Urheilijan energiavaje häiritsee elimistön normaalia toimintaa ja heikentää suorituskykyä. Energiavajeen varhainen tunnistaminen on avain ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Vaikutukset terveyteen ja suorituskykyyn | Mielenterveys ja energiavaje | Kehonkoostumuksen mittaus | Ennaltaehkäisy ja hoito | Apua tunnistamiseen
Urheilijan energiavaje (engl. REDs = Relative Energy Deficiency in Sport) on tila, joka johtuu pitkäaikaisesta ja/tai vakavasta riittämättömästä energiansaannista suhteessa liikunnasta aiheutuvaan energiankulutukseen. Urheilijan energiavajetta esiintyy sukupuolesta riippumatta. Paraurheilijoilla riski liian vähäiseen energiansaantiin voi olla jopa suurempi muihin urheilijoiden nähden.
Energiavaje voi olla tahallista tai tahatonta
Liian vähäinen energiansaanti voi olla tarkoituksellista, esimerkiksi painon säätelyä, tai tahatonta, kuten energiansaannin lisäämättä jättämistä lisääntyneen energiankulutuksen yhteydessä. Alhainen energiansaanti voi liittyä myös siitä koettuihin hetkellisiin positiivisiin vaikutuksiin, kuten suorituskyvyn paranemiseen tai sosiaaliseen hyväksyntään urheiluyhteisössä. Nämä lyhyen aikavälin näennäisesti positiiviset vaikutukset voivat vaikeuttaa energiavajeen haitallisten terveys- ja suorituskykyvaikutusten tunnistamista.
Energiavajeen vaikutukset terveyteen ja suorituskykyyn
Urheilijan energiavaje häiritsee elimistön normaalia toimintaa. Parhaiten tunnetut ongelmat kohdistuvat lisääntymisterveyteen ja luuston terveyteen. Alla olevassa infograafissa on kuvattu urheilijan energiavajeen haittavaikutuksia elimistön eri toimintoihin.
Infograafi urheilijan energiavajeen haittavaikutuksista elimistön toimintoihin (pdf)
Urheilijan energiavajeen seuraukset ilmenevät eri tavoin, eri aikatauluilla ja eri vakavuusasteilla urheilijan yksilöllisten ominaisuuksien vuoksi. Muutokset esiintyvät jatkumona, joko yksittäin tai samanaikaisesti. Vaikka osa muutoksista on ohimeneviä, osaan liittyy monenlaisia haitallisia ja pitkäaikaisia seurauksia. Energiavaje laskee myös suorituskykyä ja heikentää palautumista altistaen urheilijan ylirasittumiselle, josta palautuminen voi kestää kuukausista jopa vuosiin.
Infograafi urheilijan energiavajeen haittavaikutuksista suorituskykyyn (pdf)
On tärkeää huomioida, että kaikki infograafeissa mainitut ongelmat eivät ole erillisiä kokonaisuuksia, vaan ne liittyvät toisiinsa. Lisäksi esimerkiksi mielenterveyden ongelmat voivat joko edeltää urheilijan energiavajetta tai olla seurausta energiavajeesta. Urheilijan energiavajetta todettaessa on myös huomioitava, että infograafeissa mainitut ongelmat voivat johtua muista syistä kuin energiavajeesta.
Mielenterveys ja energiavaje
Tietyillä mielenterveyteen liittyvillä merkeillä on yhteys urheilijan energiavajeen kehittymiselle. Näitä ovat muun muassa
- mielialan häiriöt ja -vaihtelut
- halu olla hoikka
- tietoisesti rajoitettu ruokavalio
- perfektionistiset taipumukset
- liikuntaan liittyvä riippuvuus
- ahdistus liittyen loukkaantumiseen ja/tai siitä toipumiseen
- vaikeus tulla toimeen lajiin liittyvien erityspiirteiden, kuten painovaatimusten kanssa.
Aiempia syömiseen liittyviä häiriöitä voidaan pitää merkittävinä riskitekijöinä urheilijan energiavajeen kehittymiselle, koska tähän voi liittyä jatkuva riittämätön energiansaanti. Myös sosiaalinen media, sosiaalinen paine ja harjoitusympäristö, joissa korostetaan uskomuksia tietynlaisen kehonpainon tai -ulkomuodon saavuttamisen vaikutuksista suorituskykyyn, saattavat lisätä syömiseen liittyviä ongelmia.
Kehonkoostumuksen arviointi vain harkiten
Kehonkoostumuksen arviointi ja hallinta ovat tärkeitä urheilusuorituksen optimoinnin kanalta lajeissa, joissa kehonpainolla on merkitystä. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi painoluokkalajit. Urheilijat voivat lajiin katsomatta kuitenkin kokea sisäistä ja/tai ulkoista painetta ”urheilullisen ulkonäön” saavuttamiseksi. Tämä voi johtaa tyytymättömyyteen omaa kehoa kohtaan ja sitä kautta energiansaannin rajoittamiseen.
Kehonkoostumuksen mittaamista suositellaan alle 18-vuotiaille vain terveydellisin perustein. Mittaaminen tulisi suorittaa terveydenhuollon ammattilaisen toimesta ja tuloksia tulisi käsitellä luottamuksellisina terveystietoina. Kehonkoostumuksen arvioinnista saatavien tulosten perusteella tehtävät jatkotoimenpiteet tulee suunnitella terveys edellä.
Huomioi tämä.
Tietyissä kilpaurheiluun liittyvissä tilanteissa energiansaantia voidaan vähentää turvallisesti ja sopivassa vaiheessa urheilijan vuosisuunnitelmaa. Tämä tulee tehdä asiantuntijan ohjaamana ja urheilijalla tulisi olla tähän riittävä fyysinen ja psykologinen valmius.
Urheilijan energiavajeen ennaltaehkäisy ja hoito
Tietoisuuden lisääminen energiavajeen vaikutuksista terveyteen ja suorituskykyyn urheilijoiden, valmentajien, vanhempien ja muiden urheilijoiden parissa työskentelevien keskuudessa on avain ongelman tehokkaaseen ehkäisyyn. Koulutukset erilaisista syömisen haasteista ovat lisänneet urheilijoiden tietoutta ravitsemuksesta ja vähentäneet laihduttamiseen ja kehonkuvaan liittyviä huolenaiheita.
Oireiden varhainen tunnistaminen erilaisten seulontamenetelmien, kuten terveystarkastusten, kyselyiden ja energiavajeeseen viittaavien merkkien havainnoinnin avulla voi olla hyödyllistä ennaltaehkäisyssä, jos ravitsemuksellisia ongelmia on jo kehittynyt. Tällöin korostuu oireiden hallinta ja vakavamman energiavajeen kehittymisen ehkäisy.
Urheilijan energiavajeen ensisijainen hoitomuoto on riittävän energiansaannin palauttaminen. Riittävän suoja- ja energiaravintoaineiden saannin palauttaminen vaatii muutoksia sekä ravitsemukseen että harjoitteluun. Energiavajeen hoito tulisi tapahtua moniammatillisena yhteistyönä urheilijan, valmentajan, urheilijan läheisten ja liikuntalääketieteen- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyönä. Hoidon tulisi olla pitkäjänteistä, sisältäen seurannan ja riskien arvioinnin. Hoidon tavoitteena on, että urheilija pystyy urheilemaan vaarantamatta omaa terveyttään.
Apua energiavajeen tunnistamiseen
LEAF-Q-kysely (Low Energy Availability in Females Questionnaire) on tehty kartoittamaan riittämättömään energiansaantiin liittyviä oireita naisurheilijoilla. LEAF-Q sisältää kysymyksiä muun muassa urheilijan ruokavaliosta, ruoansulatuskanavan terveydestä, kuukautisista, fyysisestä aktiivisuudesta ja syömishäiriökäyttäytymisestä. Kyselyä on suositeltavaa käyttää osana terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tehtävää urheilijan terveydenseurantaa. Urheilija voi käyttää kyselyä myös itse, jos energiansaannin riittävyys mietityttää.
LEAF-Q Kyselylomake naisurheilijoille (pdf)
LEAF-Q Pisteytysohje (pdf)
Hyvä tietää!
Urheilijan energiavaje ei merkitse välttämättä syömishäiriötä, mutta sen tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeitä terveellisen ja turvallisen urheilun mahdollistamiseksi.
Asiantuntijat: Kerttu Toivo, EL, LT – Anna Ojala, ETM – Titta Mehtänen, TtM