Menestyksekäs naisten ja tyttöjen urheiluvammojen ehkäisy vaatii naisurheilijoiden erityispiirteiden huomiointia ja panostusta kaikilta näiden urheilijoiden parissa toimivilta.
Ennaltaehkäisykeinot | Riskitekijöihin vaikuttaminen | Ennaltaehkäisyn suunnittelu ja toteutus | Ennaltaehkäisyä tukeva urheiluympäristö
Naisurheilijoiden erityispiirteet tulee huomioida niin päätöksenteossa kuin arkiharjoittelussa. Naisten ja tyttöjen vammojen ehkäisyn suositukset on laadittu naisurheilijoiden tarpeet huomioiden, jotta ne olisivat mahdollisimman vaikuttavia ja käytäntöön sovellettavia. Suositukset pohjautuvat Kansainvälisen Olympiakomitean laatimaan konsensuslausuntoon.
Vammojen ennaltaehkäisykeinot
| Säännöt ja linjaukset |
| • Kielletyistä vartalo- ja pääkontakteista tulisi antaa rangaistus – tuomareiden kouluttaminen tärkeässä roolissa. • Kaikissa lasten ja nuorten jääkiekkopeleissä taklaamisen tulisi olla kiellettyä. • Pääkontakteja koskevat säännöt (esim. taklausten korkeuden salliminen korkeintaan rintakehän tasolle) voivat vähentää pään alueen vammoja tietyissä kontaktilajeissa. |
| Suojavarusteet |
| • Hammassuojien käytön tulisi olla pakollista lasten ja nuorten jääkiekossa aivotärähdysten ja kasvojen alueen vammojen ehkäisemiseksi. Myös aikuisten jääkiekossa ja muissa kontaktilajeissa hammassuojien käyttö saattaa ehkäistä aivotärähdyksiä ja kasvojen alueen vammoja. • Kypäriä tulisi käyttää pyöräilyssä, laskettelussa, lumilautailussa ja ratsastuksessa ehkäisemään aivotärähdyksiä. • Kaulasuojia tulisi käyttää ehkäisemään kaulan viiltovammoja kontaktijäälajeissa. • Kasvosuojaimen käyttö kypärässä auttaa ehkäisemään kasvojen alueen vammoja. • Hyvin istuvien ja tukevien urheiluliivien käyttö auttaa ehkäisemään liikkumisen aiheuttamaa kipua ja hankaumia. • Nilkkatukien käyttö voi ehkäistä ensimmäisiä sekä uusiutuvia nilkan nyrjähdyksiä. • Polvitukia ei tule käyttää ensimmäisen polvivamman ennaltaehkäisyyn. |
| Harjoittelu |
| • Hermo-lihasjärjestelmää aktivoivaa harjoittelua tulisi – hyödyntää kaikissa urheilulajeissa alaraajavammojen ennaltaehkäisyyn. – toteuttaa vähintään 10 minuuttia kerrallaan 2 kertaa viikossa. – hyödyntää käsipallossa/lentopallossa/yli olan lajeissa yläraajavammojen ennaltaehkäisyyn. – voidaan mahdollisesti käyttää tietyissä kontaktilajeissa aivotärähdysten ehkääisemiseksi. • Kontaktitilanteiden harjoittelu voi auttaa ehkäisemään aivotärähdyksiä kontaktilajeissa. |
| Vammojen uusiutumisen ennaltaehkäisy |
| • Näyttöön perustuva vammojen hoito ja kuntoutus auttavat ehkäisemään toistuvia aivotärähdyksiä. • Nilkkatuki/nilkan teippaaminen voi ehkäistä toistuvia nilkan nyrjähdysvammoja. • Kevyet polvituet voivat mahdollisesti ehkäistä uusiutuvia polvivammoja. |
Urheiluvammojen riskitekijät
Naisten ja tyttöjen urheiluvammojen taustalla on useita riskitekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa. Alhainen energiansaatavuus on yhteydessä rasitusperäisiin luuston rasitusvammoihin, ja naisurheilijoiden kanssa toimivilta vaaditaankin erityistä huomiota ja kykyä tunnistaa tämä riskitekijä.
Kolme riskitekijää, jotka voivat vaikuttaa vammojen taustalla urheilijan lajista ja tasosta riippumatta, ovat
- äkilliset muutokset harjoitus- ja kilpailukuormituksessa
- varhainen erikoistumisen yhteen lajiin
- lihasvoiman ja -hallinnan puutteet.
Monen riskitekijän yhteys vammoihin on kuitenkin vielä epäselvä, ja lisää tutkimustietoa aiheesta tarvitaan, jotta voidaan suunnitella spesifejä ohjelmia vammojen ennaltaehkäisyyn.
| Mahdollisia vammojen riskitekijöitä kaikilla urheilijoilla lajista ja tasosta riippumatta |
| • Kokonaiskuormitus ja suhteelliset muutokset kokonaiskuormassa, esimerkiksi suuret harjoitusmäärän nostot ja tauot harjoittelusta. • Varhainen erikoistuminen yhteen lajiin. |
| Mahdollisia tiettyjen vammojen riskitekijöitä |
| • Alaraajojen lihasvoiman puute voi lisätä riskiä alaraajojen nivel-, nivelside-, lihas- ja jännevammoihin. • Epätasapaino olkapään sisä- ja ulkokierron voimassa on mahdollinen riskitekijä olkapäävammoihin yli olan lajeissa. • Alhainen energiansaatavuus (epäsuhta energiansaannin ja energian kulutuksen välillä) lisää luiden rasitusmurtumien riskiä. • Kaulan alueen lihasvoiman puute voi olla riskitekijä pään vammoihin. • Keskivartalon ja lonkan lihasvoiman puute voi olla riskitekijä alaselän kipuihin. • Tekonurmi verrattuna tavalliseen nurmeen voi olla riskitekijä yläraajan vammoihin, mutta ei todennäköisesti ole riskitekijä aivotärähdyksiin tai alaraajavammoihin. |
| Epäselvä yhteys tiettyihin vammoihin |
| • Kuukautiskierron epäsäännöllisyyden tai häiriöiden yhteys alaraajavammoihin. • Eturistisidevamman jälkeisen psyykkisen valmiuden yhteys vamman uusiutumiseen. • Liikehallintatestien tuloksien ja alaraajan biomekaniikan yhteys alarajavammoihin. • Olkapään passiivisen liikelaajuuden ja lapaluun liikehallinnan haasteiden yhteys yliolan lajien yläraajavammoihin. • Kaulan alueen lihasvoiman heikkouden yhteys aivotärähdyksiin. • Keskivartalon ja lonkan alueen lihasvoiman yhteys polvivammoihin. |
Vammojen ennaltaehkäisyn suunnittelu ja toteutus
Kaikki urheiluun osallistuvat toimijat tulisi saada mukaan urheiluvammojen ehkäisyn suunnitteluun ja toteutukseen. Näitä toimijoita ovat esimerkiksi valmentajat, huoltajat, terveydenhuollon ammattilaiset, urheiluseurojen ja järjestöjen työntekijät ja päättäjät sekä tutkijat. Kun vammojen ennaltaehkäisystrategioiden taustalla on ammattilaisia usealta taholta, on helpompaa räätälöidä näyttöön perustuvia ennaltaehkäisyohjelmia eri lajeihin sopiviksi, käytännössä toimiviksi ja naisurheilijoille soveltuviksi. Vammoja ennaltaehkäisevä harjoittelu tulisi aloittaa jo nuorena, urheilijan ikä ja taitotaso huomioiden, jotta siitä kehittyisi läpi uran kestävä rutiini.
Menestyksekäs vammojen ennaltaehkäisyohjelmien toteutus vaatii osaamista, motivaatiota ja itseluottamusta. Valmentajien kouluttaminen on erityisen tärkeää, ja heidän osaamistaan tulisi edistää vammojen ennaltaehkäisyyn paneutuneiden ammattilaisten toimesta. Järjestöt, lajiliitot sekä seurat pystyvät omalla toiminnallaan tukemaan esimerkiksi vammojen ennaltaehkäisyä määrittämällä suojavarusteiden käyttöä koskevia sääntöjä tai linjauksia sekä tarjoamalla koulutusta ja resursseja vammojen ennaltaehkäisyä tukevaan toimintaan.
