Hyppää sisältöön

Päivittäinen aktiivisuus on vain harvalla nuorella urheilijalla riittävää

Vaikka urheilua harrastavilla nuorilla liikkumissuositus täyttyi hyvin, jokaisena päivänä suosituksen täytti vain 20% urheilijoista. Seuratoimintaan osallistuvista nuorista 85 % liikkui keskimäärin viikon aikana riittävästi, kun taas seuratoimintaan osallistumattomista riittävästi liikkui vain 45 %.

Tulokset käyvät ilmi Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimuksen osatutkimuksesta, jossa selvitettiin seuratoimintaan osallistuvien ja osallistumattomien nuorten liikkumista.

60 minuuttia reipasta tai rasittavaa liikkumista päivässä

Lasten ja nuorten liikkumissuositus täyttyy, kun liikkuu reippaasti tai rasittavasti vähintään 60 minuuttia päivässä. Seuratoimintaan osallistuvien nuorten keskuudessa harjoituspäivinä reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen käytettiin keskimäärin eniten aikaa jalkapallossa, koripallossa ja maastohiihdossa. Näissä lajeissa pojat liikkuivat harjoituspäivinä keskimäärin tyttöjä enemmän.

Eniten reipasta tai rasittavaa liikkumista kertyi harjoituspäivinä koripalloilijoille: pojille keskimäärin 153 minuuttia ja tytöille 109 minuuttia. Ei-harjoituspäivinä tyttöjen ja poikien välisessä liikkumiseen käytetyssä ajassa ei ilmennyt eroa.

Lajin ominaispiirteet ja lepopäivät vaikuttavat liikkumisen määrään

Liikkumisjaksojen pituudet eri lajeissa kuvastavat lajin ominaispiirteitä ja harjoittelutapoja. Esimerkiksi kestävyysurheilijat liikkuivat harjoituspäivinä enemmän ja pidempiä aikoja kerrallaan. Salibandyn pelaajat liikkuivat harjoituspäivinä enemmän lyhyemmissä pätkissä lepopäiviin nähden. Reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä jäi matalammaksi voimistelijoilla, koska lajin harjoittelu on tekniikkapainotteisempaa. Liikkumiseen käytettävään aikaan vaikuttaa myös harjoituskausi.

Tutkimuksessa kerätty liikkumistieto kuvastaa urheilijan liikkumista kyseisellä keräysjaksolla. Siinä ei kuitenkaan eritellä esimerkiksi harjoituskauden vaikutuksia liikkumiseen käytettyyn aikaan. Lisäksi kiihtyvyysmittari aliarvioi rasittavan liikkumisen määrää luistelussa ja hiihdossa, koska suoritus ei tapahdu aina jalan. Tosin näissäkin lajeissa merkittävä osa harjoittelusta tehdään juosten.

Lepopäivinäkin kannattaa liikkua kevyesti

Ainoastaan 20 % urheilijoista liikkui vähintään 60 minuuttia jokaisena päivänä viikossa. Vaikka urheilijoille suositellaan yhtä vapaapäivää ohjelmoidusta harjoittelusta viikossa, ei liikkumista kannata jättää väliin kokonaan. Suositusten mukaisen reippaan liikunnan kerryttämiseksi riittää reipas kävely, jota on hyvä tehdä myös sellaisina päivinä, kun ei ole harjoituksia. Kävely tukee palautumista ja pitää yllä peruskuntoa.

Reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen käytetty aika eri lajeissa

LajiHarjoituspäivinä reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen keskimäärin käytetty aikaEi-harjoituspäivinä reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen keskimäärin käytetty aika
JalkapalloTytöt 100 min*”
Pojat 141 min*”
Tytöt 59 min
Pojat 63 min
SalibandyTytöt 104 min”
Pojat 113 min”
Tytöt 61 min
Pojat 78 min
KoripalloTytöt 109 min*”
Pojat 153 min*”
Tytöt 53 min
Pojat 60 min
JääkiekkoPojat 113 min”Pojat 77 min
LuisteluTytöt 88 minTytöt 66 min
VoimisteluTytöt 83 minTytöt 46 min
YleisurheiluTytöt 92 min”
Pojat 116 min”
Tytöt 73 min”
Pojat 58 min
SuunnistusTytöt 99 min”Tytöt 57 min
MaastohiihtoTytöt 100 min*”
Pojat 129 min*”
Tytöt 59 min
Pojat 88 min”
Seuratoimintaan osallistumattomatTytöt 71 min
Pojat 77 min
Tytöt 57 min*
Pojat 61 min*
Lajisuoritus ei tapahdu aina jalan, mikä vääristää kiihtyvyysmittausta ja aliarvioi rasittavan liikkumisen määrää.
* Merkitsevä ero ajassa tyttöjen ja poikien välillä (p<0,05).
” Merkitsevä ero ajassa seuratoimintaan osallistuvien ja -osallistumattomien välillä (p<0,05).

Infograafi liikkumiseen käytetystä ajasta (pdf)

Tieto fyysisestä aktiivisuudesta osana valmennusta

Tiedetään, että säännöllinen liikkuminen kohottaa fyysistä kuntoa, ja että hyvä fyysinen kunto on yhteydessä sairastumis- ja vammariskiin. Kilpa- ja huippu-urheilijoiden kuormitustason ja siinä tapahtuvien muutosten vaikutusta vamma- ja sairastumisriskiin tutkitaan aktiivisesti ja aktiivisuuden seurantaa käytetään valmennuksessa osana kuormituksen arviointia yksilö- ja joukkuetasolla.

Tutkimuksessa mitattu fyysisen aktiivisuuden intensiteetti ei kuitenkaan kerro, kuinka kuormittavaa tekeminen yksilölle on, joten kuormituksen arviointiin tarvitaan muitakin keinoja. Jatkossa olisi hyvä tutkia liikkumisen määrää ja rasittavuutta ohjattujen ja omatoimisten harjoitusten aikana sekä harjoitusten ulkopuolella.

Seuratoiminta liikunta-aktiivisuuden ja terveyden tukena

Suomalaisista 7–14-vuotiaista nuorista 69 % osallistuu seuratoimintaan. Seuratoimintaan osallistuminen on yksi sosiaalisista- ja ympäristötekijäistä, jotka biologisten ja geneettisten ominaisuuksien ohella vaikuttavat yksilön fyysiseen aktiivisuuteen. Seuratoimintaan osallistuminen on myös yhteydessä nuorten sydän- ja verenkiertoelimistön kestävyyteen.

TELS-tutkimuksen tarkoitus on selvittää seuratoimintaan osallistumisen yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen ja terveyteen. Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston, UKK-instituutin ja kansallisten liikuntalääketieteen keskusten (Helsingin urheilulääkäriasema, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, ODL Liikuntaklinikka, Paavo Nurmi -keskus ja Tampereen urheilulääkäriasema) yhteistyönä. Tutkimuksen rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Menetelmät

Tutkimukseen osallistui 322 urheiluseuratoimintaan osallistuvaa 14–17-vuotiasta nuorta. Tutkimuksen verrokkiryhmän muodostivat 139 samanikäistä koululaista, jotka eivät osallistuneet urheiluseuratoimintaan. Tutkimuksessa oli mukana sekä kesä- että talvilajien urheilijoita yhdeksästä joukkue- ja yksilölajista ympäri Suomen.

Seurassa urheilevien nuorten liikkumisen määrää ja rasittavuutta mitattiin liikemittarilla viikon ajan. Lisäksi seurattiin askelten kertymistä päivän aikana ja tutkittiin, minkä pituisista pätkistä liikkuminen koostui eri lajien urheilijoilla. Kiihtyvyyttä tarkasteltiin yhden minuutin analyysijaksolla, joka on yleisimmin tutkimuksissa käytetty analyysijakson pituus.

Teksti: Kerttu Toivo, LT, EL

Alkuperäisjulkaisu: Toivo K, Vähä-Ypyä H, Kannus P, Tokola K, Alanko L, Heinonen OJ, Korpelainen R, Parkkari J, Savonen K, Selänne H, Kokko S, Kujala UM, Villberg J & Vasankari T. Physical activity measured by accelerometry among adolescents participating in sports clubs and non-participating peers. European Journal of Sport Science 2022. doi: 10.1080/17461391.2022.2103740

Jaa: