Antidopingtoiminta pyrkii mahdollistamaan urheilijoille reilun ja turvallisen kilpailun. Kiellettyjen aineiden ja menetelmien käytöllä on monia erilaisia terveysriskejä.
Mitä doping on? | Kielletyt aineet ja menetelmät | Terveysriskit | Dopingvalvonta | Urheilijan muistilista | Koulutusta antidopingista
Mitä doping on?
Urheiluun kuuluu isona tekijänä kilpailu, joka on tehty reiluksi ja tasapuoliseksi kaikkia koskevilla säännöillä. Urheilulajien omien sääntöjen lisäksi urheilijoiden ja urheilun parissa toimivien tulee sitoutua noudattamaan maailmanlaajuisia antidopingsäännöstöjä. Maailman Antidopingtoimisto (WADA) on luonut Maailman antidopingsäännöstön (World Anti-Doping Code 2021), johon perustuvat kaikki kansalliset antidopingsäännöstöt, kuten Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry:n (SUEK) luoma Suomen antidopingsäännöstö. Säännöstöt sisältävät muun muassa ohjeistukset dopingvalvontaan ja urheilijoiden velvollisuudet ja oikeudet antidopingasioissa. Niiden avulla mahdollistetaan yhdenmukainen dopingvalvonta maailmanlaajuisesti ja urheilijoiden tasavertaisuus kilpailuissa.
Kilpa- ja huippu-urheilussa doping määritellään suorituskyvyn parantamiseksi antidopingsäännöstöjen vastaisella toiminnalla. Säännöstöihin on kirjattu 11 erilaista dopingrikkomusta, joista yksi on WADAn listaamien kiellettyjen aineiden ja menetelmien käyttö. Pahimmassa tapauksessa dopingrikkomuksesta voidaan määrätä urheilun toimintakieltoon. Kielto koskettaa kaikkea kilpaurheilua ja siihen liittyvää toimintaa, esimerkiksi valmentamista.
Tiesitkö?
Dopingvalvonnan tarkoitus on suojella urheilijoiden terveyttä ja oikeutta kilpailla puhtaasti ja reilusti ilman kiellettyjä aineita ja/tai menetelmiä.
Kuntodoping
Kuntodopingista puhutaan, kun kyse on kilpa- ja huippu-urheilun ulkopuolisesta dopingkäytöstä. Suomessa noin yksi prosentti 15–69-vuotiaasta väestöstä on joskus elämänsä aikana kokeillut dopingaineita, ja käytön yleisyys on säilynyt samana läpi 2010–2020-lukujen. Käyttö on yleisempää miehillä kuin naisilla. Esiintyvyyksissä saattaa olla myös suurta eroa tietyissä kohderyhmissä (esim. vangit). Kilpaurheilun ulkopuolella dopingkäytön syinä tunnetaan esimerkiksi ulkonäön muokkaaminen / esteettiset syyt sekä työ- ja suorituskyvyn parantaminen.
Suomessa ennaltaehkäisevää kuntoliikunnan antidopingtoimintaa tekee A-klinikkasäätiö. Toimintaan kuuluvat mm. liikunta-alalle suunnattu Puhtaan liikunnan puolesta -toimintamalli sekä Dopinglinkki-verkkopalvelu, joka keskittyy ennaltaehkäisevän tiedon ja terveysneuvonnan tarjoamiseen kuntodopingista. Dopinglinkin verkkoneuvontapalveluun voi lähettää anonyymisti kysymyksiä kuntodopingista. Kysymyksiin vastaa työryhmä, joka koostuu lääketieteen, liikunnan ja sosiaalialan ammattilaisista. Neuvontapalvelusta kerättyjen taustatietojen mukaan tyypillisin dopingaineiden käyttäjä on työssäkäyvä, ammattikoulun käynyt, 25–34-vuotias mies.
Suomen Rikoslain (39/1889) luvussa 44 on kohta dopingrikoksesta. Kohdassa määritellään dopingrikokseksi dopingaineiden valmistus, maahantuonti, myynti ja välitys sekä hallussapito välitystarkoituksin ja dopingaineen toiselle luovuttaminen. Sen sijaan dopingaineiden käyttöä ja hallussapitoa omaan käyttöön ei ole säädetty rikoslaissa rangaistavaksi. Lainsäädännössä dopingaineiksi luokitellaan aineet, joilla on todettu lääketieteellinen terveysriski, esimerkiksi synteettiset anaboliset steroidit.
