Hyppää sisältöön

COVID-19

Paluu urheiluun koronavirustaudin (COVID-19) jälkeen

Asiantuntijatyöryhmän laatimat suositukset korostavat asteittaista paluuta harjoitteluun.

Paluu urheiluun koronavirustaudin (COVID-19) jälkeen. Infograafin sisältö avattu tekstissä.
Suositus (jpg)

Suositus kahtena kuvana: 1/2 ja 2/2

Oireeton koronapositiivinen urheilija: Asteittainen paluu harjoitteluun alla olevan ohjeen mukaisesti.

Lievästä koronataudista toipunut urheilija: Harjoitustauko, kunnes ollut viikon oireeton arkielämässä ja oireiden alusta vähintään 10 päivää. Asteittainen paluu harjoitteluun alla olevan ohjeen mukaisesti.

Sydäntuntemuksia tai pitkittyneitä (yli 2 viikkoa) oireita kokenut urheilija: Lääkärin arvio ennen harjoitteluun paluuta.

Lapset: Lasten omaehtoista liikkumista ei tarvitse rajoittaa koronavirustaudin aikana. Ohjattuun harjoitteluun osallistutaan vasta, kun oireiden alusta on kulunut vähintään 10 päivää ja lapsi on jaksanut normaalisti arjen toiminnoissa ilman oireita viikon ajan.

Koronavirustaudin jälkeen sydäntuntemuksia kokevan suositellaan hakeutuvan kardiologin vastaanotolle tutkimuksiin. Mikäli sydänlihastulehdusta ei todeta ja urheilijalla on harjoitteluun paluuseen liittyviä ongelmia, vastaanottoaika kannattaa varata urheilijoiden terveydenhoitoon perehtyneelle lääkärille.

Harjoitteluun paluussa huomioitavaa

  • Oireisena ei tule harjoitella.
  • Asteittainen paluu harjoitteluun kestää minimissään seitsemän päivää.
  • Lajiin paluussa tulee ottaa huomiooon sen kuormittavuus sydän- ja verenkiertoelimistölle, esim. lentopallo vs. maastohiihto.
  • Paluun aikana tulee seurata harjoittelun kuormittavuutta ja mahdollisesti ilmaantuvia oireita.
  • Joukkuelajeissa harjoittelu tulee muokata yksilölle sopivaksi, esim. tekniikkaharjoittelua kovatehoisen pelin sijaan.
  • Mikäli urheilija ei palaudu normaalisti, harjoittelua tulee keventää useamman päivän ajaksi.
  • Suorituskyky ei laske lyhyen harjoitustauon aikana.

Asteittainen paluu harjoitteluun

Lieväoireisen koronavirustaudin jälkeen suositellaan pidettäväksi harjoitustaukoa, kunnes ollut viikon oireeton arkielämässä ja oireiden alusta vähintään 10 päivää. Tämän jälkeen voidaan vähitellen palata harjoitteluun. Asteittainen paluu harjoitteluun kestää minimissään seitsemän päivää. Seuraavalle tasolle edetään vasta, kun edellinen taso tuntuu normaalilta.

Taso 1: Harjoitustauko vähintään 10 päivää, joista seitsemän oireetonta päivää.  

Taso 2: Vähintään kaksi päivää, harjoituksen kesto alle 15 min, syke alle 70 % maksimista, kävelyä, kevyttä hölkkää.

Taso 3: Vähintään yksi päivä, harjoituksen kesto alle 30 min, syke alle 80 % maksimista, helpot harjoitteet, esim. vauhtileikittely.

Taso 4: Vähintään yksi päivä, harjoituksen kesto alle 45 min, syke alle 80 % maksimista, tehoa hieman lisää, esim. koordinaatioharjoitteet.

Taso 5: Vähintään kaksi päivää, harjoituksen kesto alle 60 min, syke alle 80 % maksimista, normaalit harjoitteet.

Taso 6: Aikaisintaan 17 päivän kuluttua, paluu normaaliin harjoitteluun.

Asiantuntijat:

Toivo Kerttu, Tampereen urheilulääkäriasemaUKK-instituutti; Heinonen Olli, Paavo Nurmi -keskus, Korpi Kirsi, Sydänsairaala; Mjøsund Katja, URHEAPaavo Nurmi -keskus, Valtonen Maarit, Suomen OlympiakomiteaKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Lisätietoja:

Kerttu Toivo, ylilääkäri, liikuntalääketieteen erikoislääkäri

p. 050 361 2234, kerttu.toivo@ukkinstituutti.fi

Lähteet:

Elliott N ym. Infographic. Graduated return to play guidance following COVID-19 infection. British Journal of Sports Medicine 2020;54:1174-1175.

Kim JH ym. Coronavirus Disease 2019 and the Athletic Heart: Emerging Perspectives on Pathology, Risks, and Return to Play. JAMA Cardiol. 2021;6(2):219–227.

Lehto M ym. Urheilijan COVID-19 : tarvitaanko rutiininomaisia kardiologisia selvityksiä? Suomen lääkärilehti 2021(76);2493-2495.

Jaa: