Rasitukseen liittyvät hengitysoireet voivat heikentää urheilijan suorituskykyä ja kehittymistä. Hyvin hoidettuina hengitysoireet eivät estä tai rajoita urheilua.
Urheilijan hengitysoireet | Astma | Kurkunpään toiminnallinen ahtautuminen | Hengitystekniikan ongelmat
Urheilijan hengitysoireet
Rasitukseen liittyvät hengitysoireet kuten hengenahdistus, hengityksen vinkuna, yskä ja hengitysteiden korostunut limaisuus voivat haitata urheiluun osallistumista ja heikentää suorituskykyä sekä kehittymistä. Tyypillisiä syitä rasitukseen liittyviin hengitysoireisiin urheilijoilla ovat
- astma
- kurkunpään toiminnallinen ahtautuminen
- refluksivaivat
- hengitystekniikan ongelmat.
Nämä voivat esiintyä yksin tai yhdessä. Rasitukseen liittyvien hengitysoireiden syytä ei pystytä luotettavasti selvittämään ilman laboratoriotutkimuksia ja kliinisiä testejä, vaikka haastattelu ja oirevideon katsominen antavatkin arvokasta lisätietoa diagnostiikan tueksi. Rasitukseen liittyviä hengitysoireita voivat, niin urheilijoilla kuin muullakin väestöllä, aiheuttaa myös hengitysteiden ulkopuoliset syyt kuten esimerkiksi raudanpuuteanemia tai sydänperäiset syyt.
Astma
Astma on keuhkoputkien supistelua aiheuttava tulehduksellinen sairaus, jota suomalaisesta väestöstä sairastaa noin 9–11 %. Urheilijoilla astman esiintyvyys vaihtelee eri lajeissa 4‒29 % välillä. Kylmä ilma ja hengitettävän ilman epäpuhtaudet lisäävät todennäköisyyttä hengitysteiden supistumiselle rasituksen yhteydessä. Myös allerginen tausta ja suvussa esiintyvä astma lisäävät riskiä sairastua.
Tyypillisiä astman oireita ovat
- yskä
- limaneritys
- hengenahdistus
- hengityksen vinkuminen.
Muita astman oireita voivat näiden lisäksi olla myös
- pitkittynyt yskänärsytys (yli 4–6 viikkoa)
- rasituksen jälkeen esiintyvä yskä, limaisuus
- rasituksen yhteydessä esiintyvä hengityksen raskaus, kipu henkitorvessa tai painon tunne rinnassa
- toistuvat ja pitkittyvät hengitystieinfektiot
- aamuyöllä esiintyvä yskä
- väsyneisyys ja harjoittelun laiminlyönti
- hidastunut palautuminen harjoittelusta ja alipalautumistilan kehittyminen (korkeat ylösnousu- ja harjoitussykkeet, ärtyneisyys, alakuloisuus)
- suorituskyvyn lasku tai se, että kunto ei kehity odotetusti.
Infograafi urheilijan astmasta (pdf)
Hoito
Urheilijan astma tulee hoitaa huolellisesti. Oireiden tunnistaminen on erittäin tärkeää, koska moni urheilija ei tiedä omasta astmastaan.
Tiesitkö?
Urheilijan astma tulee diagnosoida luotettavasti ja hoitaa niin hyvin, että urheilua ei tarvitse astman takia rajoittaa tai lopettaa. Lääkitys tulee räätälöidä astman syyn ja vaikeusasteen mukaan.
Mikäli urheilijalla on allergiaa (atooppinen ihottuma, siitepöly-, eläin- tai ruoka-aineallergia), on astman rasitusoireiden ilmaantuminen merkittävästi yleisempää. Urheilijan allerginen nuha tulee ehdottomasti hoitaa kuntoon.
Aerobisen harjoittelun lisääminen ei vähennä rasitukseen liittyvien astmaoireiden esiintyvyyttä, mutta parantaa peruskuntoa. Hyvä peruskunto nostaa kynnystä, jolla rasitusperäiset oireet ilmaantuvat. Jos urheilijalla todetaan rasitusastma, hänelle aloitetaan hoitava ja avaava lääkitys. Lääkkeiden käyttö on ilmoitettava dopingtestin yhteydessä. Erikoislääkäri tekee tarvittaessa erivapaushakemuksen kielletyn lääkkeen käytöstä.
Astmaatikon alkulämmittely
Urheilijan suoritus itse kilpailussa paranee, mikäli hän aiheuttaa itselleen ”rasitusastmareaktion” noin 1−3 tuntia ennen ensimmäistä kilpailutapahtumaa. Tällöin hengitysteiden lihaksisto muuttuu vastaanottamattomaksi (refractary period) seuraavan rasituksen aiheuttamalle ärsytykselle.
Noin 1‒3 tuntia ennen kilpailutapahtumaa tehdään sisällä tai ulkona lyhytkestoinen alkulämmittely, jonka aikana hengitys kiihtyy ja nousee lähelle maksimia. Verryttely voidaan toteuttaa esim. kolmena tai neljänä 20−30 sekunnin juoksuspurttina tai tasaisesti kiihtyvänä 5−30 min kestoisena lajin omaisena rasituksena (kokeillaan, mikä sopii itselle parhaiten).
Avaava lääke otetaan 15−60 min ennen varsinaista urheilusuoritusta.
Astmaatikon alkulämmittely (pdf)
Lisätietoa astmasta ja liikunnasta löydät Terveyskirjaston potilasohjeesta.
