Juoksuvammojen ehkäisyyn kohdennetut harjoitusohjelmat eivät muuttaneet juoksutekniikkaa tai alaraajojen voimatasoja, selviää Tampereen urheilulääkäriaseman tuoreesta tutkimuksesta. Tuore julkaisu viittaa siihen, että juoksuvammojen ehkäisyssä tehokkaaksi havaittu lonkan ja keskivartalon harjoitusohjelma ei näytä perustuvan juoksun aikaisten nivelkulmien muutokseen tai lihasvoiman kasvuun.
Aikaisemmat tutkimukset ovat raportoineet juoksutekniikan ja heikon lihasvoiman olevan mahdollisia riskitekijöitä juoksuvammoille etenkin aloittelevilla juoksijoilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten vammojen ehkäisyyn tähtäävä harjoittelu vaikuttaa juoksutekniikkaan ja alaraajojen voimatasoihin.
Tutkimus on osa Tampereen urheilulääkäriaseman Terve juoksija -tutkimusta, jossa havaittiin lonkan ja keskivartalon harjoitusohjelman ehkäisevän tehokkaasti aloittelevien juoksijoiden vammoja, kun taas nilkan ja jalkaterän harjoitusohjelma ei vähentänyt juoksuvammoja.
Vähäisiä muutoksia juoksutekniikassa
Tutkimuksessa havaittiin, että harjoitusinterventiot eivät lisänneet alaraajojen voimatasoja verrattuna muihin ryhmiin. Kaikissa ryhmissä havaittiin korkeimmillaan 10 prosentin lihasvoiman kasvu nilkan lihaksistossa. Tämä lihasvoiman nousu selittyy todennäköisimmin juoksuharjoittelulla, sillä pohjelihasten kuormitus on juoksun aikana korkea.
Ryhmien välillä todettiin juoksun aikaisissa nivelkulmissa vain vähäisiä, alle kahden asteen muutoksia, jotka painottuivat lonkan kiertoliikkeeseen tukivaiheen aikana ja voivat selittyä tutkimusmenetelmään liittyvällä epätarkkuudella. Nivelkulman muutokset olivat merkittävästi yhteydessä voiman muutoksiin, mutta vaikutus näyttää olevan vain vähäinen: Lonkan loitontajan ja polven ojentajan voiman kasvu tulisi olla noin 25–50 prosenttia, jotta saavutetaan vähäinen muutos nivelkulmissa.
Juoksuvammojen ehkäisy ei selity havaituilla muutoksilla
Lonkan ja keskivartalon sekä nilkan ja jalkaterän harjoitusohjelmat eivät muuttaneet juoksutekniikkaa tai alaraajojen voimatasoja niin paljon, että tuloksia voisi pitää kliinisesti merkittävinä. Siksi on epätodennäköistä, että harjoitusohjelmilla voidaan vaikuttaa aiemmissa tutkimuksissa tunnistettuihin vammojen riskitekijöihin. Näin ollen lonkan ja keskivartalon ryhmän vammoja ehkäisevä vaikutus ei todennäköisesti selity näillä tekijöillä.
Miten tutkimus toteutettiin?
Terve Juoksija -tutkimus toteutettiin Tampereen urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin toimesta vuosina 2021 ja 2022. Tutkimuksen aineisto käsittää yhteensä 178 aloittelevaa juoksijaa, jotka osallistuivat 24-viikkoa kestävään interventiotutkimukseen. Tutkimuksen harjoitusohjelmat käsittivät joko lonkan ja keskivartalon tai nilkan ja jalkaterän voima ja liikehallintaharjoitteita.
Tämä tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta. Samasta tutkimusprojektista julkaistu tutkimus osoitti aiemmin, että lonkan ja keskivartalon harjoitusohjelma oli tehokas juoksuvammojen ehkäisyssä.
Tutkimusmittaukset sisälsivät juoksuanalyysin sekä alaraajojen (nilkka, polvi, lonkka) voimamittaukset. Tutkittavat randomointiin kolmeen eri ryhmään, käsittäen kaksi interventioryhmää sekä kontrolliryhmän. Interventioryhmissä toteutettiin joko lonkan ja keskivartalon tai nilkan ja jalkaterän alueen voima- ja liikehallintaharjoitteita ja kontrolliryhmässä puolestaan pitkäkestoisia (30 s) venytysharjoituksia, joilla ei ole raportoitu olevan yhteyttä juoksuvammoihin, juoksutekniikkaan tai voimatasoihin.
Harjoittelujakso sisälsi viikoittain kaksi ohjattua ryhmämuotoista tapaamista sekä ohjeistukset omatoimiseen harjoitteluun. Ryhmäkohtaiset harjoitteet tuli toteuttaa lyhyen aerobisen lämmittelyn jälkeen, ennen juoksuharjoittelua, joka oli sama jokaisessa ryhmässä.
Miksi muutoksia ei havaittu?
Tämän tutkimuksen tulokset ovat sidonnaisia käytettyihin harjoitusohjelmiin. Siksi on mahdollista, että jokin toisenlainen harjoittelu vaikuttaisi juoksutekniikkaan enemmän. Harjoitteluohjelmat sisälsivät pääosin kehonpaino- ja vastuskuminauhaharjoitteita, joten on mahdollista, että ohjelmien kuormitus ei ehkä ollut riittävän suuri lihaskasvun ja sitä kautta juoksutekniikan muutosten aikaansaamiseen.
Juoksutekniikkaan vaikuttavat muutkin tekijät kuin nivelkulmat, kuten nivelmomentit, kiihtyvyydet ja lihasaktiivisuus. On siis mahdollista, että harjoitusohjelmien vaikutukset, ja siten niiden tehokkuus, voivat selittyä muilla mekanismeilla.
Tiivistelmän laatija:
Heidi Jarske, väitöskirjatutkija LitM, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
Tutkimusartikkelin tiedot:
Jarske H, Leppänen M, Avela J, Vasankari T, Krosshaug T, Pasanen K, Parkkari J. Effects of two pre-running training interventions on running kinematics and strength – a randomized controlled trial in novice recreational runners. Gait Posture 2026
Maksuton webinaari juoksuvammojen ehkäisystä
UKK-instituutin järjestämässä maksuttomassa webinaarissa perehdytään juoksuvammojen ehkäisyyn uusimman tutkimustiedon pohjalta ja esitellään Terve juoksija -tutkimuksen keskeisiä tuloksia. Webinaarissa käydään läpi, miten aloittelevien juoksijoiden vammoja voidaan ehkäistä kohdennetulla lihasvoima- ja liikehallintaharjoittelulla. Luennoitsijana toimii Terve urheilija -ohjelman johtaja Mari Leppänen.
Ajankohta: ma 4.5.2026 klo 15:00–15:30
Paikka: Teams
Hinta: maksuton
Ilmoittautuminen 4.5. klo 13 mennessä.
Lue myös
Lonkkaa ja keskivartaloa vahvistava harjoitusohjelma ehkäisee aloittelevien juoksijoiden vammoja
Liian suuri lisäys yksittäisen juoksulenkin pituuteen altistaa rasitusvammoille
Artikkelikuva: Canva