Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Timo Hännisen tuore väitöskirjatutkimus käsittelee jääkiekossa tapahtuvien aivotärähdysten määriä, syntymekanismeja ja riskitekijöitä. Lisäksi väitöskirjatyössä kehitettiin aivotärähdysten parempaa tunnistamista lajin parissa.
Tampereen Urheilulääkäriasemalla ja TAYS:n neurokirurgian yksikössä tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin sekä jääkiekon SM-Liigan että kansainvälisten MM- ja olympiakisojen vammatietoja. Väitöskirjatyön tavoitteena on lisätä jääkiekon turvallisuutta.
Päähän kohdistunut taklaus yleisin aivotärähdysten aiheuttaja
Väitöstutkimusta varten analysoitiin jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa ja talviolympialaisissa tapahtuneet aivotärähdykset yhdeksän vuoden ajalta. Miesten korkeimmalla kansainvälisellä tasolla sattui keskimäärin seitsemän aivotärähdystä sataa pelattua ottelua kohti. Junioreilla vastaava luku oli viisi ja naisilla neljä. Tyypillisesti aivotärähdykseen liittyi kontakti vastustajaan. Suurin osa vammoista tapahtui “avojäällä” eli ilman laitakontaktia. Miehillä yleisin vammaan johtanut tilanne oli päähän kohdistunut taklaus. Joustokaukaloiden käyttö vähensi selkeästi laitakontakteihin liittyvien aivotärähdysten riskiä.
Hoitosuositukset käytäntöön suomalaisessa jääkiekossa
Hännisen väitöskirjatyön myötä urheiluun liittyvien aivotärähdysten kansainväliset hoitosuositukset vietiin käytäntöön suomalaisessa jääkiekossa. Miesten SM-Liigan joukkueille kehitettiin selkeät ja yhtenäiset ohjeistukset aivotärähdysten osalta.
Liigan pelaajille tehtiin ennen kausia 2013-2014 ja 2014-2015 mittaukset aivovammoille tyypillisten oireiden, neuropsykologisten tehtävien sekä tasapainon ja koordinaation osalta käyttämällä “Sport Concussion Assessment Tool” testikokonaisuutta. Tulosten pohjalta luotiin suositukset vammanjälkeisten löydösten tulkitsemiseen, tavoitteena parantaa aivotärähdysten hoitoa. Suositusten toimivuutta seurattiin seuraavina pelikausina, ja havaittiin, että vammapäivänä urheilijan kokemien oireiden arviointi on paras tapa tunnistaa aivotärähdyksen saanut pelaaja. Yleisimmät pelaajien kokemat oireet vammapäivänä olivat: “ei tunnu normaalilta”, päänsärky ja “paineentunne päässä”.
Urheilussa sattuvien aivotärähdysten välitön tunnistaminen tärkeää
Aivotärähdysten välitön tunnistaminen on tärkeää, jottei loukkaantunutta urheilijaa altisteta heti uusille ja mahdollisesti vakavammille vammoille. Lisäksi pian vammatapahtuman jälkeen tehty oikea diagnoosi mahdollistaa optimaalisen kuntoutuksen ja vähentää siten todennäköisyyttä pitkittyneisiin ongelmiin. Suomessa laajaan kansainväliseen tutkimustietoon perustuvien aivotärähdysten hoitosuositusten mukauttaminen selkeiksi käytännön toimintaohjeiksi myös muiden lajien ja sarjatasojen urheilijoille on suositeltavaa.
Lue lisää aiheesta Aivotärähdys -osiosta.
Katso myös aihetta käsittelevä Mistä tässä on kyse? -video.
Väitöskirja sähköisessä muodossa: Hänninen T. The Sport Concussion Assessment Tool in the Management of Concussion in Professional Ice Hockey. Acta Electronica Universitatis Tamperensis : 1815
Teksti: Timo Hänninen