Kurkunpään toiminnallinen ahtautuminen
Rasituksen aiheuttama kurkunpään toiminnallinen ahtautuminen tarkoittaa ohimenevää kurkunpään tasolla tapahtuvaa ilmatien ahtautumista reaktiona fyysiselle rasitukselle. Normaalisti sisäänhengityksessä äänihuulet loittonevat toisistaan ja kurkunpää pysyy avoimena. Kurkunpään toiminnallisessa ahtautumisessa äänihuulten yläpuoliset rakenteet joko ilman tai yhdessä äänihuulten kanssa lähentyvät epätarkoituksenmukaisella tavalla toisiaan sisäänhengityksen aikana, jolloin ilmankulku vaikeutuu ja sisäänhengitys voi muuttua äänekkääksi. Tällöin kurkunpään tasolla tapahtuu rasituksen aikana ohimenevää ilmatien kaventumista. Kun kaventuminen tapahtuu ainoastaan äänihuulien alueella, on käytetty myös termiä toiminnallinen äänihuulisalpaus.
Rasitukseen liittyvää kurkunpään toiminnallista ahtaumaa arvioidaan esiintyvän 5–25 %:lla urheilijoista. Kurkunpään toiminnallista ahtautumista voidaan epäillä tyypillisten oireiden perusteella. Taustalla mahdollisesti olevat muut syyt on myös tärkeää selvittää. Lepotilassa tutkittuna kurkunpään rakenteet ja toiminta ovat normaaleja. Diagnoosi voidaan varmistaa rasituksen aikana tehdyn kurkunpään tähystystutkimuksen avulla, jolloin poikkeava toiminta kurkunpäässä voidaan todeta.
Jos oireiden perusteella epäillään kurkunpään toimintahäiriötä, on syytä selvittää myös astman mahdollisuus.
Tyypillisiä rasitukseen liittyvän kurkunpään toiminnallisen ahtautumisen oireita ovat
- sisäänhengityksen vinkuminen
- rasitushengenahdistus painottuen sisäänhengitykseen
- ahtauden tunne kaulalla
- painon tunne rinnalla
- oireiden voimistuminen maksimirasituksessa ja helpottaminen pian rasituksen loppumisen jälkeen.
Infograafi kurkunpään toiminnallisesta ahtautumisesta (pdf)
Hoito
Keinoja, joilla kurkunpään toiminnallisen ahtautumisen oireita voidaan helpottaa, ovat mm. hengitystekniikan neuvonta, puheterapeuttinen hoito ja sisäänhengityslihasten koordinaation harjoittaminen. Tavoitteena on parantaa potilaan keinoja kurkunpään kontrollointiin rasituksen aikana. Kurkunpään tähystyksen yhteydessä on mahdollista hyödyntää myös biopalautetta, jolloin potilaan tietoisuus kurkunpään toiminnasta lisääntyy ja potilas voi harjoitella kurkunpäätä avaavia harjoitteita samalla kun näkee oman kurkunpäänsä näytöltä. Tutkimusta kurkunpään toimintahäiriöiden eri hoitomuodoista ja niiden tehosta tarvitaan lisää.
Hengitystekniikan ongelmat
Hengitystekniikan ongelmat voivat liittyä esimerkiksi astmaan, kurkunpään toiminnalliseen ahtautumiseen tai esiintyä itsenäisesti. Mahdollisia oireita ovat nopea hengästymisen tunne, vaikeus hengittää syvään sekä epämukava tunne rintakehällä. Oireita voi esiintyä sekä rasituksen aikana että sen jälkeen. Oireiden taustalta on tärkeä poissulkea mahdolliset muut hoitoa vaativat syyt.
Hyvään hengitystekniikkaan kannattaa pyrkiä, vaikka oireiden taustalta löytyisikin esimerkiksi astma tai kurkunpään toiminnallinen ahtautuminen. Hyvälle hengitystekniikalle on ominaista
- nenän kautta hengitys levossa ja kevyessä rasituksessa, suuhengityksen osuus lisääntyy rasitustason noustessa
- palleahengitys, jossa alimmat kylkiluut loittonevat sisäänhengityksessä
- levossa hengitystiheys noin 10−12 kertaa minuutissa, lisääntyy vähitellen rasituksessa
- hyvä ryhti pystysuunnassa sivulta tarkasteltuna
- hiljainen ja rauhallinen hengitys levossa, hengityksen ääni voimistuu rasituksen lisääntyessä
- apuhengityslihasten käytön lisääminen vähitellen rasituksen noustessa.
Infograafi hyvän hengitystekniikan tunnusmerkeistä (pdf)
Tyypillisiä hengitystekniikan ongelmia ovat
- korostunut suuhengitys kevyessä rasituksessa
- rintakehän yläosasta lähtevä liike sisäänhengityksessä
- liian tiheä hengitysrytmi
- etukumara ryhti, joka vaikeuttaa syvään hengitystä
- poikkeavan äänekäs hengitys
- liiallinen apuhengityslihasten käyttö.
Infograafi tyypillisistä hengitystekniikan ongelmista (pdf)
Infograafi hengitystekniikan ongelmista urheilijoilla (pdf)
Hoito
Hengitystekniikan ongelmien hoidossa ensisijaista on oikeanlaisen hengitystekniikan opettelu levossa. Sen jälkeen hengitystekniikka siirretään osaksi lajispesifejä tilanteita. Asiaan perehtynyt fysioterapeutti osaa auttaa hengitystekniikan korjaamisessa.
Asiantuntijat: Kerttu Toivo, LT, EL ‒ Timo Hänninen, LT, EL ‒ Jari Parkkari, professori, LT, EL ‒ Eeva-Kaisa Saarinen, EL ‒ Rikhard Mäki-Heikkilä, LL