Kielletyt aineet ja menetelmät
WADA päivittää vuosittain Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -luetteloa, joka julkaistaan englanniksi ja ranskaksi. Tähän luetteloon pohjautuu SUEKin julkaisema suomenkielinen Dopingaineryhmät ja -aineet -luettelo, jonka ajantasainen versio löytyy SUEKin verkkosivuilta. Luetteloissa kielletyt aineet ja menetelmät jaotellaan kolmeen ryhmään: kaikkina aikoina kielletyt aineet ja menetelmät, kilpailun aikana kielletyt aineet ja menetelmät ja tietyissä kilpailulajeissa kielletyt aineet. Usein kilpailuaika lasketaan alkamaan kilpailua edeltävänä päivänä klo 23.59 ja loppuvan kilpailun jälkeen, mukaan lukien mahdollinen näytteenottoprosessi. Tietyissä urheilulajeissa beetasalpaajat ovat kiellettyjä kilpailussa ja osassa jopa kilpailun ulkopuolella. Esimerkiksi mäkihypyssä beetasalpaajat ovat kiellettyjä kilpailuissa ja ammunnassa kaikkina aikoina.
Taulukkoon 1 on koottu esimerkkejä vuoden 2023 kielletyistä aineista ja menetelmistä. Huomio, että taulukko ei ole täydellinen listaus kielletyistä aineista ja menetelmistä. Katso ajantasainen tieto aina SUEKin verkkosivuilta. Myös tarkentavat viitteet ja lisää esimerkkejä löytyy SUEKin sivuilta.
Taulukko 1. Kiellettyjen aineiden ja menetelmien jaottelu ja esimerkkejä urheilussa kielletyistä aineista.
| Esimerkkejä kielletyistä aineista* | |
| Kaikkina aikoina kielletyt aineet ja menetelmät | Anabolis-androgeeniset steroidit Peptidihormonit (mm. erytropoietiini eli EPO) b2-agonistit” (mm. terbutaliini) Aineenvaihduntaan vaikuttavat modulaattorit (mm. insuliini) Diureetit ja peiteaineet Veren ja sen komponenttien manipulointi (menetelmä) |
| Kilpailun aikana kielletyt aineet ja menetelmät | Huumaavat kipulääkkeet Piristeet (mm. amfetamiini, kokaiini, adrenaliini, pseudoefedriini, metyylifenidaatti) Glukokortikoidit^ |
| Tietyissä urheilulajeissa kielletyt aineet | Beetasalpaajat |
”Eräät b2-agonistit ovat sallittuja keuhkoinhalaatioina tietyllä annostuksella. Lue lisää tarkentavista viitteistä.
^Glukokortikoidit ovat kilpailun aikana kiellettyjä tietyillä antotavoilla (vuonna 2023: suun kautta, pistoksina ja peräsuoleen annosteltavina). Lue lisää tarkentavista viitteistä.
Suomesta saatavien lääkevalmisteiden sallittavuuden tarkistamiseen SUEK on kehittänyt KAMU-lääkehaun. Lääkehausta löytyy kaikki Suomesta saatavat myyntiluvalliset lääkevalmisteet. Ulkomailta hankittujen lääkevalmisteiden kanssa kannattaa olla erityisen tarkka, sillä niitä ei voi tarkistaa KAMU-lääkehausta. Niiden tarkistamiseen pitää käyttää joko WADAn luetteloa tai kyseisen maan antidopingorganisaation internetsivuja.
Erivapaus lääkityksessä
Joidenkin sairauksien hoidossa voidaan tarvita urheilussa kielletyn valmisteen käyttöä. Tällaisessa tilanteissa pitää selvittää, tarvitseeko urheilijan hakea lääkityksen käytölle etukäteen erivapautta. SUEKin lajikohtaisen tasomäärittelyn piiriin kuuluvan ja kansainvälisen tason urheilijalla tulee olla erivapaus lääkkeen käytölle ennen kuin hän voi aloittaa kaikkina aikoina kielletyn lääkkeen käytön. Jos lääkevalmiste on kielletty vain kilpailussa, tulee erivapauden olla voimassa ennen kilpailupäivää. Molemmissa tapauksissa pois luetaan terveydelliset hätätapaukset. SUEKin Erkka-erivapauskone auttaa selvittämään, kuuluuko urheilija SUEKin lajikohtaisen tasomäärittelyn piiriin. Kansalliselta lajiliitolta tulee selvittää kriteerit ja hakuohjeet kansainvälisen tason urheilijalle.
