Hyppää sisältöön

Uusi tutkimus: Polven nosto -testi ei ole hyvä testi arvioimaan alaselkäkivun riskiä nuorilla urheilijoilla

Tampereen Urheilulääkäriaseman tutkimuksessa selvitettiin alaselkäkivun riskitekijöitä nuorilla salibandyn ja koripallon pelaajilla. Pelaajien lantion asennon hallintaa tarkasteltiin polven nosto -testin aikana. Tutkimuksessa ei havaittu lantion asennon hallinnalla olevan yhteyttä alaselkäkipuun nuorilla palloilulajien urheilijoilla.

Tutkimuksen alussa 258 pelaajan lonkan ja lantion hallintaa tarkasteltiin polven nosto -testillä. Testissä mitattiin 3D-liikeanalyysilla lantion kallistumista sivuttaissuunnassa sekä eteen–taakse-suunnassa yhden jalan seisonnan aikana. Pelaajille sattuneita urheiluvammoja sekä harjoittelu- ja pelimääriä seurattiin 12 kuukauden ajan.

Tutkimuksessa käytetty polven nosto -testi oli modifioitu versio Trendelenburgin testistä, joka on yleisessä kliinisessä käytössä alaselkäkivuista kärsivillä potilailla.

Polven nosto -testi, jossa tarkasteltiin lantion kallistumista eteen–taakse-suunnassa (A) sekä sivuttaissuunnassa (B). (Reprinted from Rossi et al. Physical Therapy in Sport 2021;49:141-148 with permission from Elsevier)

Tulokset

Suurin osa pelaajien alaselkäkivuista (25 tapausta, 78 %) alkoi vähitellen, ilman ulkoista traumaa. Seitsemässä tapauksessa (22 %) kivun aiheutti äkillinen trauma. Suurin osa alaselkäkivuista aiheutti vähintään yhden päivän poissaolon täysipainoisesta harjoittelusta (mediaani 14 päivää). Poissaoloa aiheuttavan alaselkäkivun ilmaantuvuus oli 0,5 / 1000 tuntia.

Tässä tutkimuksessa ei havaittu yhden jalan seisonnan aikaisen lantion asennon hallinnan olevan yhteydessä alaselkäkipuun nuorilla palloilulajien urheilijoilla.

Tutkimuksen hypoteesina oli, että heikko lantion asennon hallinta aiheuttaisi lisääntynyttä kuormitusta alaselän alueelle ja siten lisäisi alaselkäkivun riskiä. Hypoteesi perustui laajasti tunnettuun kineettisen ketjun teoriaan, jonka mukaan liike yhdessä osassa vaikuttaa kineettisen ketjun toisiin osiin. Tätä teoriaa tukevia havaintoja on julkaistu aikaisemmin. Esimerkiksi Leppänen ym. (2020) tutkimuksessa havaittiin, että polven nosto -testissä ilmennyt heikko lonkan ja lantion hallinta on yhteydessä äkillisen polvivamman riskiin nuorilla palloilulajien urheilijoilla. Saman tutkimuksen toisessa osajulkaisussa havaittiin, että heikentynyt lonkan ja lantion hallinta yhden jalan pudotushypyn alastulossa lisää alaselkäkipujen riskiä nuorilla salibandyn ja koripallon pelaajilla.

Johtopäätökset

Tutkimuksen mukaan polven nosto -testillä ei voida arvioida alaselkäkivun riskiä nuorilla koripallon ja salibandyn pelaajilla.

Alaselkäkivun synnyn on todettu olevan monitekijäinen. Ulkoisen kuormituksen lisäksi monilla muillakin tekijöillä, kuten esimerkiksi psykososiaalisilla tekijöillä, yleisellä terveydentilalla sekä terveyskäyttäytymisellä, saattaa olla vaikutusta alaselkäkivun syntyyn. Lisätutkimusta näiden tekijöiden vaikutuksesta urheilijoiden selkäkipuihin tarvitaan.

Lisätietoa urheilijoiden selkävaivoista löydät Selkä-osiosta.

Alkuperäisjulkaisu: Rossi MK, Pasanen K, Heinonen A, Äyrämö S, Leppänen M, Myklebust G, Vasankari T, Kannus P, Parkkari J. The standing knee lift test is not a useful screening tool for time loss from low back pain in youth basketball and floorball players. Physical Therapy in Sport 2021;49:141–148.

Jaa: