen, itsetuhoisuuden, elämänlaadun ja hyvinvoinnin mittareita, sekä psykiatrisia diagnooseja. Yhteensä 84 tutkimusta hyväksyttiin mukaan systemaattiseen katsaukseen ja meta-analyysiin. Suurin osa tutkimuksista (n=58) olivat pitkittäistutkimuksia ja loput (n=26) poikkileikkaustutkimuksia.
Tiivistelmän laatija:
Janne Viiala, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
Tutkimusartikkelin tiedot:
Chow ARW, Zaneva M, Rashid L, Wheatley C, Coussios C, Hepach R, Bowes L. Bidirectional Relationship Between Mental Health and Sports Injury in Adolescents: A Systematic Review and Meta-analysis. Sports Med. 2026 Apr;56(4):981-995. doi: 10.1007/s40279-025-02379-z. Epub 2026 Jan 13. PMID: 41528417; PMCID: PMC13124830.
Lue myös
Huippu-urheilijan mieli vaatii tukea – nuoresta lähtien
Artikkelikuva: Canva