| Vammojen ennaltaehkäisyn suunnittelu |
| • Aloita aikaisessa vaiheessa urheilijan polkua, jotta vammojen ennaltaehkäisystä tulee läpi elämän kantava rutiini. • Luo toteutustavat yhdessä urheilijoiden sekä heidän tukiverkostonsa kanssa. • Käytä näyttöön perustuvia vammojen ehkäisyohjelmia. • Priorisoi ohjelmia, jotka on suunniteltu tytöille/naisille, jos sellaisia on käytettävissä. • Räätälöi vammojen ennaltaehkäisystrategia urheilijalle sopivaksi huomioiden: – ikä, taitotaso, psyykkiset tekijät, sosiaalinen ympäristö ja mahdolliset sairaudet – valmentajan tausta ja osaaminen – lajin vaatimukset ja ympäristö, jossa harjoittelua toteutetaan – naisten elämään liittyvät terveystekijät, kuten kuukautiskierto, raskaus ja synnytyksestä palautuminen, psykologiset tekijät ja elämänvaiheen muutokset. • Kehitä urheilijoiden tukena toimivien tahojen pystyvyyttä ja motivaatiota toteuttaa vammojen ennaltaehkäisyä esimerkiksi kouluttamalla. • Luo toimintatapoja, jotka edistävät vammojen ehkäisyä ja suojavarusteiden käyttöä urheiluorganisaatioiden eri tasoilla. |
| Vammojen ennaltaehkäisyn kouluttaminen |
| • Koulutuksen tulisi sisältää konteksti-, laji- ja sukupuolispesifiä tietoa esimerkiksi riskitekijöistä, ennaltaehkäisyn hyödyistä, toteutustavoista ja käytettävistä resursseista. • Koulutuksissa tulisi antaa työkaluja vammojen ennaltaehkäisyn toteuttamiseen käytännössä, huomioiden esimerkiksi ohjelmien räätälöinti ja selkeä työnjako. • Tiedon kulusta tulisi huolehtia kaikille, jotka ovat jollain tapaa mukana vammojen ehkäisyprosessissa – valmentajat ja urheilijat prioriteettina, lisäksi vanhemmat, terveydenhuollon ammattilaiset, seurat ja liitot. • Kouluttaminen tulisi toteuttaa kilpailukauden ulkopuolella, ja siihen tulisi sisällyttää tietoa seurannasta sekä vammojen ennaltaehkäisystä kilpailukauden aikana. • Käytännön toimintatavat tulisi luoda yhdessä ammattilaisen kanssa, joilla on tietoa ja taitoa vammoja ehkäisevästä harjoittelusta. |
Vammojen ennaltaehkäisyä tukeva ympäristö
Jokaisen urheilijan ja urheilun parissa toimivan tulisi tuntea olonsa turvalliseksi ilman kehon arvostelua tai ulkonäköpaineita. Kaiken tasoisessa urheilussa tulisi kiinnittää huomiota naisten ja tyttöjen terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, kuten kuukautisiin ja luuston terveyteen. Hyväksyvässä ilmapiirissä myös urheilijoiden on helpompi uskaltaa keskustella esimerkiksi vammoista tai naisten ja tyttöjen terveyteen liittyvistä tekijöistä.
Vammojen ehkäisyä tukevat toimintatavat eivät voi toimia, jos naisurheilijoilla ei ole pääsyä heidän terveyttään ja suorituskykyään tukeviin resursseihin, tietoon, harjoittelu- ja kilpailuympäristöihin. Jo hallinnollisilta tahoilta lähtien on tärkeää, että naisurheilu saa riittävästi rahoitusta, tukitoimia ja laadukkaat harjoitusolosuhteet sekä naisurheilijoihin vammoihin kohdennettua tutkimusta. Lisäksi urheilun pariin tarvitaan lisää naisia, esimerkiksi valmennustehtäviin ja taustajoukkoihin. On tärkeää levittää tutkittua tietoa naisten urheilun erityispiirteistä ja puuttua vanhoihin myytteihin, jotka voivat käytännössä elää vielä sitkeästi.
| Vammoja ehkäisevän ja terveyttä tukevan ympäristön luominen ja edistäminen |
| • Luo turvallisia, ”body shamingista” ja tietynlaisen kehotyypin ihannoinnista, sekä sukupuolisyrjinnästä vapaita tiloja. • Luo hyväksyviä ympäristöjä, joissa urheilijat kokevat turvalliseksi keskustella ilman tuomitsemista – naisten terveyteen liittyvistä asioista, kuten kuukautisista, luuston terveydestä, raskaudesta ja siitä palautumisesta. – vammoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. • Nosta tietoisuutta naisten urheiluun liittyvistä haasteista, sosiaalisista ja kulttuurisista epäkohdista ja urheilijan terveydestä. • Luo ja edistä ympäristöjä, joissa urheilijakeskeisyys toteutuu. • Valmentajien ja taustajoukkojen tulisi toteuttaa vammojen ennaltaehkäisyä, joka – on kohdennettu sukupuolispesifeihin tarpeisiin (voiman ja taitojen kehittäminen). – heijastelee fysiologisia, psykologisia ja sosiaalisia muutoksia, kuten kuukautiskierto, elämän muutokset ja siirtymät, raskaus, rintojen ja lantionpohjan terveys. |
Lähde: Crossley KM, Whittaker JL, Patterson B, et al. Female, woman and/or girl Athlete Injury pRevention (FAIR) practical recommendations: International Olympic Committee (IOC) consensus meeting held in Lausanne, Switzerland, 2025. Br J Sports Med 2025;59:1546–1559. doi:10.1136/bjsports-2025-110889
Teksti: Reetta Sainiola, ft, TtM-opiskelija – Mari Leppänen, dos, TtT