Hyppää sisältöön

Uusi tutkimus: Raudanpuute yleistä suomalaisilla nuorilla

Raudanpuute on yleistä suomalaisilla nuorilla ja hengitysteitä kuormittavissa urheilulajeissa keuhkojen toimintaa kannattaa tutkia herkästi.

Nämä tulokset selvisivät suomalaisessa Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimuksessa, jossa tutkittiin raudanpuutteen esiintyvyyttä ja keuhkojen toimintaa seurassa urheilevilla ja seuratoimintaan osallistumattomilla 14–17-vuotiailla nuorilla.

Tulokset

Rautavarastot

Anemian ja raudanpuutteen suhteen seuratoimintaan osallistuvien ja osallistumattomien nuorten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa.

Ferritiiniarvo

  • alle 15 todettiin 23 %:lla tytöistä molemmissa ryhmissä
  • alle 30 todettiin 60 %:lla seurassa urheilevista tytöistä
  • alle 30 todettiin 27% :lla seuratoimintaan osallistuvista pojista ja 30 %:lla seuratoimintaan osallistumattomista pojista.

Seuratoimintaan osallistuvista nuorista rautalisä oli käytössä 3,5 %:lla tytöistä ja 1,5 %:lla pojista.

Ferritiini on raudan ja valkuaisaineen muodostama raudan imeytymis- ja varastoitumismuoto. Sen pieni pitoisuus on merkki raudanpuutteesta. Tarkkaa rajaa, joka sulkee pois raudanpuutteen, on vaikea asettaa. Arvoa <30 µg/l voidaan pitää osoituksena raudan puutteesta.

Lisätietoa raudan puutteen hoidosta löydät Vitamiinit ja kivennäisaineet -osiosta.

Keuhkojentoiminta

Astmalääkityksen säännöllisen käytön tai astmaan sopivien spirometrialöydösten suhteen tutkittavien ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa.

Seuratoimintaan osallistuvista nuorista

  • 17 %:lla todettiin keuhkoputkien virtauksen rajoittumiseen eli obstruktioon viittaava löydös virtaustilavuus-spirometriassa
  • 7 %:lla todettiin merkitsevä keuhkoputkien avautuminen eli bronkodilataatiovaste (FEV1 tai FVC kasvu yli 12 %).

Säännöllistä astmalääkitystä käyttävät eivät olleet mukana analyyseissa. Niillä tytöillä, jotka raportoivat hengenahdistusta rasituksessa, oli kolme kertaa todennäköisemmin astmaan sopiva spirometrialöydös kuin oireettomilla.

Spirometriatutkimus on keuhkojen toimintakoe, jossa mitataan keuhkojen tilavuutta ja toimintakykyä. Virtaustilavuus-spirometriatutkimuksessa puhalletaan spirometrilaitteeseen testaajan antamien ohjeiden mukaisesti.

Lue lisää urheilijan astmasta.

Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja menetelmät

TELS-tutkimuksessa selvitettiin seurassa urheilevien ja seuratoimintaan osallistumattomien 14–17-vuotiaiden nuorten verikoe- ja spirometrialöydökset. Nuorilta tutkittiin hemoglobiinia, rauta-arvoja sekä virtaustilavuusspirometrian ja bronkodilataatiokokeen tuloksia. Tutkimukset tehtiin osana terveystarkastusta. Tutkimukseen osallistuvat urheilevat nuoret edustivat kymmentä suosituinta urheilulajia, mukana oli sekä kesä- että talvilajeja ja sekä joukkue- että yksilölajeja.

Tulosten merkitys

Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että raudanpuute on yleistä suomalaisilla nuorilla ja sen hoito on vähäistä.

Keuhkoputkien reaktiivisuutta esiintyy lähes 10 %:lla urheilevista nuorista. Keuhkojen toimintakokeita suositellaan tehtäväksi herkästi, mikäli nuorella on astmaan viittaavia oireita, suvussa esiintyy astmaa tai nuoren harrastamassa lajissa on kohonnut astmariski. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi hiihtolajit, luistelu, jääkiekko ja uinti.

Kirjoittaja: Kerttu Toivo, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri

Alkuperäisartikkeli: Toivo K ym. Haemoglobin, iron status and lung function of adolescents participating in organised sports in the Finnish Health Promoting Sports Club Study. BMJ Open Sport &
Exercise Medicine 2020;0:e000804

Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -seurantatutkimus

TELS -tutkimus selvittää liikkumisen ja muiden terveystottumusten sekä terveydentilan muutoksia nuoruudesta varhaisaikuisuuteen. Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston, UKK-instituutin ja kansallisten liikuntalääketieteen keskusten (Helsingin urheilulääkäriasema, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, ODL Liikuntaklinikka, Paavo Nurmi -keskus ja Tampereen urheilulääkäriasema) yhteistyönä. Tutkimuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lue lisää tutkimuksesta UKK-instituutin sivuilta.

Jaa: