Energiavajeesta johtuvat haitat elimistön toiminnalle ja suorituskyvylle voivat ilmetä joko yksittäin tai samanaikaisesti. Vaikutukset voivat olla lieviä ja ohimeneviä tai vakavia ja pitkäaikaisia. Tämä selviää Kansainvälisen Olympiakomitean tuoreesta konsensuslausunnosta.
Urheilijan energiavaje (engl. REDs = Relative Energy Deficiency in Sport) on oireyhtymä, joka johtuu pitkäaikaisesta ja/tai vakavasta riittämättömästä energiansaannista suhteessa liikunnasta aiheutuvaan energiankulutukseen. Kansainvälisen Olympiakomitean (IOC) asiantuntijaryhmän urheilijan energiavajetta koskeva vuoden 2023 konsensuslausunto on tarkoitettu helpottamaan urheilijan energiavajeen tunnistamista ja edistämään ongelman ehkäisyä sekä tukemaan ongelman hoitoa.
Energiavajeen aiheuttamat muutokset ovat moninaisia ja yksilöllisiä
Urheilijan energiavajeen seuraukset ilmenevät eri tavoin, eri aikatauluilla ja eri vakavuusasteilla urheilijan yksilöllisten ominaisuuksien vuoksi. Muutokset esiintyvät jatkumona, joko yksittäin tai samanaikaisesti. Vaikka osa muutoksista on ohimeneviä, osaan liittyy monenlaisia haitallisia ja pitkäaikaisia seurauksia. Energiavaje heikentää urheilijan elintoimintoja ja suorituskykyä monin eri tavoin.
On tärkeää huomioida, että kaikki energiavajeen aiheuttamat ongelmat eivät ole erillisiä kokonaisuuksia, vaan ne liittyvät toisiinsa. Lisäksi esimerkiksi mielenterveyden ongelmat voivat joko edeltää urheilijan energiavajetta tai olla seurausta energiavajeesta. Urheilijan energiavajetta todettaessa on myös huomioitava, että ongelmat voivat johtua muista syistä kuin energiavajeesta.
Infograafi urheilijan energiavajeen haittavaikutuksista elimistön toimintoihin (pdf)
Infograafi urheilijan energiavajeen haittavaikutuksista suorituskykyyn (pdf)
Energiavajetta esiintyy sukupuolesta riippumatta
Miesurheilijoilla kynnys, jolloin energiavajeeseen liittyvät haittavaikutukset ilmenevät, vaikuttaa olevan suurempi. Miesurheilijoilla merkkejä energiavajeesta voi olla esimerkiksi vähentyneet aamuerektiot ja molemmilla sukupuolilla seksuaalisen halukkuuden väheneminen.
Paraurheilijoilla riski liian vähäiseen energiansaantiin voi olla jopa suurempi muihin urheilijoiden nähden. Esimerkiksi paralympialaisiin valmistautuneista yhdysvaltalaisista paraurheilijoista 62 % yritti vaikuttaa kehonpainoonsa tai kehonkoostumukseensa suorituskykyä parantaakseen ja 44 % naisparaurheilijanaisista raportoi kuukautiskierron häiriöistä. Ei ole vielä selvää, liittyykö negatiivinen kehonkuva, alhaisen energiansaannin riski ja/tai syömishäiriökäyttäytymisen riski paraurheilijoiden vammaan, menestyksen tasoon, kilpailuista aiheutuviin paineisiin, harjoitusympäristöön vai näiden yhdistelmään.
Mielenterveyden yhteys energiavajeeseen
Tietyillä mielenterveyteen liittyvillä merkeillä, kuten mielialan häiriöillä ja perfektionistisilla taipumuksilla, on yhteys urheilijan energiavajeen kehittymiselle. Koettu stressi näyttäisi olevan yleistä monissa mielenterveyden häiriöissä, jotka liittyvät urheilijan energiavajeeseen. Tämän vuoksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota psykologisesti turvallisten ympäristöjen luomiseen urheilussa. Lisäksi aiempia syömiseen liittyviä häiriöitä voidaan pitää merkittävinä riskitekijöinä urheilijan energiavajeen kehittymiselle, koska tähän voi liittyä jatkuva riittämätön energiansaanti.
Jatkossa
Urheilijan energiavajeeseen liittyvien koulutusten kohdistaminen urheilijoille, valmentajille ja urheilijoiden parissa työskenteleville enenevissä määrin tietoisuuden lisäämiseksi on tärkeä ennaltaehkäisyn keino.
Riittävään energiansaannin arviointiin tulisi tulevaisuudessa kehittää parempia menetelmiä, jotta energiansaantia voitaisiin luotettavammin arvioida, tulkita vaikutuksia sekä tehdä vertailukelpoisia tutkimuksia aiheesta. Tulevaisuuden konsensuslausumat tarkastelevat todennäköisesti myös urheilijan energiavajeen jälkiseurausten kirjoa, kun tieto lisääntyy energiavajeen vaikutuksista eri elinjärjestelmiin.
Lisää tutkimusta tarvittaisiin myös selvittämään, miksi monet urheilijat eivät koe negatiivisia vaikutuksia mielenterveyteen energiavajeen varhaisessa vaiheessa. Lisäksi psykologisten muuttujien vuorovaikutteisuutta tulisi tutkia lisää.
Lue lisää urheilijan energiavajeen ennaltaehkäisystä ja hoidosta.
Konsensuslausunto
IOC:n urheilijan energiavajetta koskeva konsensuslausunto on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisten ja tutkijoiden lisäksi urheilijoille, valmentajille, urheiluseuroille, liikuntalääketieteen ammattilaisille ja muille urheilijoiden parissa toimiville. Lausunnon tärkein tavoite on lisätä tietoisuutta urheilijan energiavajeesta urheilijan terveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi ja urheilijan energiavajeen kehittymisen ennaltaehkäisemiseksi.
IOC esitteli urheilijan energiavaje -oireyhtymän konsensuslausunnossaan ensimmäisen kerran vuonna 2014, ja päivitetty versio täydennettynä uudella tutkimustiedolla julkaistiin vuonna 2023.
Lähde: Mountjoy M, Ackerman KE, Bailey DM, Burke LM, Constantini N, Hackney AC, Heikura IA, Melin A, Pensgaard AM, Stellingwerff T, Sundgot-Borgen JK, Torstveit MK, Jacobsen AU, Verhagen E, Budgett R, Engebretsen L, Erdener U. 2023 International Olympic Committee’s (IOC) consensus statement on Relative Energy Deficiency in Sport (REDs). BJSM 2023;57:1073-1097