Hyppää sisältöön

Tutkimus: Nopea painonpudotus lisää painijoiden vammariskiä

Painoluokkalajeille tyypillinen ennen kilpailua tehtävä nopea painonpudotus lisää painijoiden loukkaantumisriskiä. Vammariski suurenee painonpudotuksen määrän kasvaessa.

Keskeiset tulokset

Tutkimukseen osallistuvat painijat pudottivat keskimäärin 4–5 kilogrammaa (5,7–7,0 % kehonpainosta) ennen jokaista kilpailua. Vamman saaneet urheilijat pudottivat painoaan kilpailua varten keskimäärin yhden kilogramman enemmän kuin ei-loukkaantuneet urheilijat (7,0 % ± 3,2 % painonpudotus loukkaantuneilla ja 5,7 % ± 3,3 % ei-loukkaantuneilla). Painijoiden vammariski nousi 14 prosentilla jokaista pudotettua kiloa kohden (HR 1,14; 95 % CI 1,04–1,25; p=0,004). Suhteellista painonpudotusta tarkasteltaessa havaittiin, että jokainen yhden prosentin lasku kehonpainossa nosti vammariskiä 11 prosentilla (HR 1,11; 95 % CI 1,03–1,19; p=0,005).

Vammariski nousi suhteessa pudotettuun painoon

Tutkimus osoitti, että kilpailua edeltävä nopea painonpudotus oli yhteydessä suurentuneeseen loukkaantumisriskiin kilpailussa. Painijoiden vammariski nousi suhteessa pudotetun painon määrään. Painijat, jotka toistuvasti pudottavat 8–9 % kehonpainostaan kilpailua varten, olivat huomattavan korkeassa loukkaantumisriskissä. Tutkimuksessa ei havaittu suuremman painonpudotuksen lisäävän voittamisen todennäköisyyttä painijoilla.

Tutkimuksen seitsemän vuoden seurannan aikana 67 painijalle sattui yhteensä 53 kilpailunaikaista vammaa. Urheilijoiden painon muutoksessa, rasvamassan tai rasvattoman massan muutoksessa kautta edeltävien ja kauden aikaisten mittausten välillä ei havaittu eroja vamman saaneiden urheilijoiden ei-loukkaantuneiden urheilijoiden välillä.

Nestevajauksella yhteys vammariskiin

Painoluokkalajeissa kilpailevat urheilijat joutuvat kilpailukaudella usein kontrolloimaan kehonpainoaan ja pudottamaan painoaan nopeasti ennen kilpailua. Tavoitepainon nopea saavuttaminen tehdään kehon nestemäärää laskemalla ja toteutetaan rajoittamalla energian ja nesteen saantia rajoittamalla sekä lisäämällä hikoilemista muun muassa saunomalla ja urheilemalla paksuissa vaatekerroksissa. Punnituksen ajankohta vaihtelee eri lajeissa. Tässä tutkimuksessa mukana olleiden painijoiden punnitus tapahtui 1–2 tuntiin ennen kilpailun alkua. Rajun nestevajauksen korvaaminen kestää 24–48 tuntia. Näin ollen urheilijat, jotka ovat pudottaneet painoaan nesteenpoiston avulla eivät todennäköisesti ole optimaalisessa fyysisessä kunnossa kilpailun hetkellä.

Nestevajaus vaikuttaa haitallisesti moniin kehon toimintoihin. Kamppailulajien urheilijoilla nestevajeen on havaittu laskevan voiman tuottoa ja heillä on havaittu olevan vähäisemmät lihasten glykogeenivarastot ja korkeammat lihasvaurioihin viittaavat kreatiinikinaasipitoisuudet. Nestevajaus heikentää merkittävästi myös kognitiivisia toimintoja kuten tarkkaavaisuutta, koordinaatiokykyä ja reagointiaikaa. Edellä mainitut fyysiset ja psyykkiset suorituskykyä laskevat tekijät saattavat altistaa nopean painonpudotuksen tehneitä urheilijoita loukkaantumisille.

Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät

Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli selvittää kehon koostumusten muutosten ja nopean painonpudotuksen vaikutusta painijoiden kilpailun aikaiseen vammariskiin. Koska painonpudotuksella tähdätään suorituskykyetuun, tutkimuksessa arvioitiin myös painonpudottamisen määrän yhteyttä voiton todennäköisyyteen.

Tutkimusaineisto kerättiin prospektiivisella mukavuusotoksella 67 yhdysvaltalaisen yliopistopainijan keskuudessa seitsemän vuoden aikana. Kaikki tutkittavat olivat miehiä. Raskaimman sarjan painijoita ei otettu mukaan tutkimukseen. Leikkauksesta toipuneet urheilijat sekä urheilijat, jotka jätettiin pois painijoukkueesta loukkaantumisen tai muun syyn vuoksi jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle. Kehon koostumus mitattiin koko kehon DXA-mittauksella ennen ja jälkeen sekä keskellä kilpailukautta. Kilpailupaino ja painoluokka kysyttiin urheilijoilta. Suhteellinen kehonpainon muutos laskettiin vähentämällä kilpailukaudella mitattu kehonpaino kilpailupainosta ja jakamalla erotus kilpailukauden painolla. Vammoiksi laskettiin kilpailussa sattuneet vammat, jotka vaativat lääkärin arvion.

Tutkimuksen arviointia

Tutkimukseen valittiin vain tietyssä yliopistoympäristössä urheilevia miespainijoita, mikä rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Lisäksi käytetty painon pudotuksen määrä oli vain arvio, sillä tutkimuksessa ei tehty tarkkoja mittauksia ennen jokaista oletettua painon vedättämistä kilpailua varten. Tutkijat kuitenkin toteavat, että useimmat painijoista pysyttelevät kauden aikana kutakuinkin samassa painossa, josta he tekevät kilpailua varten nopean laskun nesteenpoistomenetelmällä. Keskimääräinen painon pudotuksen määrä ennen kilpailemista oli tässä tutkimuksessa linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Myös tutkimustulokset suurentuneesta vammariskistä olivat samansuuntaiset aikaisempien raporttien kanssa.

Paini on kamppailulaji, jossa vammat aiheutuvat tyypillisesti nivelten vääntymisistä. Suurin osa vammoista kohdistui polveen. Toiseksi yleisimmin vamma kohdistui päähän ja yllättävän iso osa vammoista olikin aivotärähdyksiä. Tutkimuksessa raportoitiin kuitenkin vain lääkärin tarkastusta vaatineet vammat, mikä poikkeaa yleisemmin tutkimuksissa käytetystä poissaoloon perustuvasta määritelmästä. Tulevissa tutkimuksissa olisi mielenkiintoista tarkastella nopean painonpudotuksen vaikutusta muihin, ei-kontakti painoluokkalajeihin, kuten vaikkapa painonnostajien vammariskiin.

Sääntömuutoksien kautta turvaa urheilijoille

Urheilijoiden turvallisuuden ja terveyden tulisi olla korkeassa prioriteetissa. Sääntömuutos, jolla rajattaisiin painon vedättämisen mahdollisuutta tai siitä saatavaa hyötyä, voisi lisätä urheilijoiden turvallisuutta painoluokkalajeissa. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty punnitsemista juuri ennen ottelua, mikä ei poistaisi painon vedättämisen mahdollisuutta, mutta ei kannustaisi urheilijoita siihen huomattavan suorituskyvyn laskun vuoksi. Painon vedättämisen ajatellaan usein olevan osa lajia ja lajikulttuuri ei välttämättä ole valmis tätä koskeviin sääntömuutoksiin. Mallia voisi ottaa muista lajeista (esimerkiksi jalkapallo ja jääkiekko), joissa sääntömuutoksilla on pystytty vähentämään urheilijoiden vammoja ja tehdyt muutokset eivät ole ainakaan vähentäneet lajien suosiota.

Tutkimusartikkelin tiedot

Hammer E, Sanfilippo JL, Johnson G, Hetzel S. Association of in- competition injury risk and the degree of rapid weight cutting prior to competition in division I collegiate wrestlers. Br J Sports Med 2022, epub ahead of print: doi:10.1136/ bjsports-2022-105760

Referoija

Dosentti, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Mari Leppänen, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti

Lue lisää energiansaanti ja ateriarytmi -sivulta.

Jaa: