Valmentajan toistuva keskustelu terveysaiheista ennustaa pojilla urheiluseurassa jatkamista. Seuraosallistumistaan jatkaneilla on muita terveellisemmät elämäntavat varhaisaikuisena.
Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimuksessa tarkasteltiin, miten nuorten kokemukset valmentajan terveyden edistämistoiminnasta ennustavat nuorten liikuntaseuraosallistumisen jatkamista ja lopettamista. Lisäksi tarkasteltiin urheiluseurassa jatkaneiden, lopettaneiden ja osallistumattomien elämäntapoja varhaisaikuisuudessa.
Tutkimuksen mukaan kokemus toistuvasti terveysaiheista keskustelevasta valmentajasta ennusti seurassa jatkamista pojilla. Lisäksi urheiluseurassa jatkaneilla oli osallistumattomia ja lopettaneita terveellisemmät elämäntavat varhaisaikuisuudessa. Kuitenkin osa nuorista koki valmentajan keskustelevan terveysaiheista harvoin, ja monilla seuraosallistujilla oli epäterveellisiä elämäntapoja.
Keskeiset tulokset
Terveyskäyttäytymisen kyselyyn vastasi 619 nuorta (62 % tyttöjä) 15-vuotiaana ja uudelleen 19-vuotiaana. Heistä 323 seuranuorta vastasi kysymyksiin valmentajan terveyden edistämistoiminnasta. Valmentajan terveysaiheisen keskustelun toistuvaksi kokeneet pojat todennäköisemmin jatkoivat urheiluseurassa kuin lopettivat varhaisaikuisuuteen mennessä (49 vs. 20 %). Tytöillä ero ei ollut merkitsevä (32 vs. 28 %). Noin kolmannes urheiluseurassa jatkaneista ja lopettaneista pojista ja tytöistä oli kokenut valmentajan keskustelevan terveysaiheista harvoin.
Lisäksi seurassa jatkaneilla oli todennäköisemmin terveelliset elämäntavat verrattuna osallistumattomiin (liikunta, uni, hedelmien ja vihannesten käyttö ja tupakoimattomuus) (22–94 % vs. 6–74 %) ja lopettaneisiin (liikunta ja tupakoimattomuus) (22–94 % vs. 7–86 %). Myös monella urheiluseurassa jatkaneella varhaisaikuisella oli epäterveellisiä elämäntapoja, kuten suosituksia alhaisempi liikunnan (78 %) tai unen (27 %) määrä sekä hedelmien ja vihannesten käyttö (60 %).
Terveyden edistäminen vaikuttaa seuraosallistumiseen
Tutkimukset osoittavat, että vammat ovat yleisiä seuraosallistujilla ja merkittävä lopettamissyy. Toisaalta esimerkiksi urheiluseurojen vammojen ehkäisemiseen liittyvien käytäntöjen on osoitettu voivan vaikuttaa seuraosallistumiseen. Tutkimusten mukaan valmentajan aktiivisuus terveellisten elämäntapojen edistämisessä on yhteydessä urheilijan urheilemisesta nauttimiseen, joka taas on tärkeä tekijä seuraosallistumiselle.
Seuraosallistujien elämäntavoistakin on runsaasti poikittaistutkimusta, mutta seurantatutkimus on vähäistä. Seuraosallistumisen ylläpitämiseksi tietoa tarvitaan valmentajien terveyden edistämistoiminnan ja nuorten seuraosallistumisen muutosryhmien sekä elämäntapojen yhteyksistä.
Suositukset
Urheiluseurat nähdään mahdollisina terveyttä edistävinä toimintaympäristöinä. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että valmentajien terveyden edistämistoimintaan tulisi panostaa silloin kun se koetaan vähäiseksi. Tarve voi olla myös valmentajien terveyden edistämisosaamisen lisäämiselle. Lisäksi tarvitaan tarkempaa ymmärrystä siitä, millainen terveyden edistämistoiminta tukee seuraosallistumisen jatkumista erityisesti tytöillä ja terveitä elämäntapoja varhaisaikuisuudessa.
Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät
Tutkimuksessa tarkasteltiin miten nuorten kokemukset valmentajien terveyden edistämistoiminnasta eli tässä tutkimuksessa keskustelut eri terveysaiheista (esimerkiksi vammojen ehkäiseminen, liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa ja muut elämäntavat) ennustivat nuorten jatkamista ja lopettamista urheiluseurassa. Lisäksi vertailtiin seurassa jatkaneiden, lopettaneiden ja osallistumattomien elämäntapoja varhaisaikuisuudessa. 15-vuotiaat seuraosallistujat ja koululaiset kuudesta suurimmasta Suomen kaupungista vastasivat terveyskäyttäytymiskyselyyn 15-vuotiaana ja uudelleen 19-vuotiaana. Seuraosallistujat vastasivat myös valmentajien terveyden edistämistoimintaan liittyviin kysymyksiin.
Tutkimuksen arviointia
Tutkimuksen vahvuuksia on pitkittäisaineisto, jolla voidaan tarkastella seuraosallistumisen muutosryhmiä. Näitä on harvoin käytetty urheiluseurojen terveyden edistämistoimintaa tai seuraosallistujien elämäntapoja tarkastelevissa tutkimuksissa. Lisäksi tutkimuksella saadaan tietoa harvoin tarkastelluista varhaisaikuisten ikäryhmästä ja tytöistä.
Valmentajan toiminnan määrän ja laadun kokemisen erot voivat vaikuttaa kyselyvastauksiin. Trendin seuraamiseksi 19-vuotiailla liikunta-aktiivisuutta tarkasteltiin nuorten liikuntasuosituksen mukaan (60 min/pv reipasta tai rasittavaa liikuntaa). Suurempi osa tutkituista saattaisi täyttää aikuisten suosituksen (reilut 20 min/pv reipasta tai rasittavaa liikuntaa). Lisäksi kaksiluokkainen elämäntapojen tarkastelu – täyttääkö suosituksen vai ei – kätkee elämäntapojen vaihtelua.
Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimus
TELS-tutkimuksessa tarkastellaan urheiluseurojen terveyden edistämistoimintaa, nuorten seuraosallistumista ja sen yhteyttä terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen. Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston, UKK-instituutin ja kansallisten liikuntalääketieteen keskusten (Helsingin urheilulääkäriasema, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, ODL Liikuntaklinikka, Paavo Nurmi -keskus ja Tampereen urheilulääkäriasema) yhteistyönä. Tutkimuksen rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tiivistelmän laatija: Katja Rinta-Antila, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
Alkuperäisjulkaisu: Rinta-Antila K, Koski P, Aira T, Heinonen OJ, Korpelainen R, Parkkari J, Savonen K, Toivo K, Uusitalo A, Valtonen M, Vasankari T, Villberg J, Kokko S. Perceived coaches’ health promotion activity, maintenance of participation in sports, and lifestyle habits among emerging adults: A four-year follow-up study. Annals of Medicine 2024;56(1). doi:10.1080/07853890.2024.2321327