Hyvä muistaa!
Pelkkä lääkärin määräämä resepti tai vapaamuotoinen lääkärintodistus ei ole erivapaus.
Terveysriskit
Urheilun tulisi edistää terveyttä ja pitkää elämää. Suurin osa dopingiksi luokitelluista aineista vaikuttaa pitkäaikaisessa käytössä juuri päinvastoin.
Jotta aine tai menetelmä voidaan sisällyttää Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -luetteloon, tulee sen täyttää kaksi kolmesta WADAn määrittelemästä kriteeristä:
- Aine tai menetelmä rikkoo urheilun henkeä.
- Aine tai menetelmä yksin tai jonkin toisen aineen/menetelmän kanssa pystyy tehostamaan urheilusuoritusta.
- Aineen tai menetelmän käyttö aiheuttaa tai mahdollisesti aiheuttaa terveysriskejä urheilijalle.
Dopingvalvonnan tärkeimpänä motiivina on mahdollistaa urheilijoille turvallinen ja puhdas kilpailu. Tämän takia aineet tai menetelmät, jotka voivat tutkitun tiedon perusteella aiheuttaa urheilijalle terveysriskejä, luokitellaan kielletyiksi.
Fyysiset haittavaikutukset
Dopingkäytön terveysriskeihin vaikuttaa moni tekijä ja aineiden haittavaikutukset ovat yksilöllisiä. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa aineiden puhtaus, annostus ja käyttöjakson pituus. Myös eri valmisteiden käyttö yhtäaikaisesti kasvattaa riskiä haittavaikutuksille.
Pitkäaikaisessa käytössä moni dopingaine voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa palautumattomia muutoksia eri elinjärjestelmille tai jopa kuolemaa. Yleisimmät palautumattomat muutokset ovat kuitenkin lievempiä kuten anabolisten androgeenien aiheuttama kaljuuntuminen, naisilla klitoriksen kasvu ja kasvuiässä olevilla lapsilla kasvun loppuminen ennen aikaisesti. Anabolisten androgeenien hormonaalisten haittavaikutusten riskiryhmään kuuluvat erityisesti naiset ja kasvuiässä olevat lapset.
Taulukkoon 2 on listattu urheilussa käytettäviä yleisimpiä dopingaineita ja niiden mahdollisia fyysisiä haittavaikutuksia. Dopingkäytössä annostus on usein lääketieteellisiä hoitoja suurempi, mikä nostaa haittavaikutusten riskiä.
Taulukko 2. Eräiden dopingaineiden fyysisiä haittavaikutuksia.
| Mahdollisia fyysisiä haittavaikutuksia | |
| Anaboliset androgeenit | Akne, kaljuuntuminen, turvotus, hypogonadismi eli testosteronin puutos, rintojen kasvu miehillä ja klitoriksen kasvu naisilla, muut lisääntymisterveyden häiriöt, kohonnut verenpaine, kolesterolihäiriöt, verisuonitukokset, sydänlihassairaus, maksasoluvauriot (erityisesti suun kautta otettavat valmisteet), syöpä ja kasvaimet |
| Kasvuhormoni | Turvotus, nivelkivut, lihaskivut, rannekanavanoireyhtymä, allergiset reaktiot, kohonnut verenpaine, sydänlihassairaus, kolesterolihäiriöt, insuliiniresistenttiys, Creutzfeldt-Jakobin tauti (epäpuhdas valmiste) |
| Erytropoietiini eli EPO | Kohonnut verenpaine, verisuonitukokset, aivohalvaus |
| Amfetamiini | Kohonnut verenpaine, vapina, huimaus, oksentelu, rintakipu, rytmihäiriöt, sydämen tiheälyöntisyys, aivohalvaus, hypertermia, addiktio |
| Terbutaliini (b2-agonisti) | Vapina, rytmihäiriöt, sydämen tiheälyöntisyys |
| Furosemidi (diureetti) | Elektrolyyttitasapainon häiriö, nestehukka, lihaskrampit |
Dopingkäyttö voi aiheuttaa myös epäsuoria fyysisiä haittavaikutuksia. Käyttö voi mahdollistaa urheilijalle esimerkiksi väsyneenä harjoittelun tai elimistön omien rajoitteiden ylittämisen. Tällöin riski tuki- ja liikuntaelimistön vammoille ja tapaturmille kasvaa. Pistoksena käytetyissä dopingaineissa on lisäksi pistämiseen liittyviä riskejä. Epähygieenisten neulojen käyttö urheilijoilla on harvinaisempaa, mutta injektoitavissa aineissa on aina muun muassa tulehduksen riski.
