Hyppää sisältöön

Väitös: Astma on maastohiihtäjillä muuta väestöä yleisempää ja se lisääntyy harjoittelun myötä

Kylmälle ja kuivalle ilmalle altistuminen harjoituksissa ja kilpailuissa saattaa olla maastohiihtäjien astman ja muiden hengitysoireiden taustalla. Astmaa on erityisesti menestyneimmillä urheilijoilla. Tämä selviää Rikhard Mäki-Heikkilän väitöstutkimuksesta.

Aikaisemman tutkimusnäytön perusteella astma vaikuttaa olevan yleinen sairaus hiihtäjillä. Tarkempaa tutkimusta hiihtäjien astman alkamisikään ja ilmenemistyyppiin perustuen ei ole kuitenkaan tehty aiemmin. Lasten ja nuorten aikuisten astmasta suuri osa liittyy allergiaan ja voisi ilmetä ilman urheiluakin. Osa astmasta kehittyy kuitenkin muiden mekanismien kautta.

Lääketieteen lisensiaatti Rikhard Mäki-Heikkilän väitöstutkimuksen tavoitteena oli vertailla eroja astman esiintyvyydessä, alkamisiässä, hengitysoireiden määrässä ja astmalääkkeiden käytössä suomalaisilla maastohiihtäjillä muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna. Tutkimuksessa oli mukana 1 282 hiihtäjää ja 1 754 samanikäistä ja samalla seudulla asuvaa verrokkia. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 351 hiihtäjää ja 338 verrokkia vuosien 2019 ja 2020 aikana.

Astmaa maastohiihtäjillä 2,5 kertaisesti verrokkeihin nähden

Astma todettiin 25,9 prosentilla maastohiihtäjistä ja verrokeista 9,2 prosentilla. Astmaa oli maastohiihtäjillä siis 2,5 kertaa enemmän verrokkeihin nähden. Hiihtäjät jaettiin kilpailumenestyksen mukaan neljään ryhmään. Astmaa oli eniten parhaiten menestyneillä (56,1 %). Astma ei siis näytä estävän menestystä ladulla.

Urheilijoiden astma ja astmalääkkeiden käyttö on ollut usein esillä mediassa. Mäki-Heikkilän tutkimuksen mukaan astmalääkkeiden käyttö oli asianmukaista. Harva hiihtäjä käytti astmalääkkeitä ilman diagnosoitua astmaa.

Astma on suurimmalla osalla urheilijoista lievä ja urheilu onnistuu täysipainoisesti, miltei oireettomasti. Vaikea astma voi kuitenkin haitata uraa.

Astma yleistyy maastohiihtäjillä 12 ikävuoden jälkeen

Hiihtäjillä astman alkaminen painottui varhaisnuoruuteen, muutamaan vuoteen hiihtoharjoittelun aloittamisesta. 12 ikävuoden jälkeen hiihtäjien astman esiintyvyys nousi selkeästi. Verrokeilla astmaa alkoi esiintyä tasaisesti syntymästä lähtien. Hiihtäjillä astma liittyi lisäksi harvemmin allergiaan toisin kuin verrokeilla.

Mäki-Heikkilän mukaan astman yleisyys kasvaa samaan aikaan, kun hiihtäjät alkavat harjoitella ja kilpailla tavoitteellisemmin. Hän kuitenkin huomauttaa, että on myös vanhempia urheilijoita, joilla ei ole hengitysoireita tai ongelmia vuosien harjoittelusta huolimatta. Tiedetään, että kylmä ja kuiva ilma rasittavat hengitysteitä, mutta on vielä epäselvää, mitkä tekijät tarkalleen johtavat hiihtäjien astman syntyyn.

Väitöstilaisuus seurattavissa verkossa 16.2.

Lähikuva Rikhard Mäki-Heikkilästä.
Kuva: Saara Jäntti

Lääketieteen lisensiaatti Rikhard Mäki-Heikkilän keuhkosairauksien alaan kuuluva väitöskirja “Asthma and Respiratory Symptoms in Finnish Competitive Cross-Country Skiers” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.2.2024 kello 12.
Vastaväittäjä: kunniaprofessori James Hull, Institute of Sport, Exercise and Health, Lontoo
Kustos: professori Lauri Lehtimäki, Tampereen yliopisto

Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.

Uutisen lähde ja lisätiedot: Tampereen yliopiston väitöstiedote.

Jaa: