Nuorilla suomalaisilla urheilijoilla häiriöt kuukautiskierrossa ovat yleisempiä kuin samanikäisillä ei-urheilijoilla. Urheilijat kokevat kuitenkin ei-urheilijoita vähemmän kehon painoon kohdistuvaa tyytymättömyyttä.
Nämä tulokset selvisivät Terveyttä edistävä liikuntaseura -hankkeen tutkimuksessa, johon osallistui urheiluseuraan kuuluvia sekä urheiluseuraan kuulumattomia tyttöjä. Tutkimukseen osallistuneilta kerättiin tietoa kahdessa eri aikapisteessä: nuoruudessa (14–16-vuotiaana) sekä nuoressa aikuisuudessa (18–20-vuotiaana).
Kuukautiskierron häiriöt yleisempiä urheilijoilla kuin ei-urheilijoilla
Nuoressa aikuisuudessa kuukautiskierron häiriöistä raportoi jopa 39 prosenttia urheilijoista, samanikäisillä ei-urheilijoilla häiriöitä esiintyi kuudella prosentilla. Sen sijaan nuoruudessa kuukautiskierron häiriöitä oli 18 prosentilla urheilijoista esiintyvyyden ollessa sama ei-urheilijoilla.
Infograafi (pdf)
Nuoruudessa ero urheilijoiden ja ei-urheilijoiden välillä näkyi siten, että kahdeksalla prosentilla urheilijoista kuukautisten alkaminen oli viivästynyt (kuukautiset alkaneet 15-vuotiaana tai myöhemmin), kun ei-urheilijoilla viivästynyttä kuukautisten alkamista ei esiintynyt. Niillä tutkittavilla, joilla oli kuukautiskierron häiriöitä nuoruudessa, oli myös suurempi riski kuukautishäiriöille nuoressa aikuisuudessa.
Kuukautiskierron häiriöillä tässä tutkimuksessa tarkoitettiin viivästynyttä kuukautisten alkamisikää (≥ 15 vuotta), pidentynyttä (> 35 vrk) kuukautiskiertoa tai kuukautisten puuttumista (kuukautiset jääneet pois vähintään kolmeksi kuukaudeksi).
Tutkimuksessa ei kerätty tietoa kuukautiskierron häiriöiden syistä, mutta aikaisemman kirjallisuuden perusteella tiedetään, että yksi yleisimmistä syistä häiriöihin on se, että energiansaanti sen kulutukseen nähden on liian niukkaa. Tällöin keho ikään kuin ohjaa energian sinne, missä sitä tarvitaan eniten, kuten elintoimintojen ylläpitoon, ja säästää elämän kannalta ei-välttämättömistä toiminnoista, tässä tapauksessa lisääntymistoiminnoista.
Riittämättömästä energiansaannista johtuvat kuukautiskierron häiriöt voivat johtaa muun muassa luun mineraalitiheyden alenemiseen ja sitä kautta lisätä rasitusmurtumien riskiä, joten niihin on syytä suhtautua vakavasti.
Tyytymättömyys kehon painoon yleistä
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vastaajien tyytyväisyyttä omaa kehon painoaan kohtaan. Tulosten mukaan urheilijat olivat tyytyväisempiä kehon painoonsa ja halusivat pudottaa painoaan harvemmin kuin ei-urheilijat. Tästä huolimatta molemmissa ikäryhmissä noin 20 prosenttia urheilijoista ja 40 prosenttia ei-urheilijoista ilmoitti olevansa tyytymättömiä painoonsa.
Tätä voidaan pitää huolestuttavana, sillä tiedetään, että kehonpainotyytymättömyys voi johtaa syömiskäyttäytymisen häiriintymiseen tai jopa syömishäiriöön.
Hyvä muistaa!
Nuorten painotyytymättömyyteen ja kuukautiskierron häiriöihin on kiinnitettävä huomiota jo varhaisessa vaiheessa, jotta näistä johtuvia terveysongelmia pystytään ennaltaehkäisemään.
Lue aiheesta lisää
Infograafi urheilijan painonpudotuksesta
Tiivistelmä: Suvi Ravi, tohtorikoulutettava, Jyväskylän yliopisto
Alkuperäisjulkaisu: Ravi, S., Waller, B., Valtonen, M., Villberg, J., Vasankari, T., Parkkari, J., Heinonen, O. J., Alanko, L., Savonen, K., Vanhala, M., Selänne H., Kokko, S. & Kujala, U.M. Menstrual dysfunction and body weight dissatisfaction among Finnish young athletes and non‐athletes. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2021;31:405–417.
Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimus
Tutkimus on osa vuonna 2013 alkanutta Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimusta, joka on toteutettu Jyväskylän yliopiston, UKK-instituutin ja kansallisten liikuntalääketieteen keskusten (Helsingin Urheilulääkäriasema, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, ODL Liikuntaklinikka, Paavo Nurmi -keskus ja Tampereen Urheilulääkäriasema) yhteistyönä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten liikuntaseurojen terveyden edistämistoimintaa sekä seuratoimintaan osallistuvien nuorten terveydentilaa ja terveystottumuksia. Tutkimusta johtaa apulaisprofessori Sami Kokko Jyväskylän yliopistosta.
Lisätietoja: Suvi Ravi (suvi.m.ravi@jyu.fi), Sami Kokko (sami.p.kokko@jyu.fi)