Psyykkiset haittavaikutukset
Mahdollisia psyykkisiä haittavaikutuksiakin on tutkittu dopingkäyttöön liittyen. Näitä haittavaikutuksia on kuitenkin hankala todentaa juuri dopingkäytön aiheuttamaksi. Kuten fyysiset haittavaikutukset, myös psyykkiset haittavaikutukset ovat erittäin yksilöllisiä eikä niitä ilmene kaikilla.
Esimerkiksi anabolisten androgeenien käytön aloitukseen on liitetty mielihyvän kasvua ja libidon voimistumista, mutta käytön loputtua voi ilmetä masennusta, anoreksiaa, libidon laskua ja jopa itsetuhoisuutta. Näiden lisäksi käytön aikana on arvioitu aggressiivisuuden ja ärtyisyyden kasvavan.
Piristeisiin kuuluu huumeiksikin luokiteltavia aineita ja näiden tiedetään vaikuttavan huomattavasti mielialaan. Esimerkiksi amfetamiini aiheuttaa muun muassa ärtyneisyyttä, unettomuutta, levottomuutta, euforiaa ja pahimmissa tapauksissa paranoiaa, sekavuutta ja psykoosia. Amfetamiinin pitkäaikaiseen käyttöön liittyy vahvasti riippuvuuden syntyminen ja lopettamisen jälkeisinä tyypillisimpinä oireina ovat ahdistuneisuus ja masennus.
Mielenterveyshäiriöt ovat urheilijoilla yleisiä. Uransa lopettavat urheilijat tarvitsevat tukea siirtymisprosessin aikana, varsinkin jos uran päättyminen tulee yllättäen. Lisää tietoa urheilijan mielenterveydestä ja hoidosta löydät Mielenterveys-sivulta.
Sosiaaliset haittavaikutukset
Kiellettyjen aineiden ja menetelmien haittavaikutukset eivät rajoitu vain fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin. Dopingrikkeet ovat urheilijalle rankkoja myös sosiaalisesti. Dopingrikkeeseen johtavat ajatukset kehittymisestä ja urheilussa pärjäämisestä ovat usein negatiivisia ja urheilija ajautuu umpikujaan. Urheilija voi kokea painetta medialta, sponsoreilta, lähipiiriltään ja itseltään. Varsinkin urheiluvamman saaneet urheilijat voivat kerätä paineita menestymisestä. Doping on riskialtis oikotie menestykseen.
Monen urheilijan arvomaailmaan ei sovi huijaaminen ja kiellettyjen aineiden käyttö, sillä nämä ovat vastoin urheilun henkeä. Jo kiellettyjen aineiden käytön harkinnassa urheilija voi tuntea yksinäisyyttä haasteidensa kanssa. Hän voi tuntea itsensä pakotetuksi kielletyn aineen käyttöön, koska luulee muidenkin käyttävän. Viimeistään dopingrikkeestä kiinni jäädessä moni urheilijoista jää yksin ilman tukiverkkoa. Palaaminen urheilun pariin voi olla täysin ylitsepääsemätöntä.
Myös tahattomat dopingrikkomukset ovat vaikeita tilanteita urheilijoille. Urheilija, joka sitoutuu antidopingsääntöihin ja silti tuottaa positiivisen testituloksen, saa usein samanlaisen kohtelun medialta kuin tarkoituksella sääntöjä rikkoneet. Tilanne on raaka, sillä urheilija on aina itse vastuussa siitä, mitä hänen kehostaan löytyy riippumatta siitä, miten aine on sinne päätynyt.
Infograafi dopingin terveysriskeistä (pdf)
Dopingvalvonta
Dopingtestit ovat virtsa- tai verinäytteitä, jotka voidaan ottaa kilpailun yhteydessä tai kilpailun ulkopuolella. Urheilijalle pyyntö testeihin tulee ilman ennakkoilmoitusta eikä sitä voi siirtää myöhemmälle ajankohdalle. Dopingtestin suorittamiseen ei ole ikärajaa ja varsinkin nuorimpien urheilijoiden suositellaan käyttämään oikeuttaan ottaa avustaja mukaan testiin.
Pitkäaikainen seuranta
Urheilijoiden pitkäaikaiseen seurantaan on kehitelty Urheilijan biologinen passi -järjestelmä. Järjestelmässä seurataan tiettyjä biologisia muuttujia pitkällä aikavälillä virtsa- ja verinäytteillä. Näiden muuttujien arvot ovat usein yksilöllisiä eivätkä väestöpohjaiset viitearvot välttämättä päde kaikkiin urheilijoihin. Pitkäaikaisella seurannalla pystytään määrittämään urheilijalle henkilökohtaiset viitearvoalueet. Biologisen passin kehittäminen on mullistanut erytropoietiinin (EPO) käytön ja veridopingin ehkäisemistä.
Olinpaikkatietojärjestelmä
SUEK nimeää tietyn ryhmän huippu- ja kilpaurheilijoita, joiden tulee säännöllisesti päivittää heidän yhteys- ja olinpaikkatietonsa. Järjestelmällä mahdollistetaan, että urheilija on päivittäin tavoitettavissa dopingtestaukseen. Urheilijan tulee ilmoittaa olinpaikkansa WADAn ylläpitämään ADAMS-järjestelmään. Jos urheilija saa 12 kuukauden aikana kolme olinpaikkatietojärjestelmän laiminlyönti merkintää, voidaan tulkita hänen syyllistyneen dopingrikkomukseen.
Tiesitkö?
Vaikka kokoonpanoon merkattu urheilija olisi koko pelin ajan vaihtopenkillä, hänet voidaan silti määrätä kilpailutapahtuman yhteydessä otettavaan dopingtestiin.
Urheilijan muistilista
Urheilijalla on omia vastuita antidopingiin liittyen. Tärkeimpänä urheilijan tulee muistaa, että hän on aina itse vastuussa positiivisesta näytteestä.
Urheilijan muistilista (pdf)
Urheilijan tulee aina ilmoittaa terveydenhuoltohenkilöstölle, että hän kuuluu dopingvalvonnan piiriin eikä saa käyttää urheilussa kiellettyjä aineita tai menetelmiä. Tästä huolimatta urheilijan tulee tarkistaa uudet resepti- ja itsehoitovalmisteet esimerkiksi KAMU-lääkehausta. Lääkkeitä tarkistaessa kannattaa kiinnittää huomiota antotapaan. Jotkin lääkevalmisteet voivat olla kiellettyjä tai sallittuja eri antotavoilla.
Urheilijan kannattaa tarkoin harkita ravintolisien käyttöä. Varsinkin netistä ja ulkomailta ostettujen ravintolisien käyttö on erittäin riskialtista. Ravintolisät, jotka lupaavat mittavia parannuksia urheilusuorituksissa mahdollisesti sisältävät esimerkiksi anabolisia steroideja ilman, että niitä mainitaan ainesosaluettelossa. Ravintolisille ei myöskään ole suoranaista omaa hakukonetta tai luetteloa, josta voisi tarkastaa niiden luvallisuutta. Lisää tietoa ravintolisistä ja niiden turvallisuudesta Ravintolisät-sivulla.
Urheilijalla on myös velvollisuus ilmoittaa dopingrikkomusepäilystä. Ilmoituksen voi tehdä nimettömästi esimerkiksi SUEKin ILMO-palvelussa.
Tärkeä muistaa!
Urheilija on aina itse vastuussa mahdollisesta positiivisesta tuloksesta, riippumatta siitä käyttikö hän kiellettyä ainetta tahallaan vai vahingossa.
Koulutusta antidopingista
Urheilupiireissä dopingasiat herättävät paljon keskustelua ja tunteita. Antidopingsäännöstöt voivat olla hankalatulkintaisia ja testitilanteet jännittäviä. SUEK on pyrkinyt luomaan urheilijoille ja urheilun parissa toimijoille työkaluja, joilla he pystyvät paremmin huolehtimaan omista tehtävistään antidopingiin liittyen. Yksi esimerkki tällaisesta työkalusta on Puhtaasti paras -verkkokoulutus, jonka tarkoitus on helpottaa säännöstöihin perehtymistä. Jotkin lajiliitot ja esimerkiksi Suomen Olympiakomitea velvoittaa urheilijoita suorittamaan ja ylläpitämään Puhtaasti paras -verkkokoulutuksen. SUEK on myös koonnut urheilijoille suunnatun oppaan heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan antidopingasioissa.
Osio on tuotettu yhteistyössä SUEK kanssa.
Tekstit: Siri Eskola, farmaseutti, liikuntalääketieteen opiskelija