Alaselkäkipu on yleinen vaiva urheilijoilla. Tämänhetkinen tutkimusnäyttö ei osoita erityisessä riskissä olevia lajeja. Aikaisempi alaselkäkipu, korkea harjoituskuormitus, äkilliset lisäykset harjoittelussa sekä pitkään jatkunut urheilu-ura lisäävät alaselkäkivun riskiä urheilijoilla, selviää keväällä julkaistusta yhteenvetotutkimuksesta.
Tänä vuonna julkaistussa useita tutkimuksia yhdistävässä yhteenvetotutkimuksessa selvitettiin, missä urheilulajeissa alaselkäkivun esiintyvyys on suurinta ja mitkä tekijät lisäävät alaselkäkivun riskiä urheilijoilla.
Keskeiset tulokset
Alaselkäkivun esiintyvyys urheilijoilla
- Alaselkäkivun elinaikainen esiintyvyys urheilijoilla oli 63 % (n=19 tutkimusta).
- Alaselkäkivun esiintyvyys 12 kuukauden aikana oli 44 % (n=35 tutkimusta) (prospektiivisissa 7:ssä tutkimuksissa 28 %).
- Eri lajien välillä ei ollut selkeitä eroja selkäkivun esiintyvyyksissä.
Alaselkäkivun riskitekijät urheilijoilla
- Korkea harjoittelumäärä
- Äkilliset lisäykset harjoittelu/kilpailukuormituksessa, etenkin siirtyminen valmistavalta kaudelta kilpailukaudelle
- Pitkä kilpaura
- Aikaisempi selkäkipu
Alaselkäkivun esiintyvyys ei merkitsevästi vaihdellut iän tai sukupuolen mukaan. Myöskään kuvantamistulokset tai liiketestit eivät olleet selkeästi yhteydessä selkäkipuun.
Take home message valmentajille
Alaselkäkipu on yleinen vaiva ja sitä esiintyy monien eri lajien urheilijoilla. Harjoittelun määrällä on todennäköisesti U-muotoinen yhteys selkäkipuun: sekä vähäinen että suuri määrä harjoittelua on yhteydessä selkäkipuun. Hyvä kuormituksen hallinta saattaa auttaa vähentämään selkäkipuja urheilijoilla. Lajeissa, joissa selkään kohdistuu kovaa kuormitusta, on tärkeää varmistaa, että harjoittelussa kehitetään selän kuormituksen sietokykyä. Selän kuvantamista ei suositella rutiinisti selkäkivusta kärsivien urheilijoiden hoidossa.
Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja menetelmät
Alaselkäkipua esiintyy usein sekä urheilijoilla että muussa väestössä. Useimmiten selkäkivut ovat hyvälaatuisia ja menevät ohi ilman erityisiä toimenpiteitä. Pitkittynyt ja toistuva selkäkipu aiheuttaa kuitenkin huomattavaa haittaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Väestössä alaselkäkipuun ovat yhteydessä
- fyysisesti raskas työ
- tupakointi
- lihavuus
- heikko yleinen terveys
- alhainen sosioekonominen asema.
Urheilijoiden kokema psykososiaalinen stressi, väsymys, ahdistuneisuus ja univaikeudet voivat altistaa selkäkivuille. Säännöllinen liikunta vähentää selkäkivun riskiä, mutta runsas harjoittelu puolestaan lisää riskiä.
Systemaattinen katsaus perustui 86:teen alkuperäistutkimukseen ja 30 732:lta osallistujalta kerättyyn dataan. Mukaan otetut tutkimukset oli tehty 21:ssä eri maassa ja 58:ssa eri urheilulajissa. Suurin osa tutkimuksista oli toteutettu kyselyillä.
Tutkimuksen arviointia
Vaikka systemaattinen katsaus perustui suureen määrään alkuperäistutkimuksia, yksittäisten tutkimusten laatu oli korkea vain noin puolessa mukaan otetuista tutkimuksista. Vain seitsemän tutkimuksista oli prospektiivisia, loppujen ollessa retrospektiivisiä tai poikkileikkaustutkimuksia. Korkealaatuisten prospektiivisten tutkimusten puuttuessa, syy-seuraussuhteesta ei voida varmistua. Alaselkäkivun määritelmä vaihteli eri tutkimuksissa tai määritelmä puuttui kokonaan. Näiden syiden vuoksi tämän hetkinen näyttö urheilijoiden alaselkäkivun syntyyn vaikuttavista tekijöistä ja alaselkäkivun todellisesta haitasta urheiluun on puutteellista. Lisätutkimusta tarvitaan etenkin urheilijoiden alaselkäkivun taustalla vaikuttavien biopsykososiaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksen selvittämiseksi.
Lisää tietoa selkävaivoista.
Tutkimusartikkelin tiedot Wilson F, Ardern CL, Hartvigsen J ym. Prevalence and risk factors for back pain in sports: a systematic review with meta-analysis. British Journal of Sports Medicine 2021;55:601‒607.
Referoija
TtT, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Mari Leppänen, Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti